Vapaa-ajattelijayhdistykset toimivat

"Vältä lyömästä tarpeettomia haavoja yksityisessä elämässä, mutta anna sitä vastoin rehellisiä iskuja julkisuudessa, ota esimerkki rauhanaatteen ajajista, jotka hyökkäävät sodan, mutta ei sotilaiden kimppuun".
Rolf Lagerborg

Vapaa-ajattelijain liitto ry:llä on tällä hetkellä (2002) 23 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Yhdistykset pyrkivät kokoamaan toimialueella asuvat uskonnottomat ihmiset toimimaan yhteiskunnallisen ja oikeudellisen asemansa parantamiseksi ja tieteellisen maailmankatsomuksen levittämiseksi.

Yhdistykset toimivat uskonnottomien ja yleensä uskontokuntiin kuulumattomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestöinä. Yhdistykset ovat poliittisesti ja kaupallisesti sitoutumattomia.

Koko vapaa-ajattelijaliikkeen yhteiskunnallisena perustavoitteena on valtiokirkkojärjestelmän purkaminen, valtiokirkkojen etu- ja erioikeuksien poistaminen ja täydellisen vakaumuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteuttaminen maassamme.

Yhdistykset eri puolella maatamme seuraavat uskonnottomien etujärjestöinä valtion ja kuntien eri organisaatioiden, sekä seurakuntien toimintaa ja ottavat julkisesti kantaa uskonnottomien ihmisten oikeuksien puolesta. Yhdistykset tekevät myös aloitteita viranomaisille ja päättäjille uskonnottomien ihmisten oikeuksien parantamiseksi ja turvaamiseksi.

Vapaa-ajattelijaliikkeen perinteiden mukaisesti yhdistykset pyrkivät toiminnassaan vapauttamaan ihmisiä uskontosidonnaisuudesta. Nykyisin kriittisen arvioinnin kohteena uskontojen lisäksi ovat myös erilaiset mystiset ja okkulttiset virtaukset sekä näennäistieteet.

Keinoina vapauttamiseen toimivat julkinen ja avoin keskustelu, tiedon levittäminen tieteeseen nojautuvasta järkiperäisestä maailmankatsomuksesta ja omavastuisesta humanistisesta etiikasta sekä irrationalismin (uskonnot, mystiset ja okkulttiset virtaukset, näennäistieteet) juurien, todellisen sisällön ja heikkouksien paljastaminen. Tämä työkenttä yhdistyksillä on loputon.

Yhdistykset antavat tietoa uskontokuntiin kuulumattomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä yleensäkin perus- ja ihmisoikeuksista.

Yhdistykset pyrkivät edistämään uskonnotonta tapakulttuuria ja saamaan uskonnottomat tietoisiksi vaihtoehtoisista - uskonnottomista - tavoista juhlistaa ja viettää perhejuhlia (lapsen syntymää ja nimenantoa, aikuistumista sekä avioliiton solmimista). Hyvin keskeinen asia on hautajaiset. Ihmisiä opastetaan yhdistysten toimesta hautajaisten järjestämisessä ja heille tarjotaan puhujapalveluja. Eräät yhdistykset omistavat hautausmaita ja pystyvät tarjoamaan myös hautapaikan ja hautauksen kilpailukykyiseen hintaan.

Toteuttaakseen tavoitteitaan yhdistykset - koosta, varallisuudesta ja perinteistä riippuen - pitävät yllä hautausmaita, omistavat kiinteistöjä ja toimintahuoneistoja, järjestävät kokouksia, esitelmiä, puhe-, virkistys- ja juhlatilaisuuksia, levittävät julkaisuja, järjestävät kampanjoita, jakavat stipendejä, osallistuvat keskusteluun, kouluttavat puhujia ja esiintyjiä, tukevat uskonnottoman tapakulttuurin leviämistä (mm. Prometheus-leirejä), vierailevat kouluissa Et-tunneilla ja tekevät yksilöllistäkin valistus-, neuvonta- ja kasvatustyötä. Jotkin yhdistykset antavat myöskin oikeudellista apua katsomusvapauteen liittyvissä kysymyksissä. Tarvetta olisi myös kouluttaa tukihenkilöitä, jotka olisivat valmiita keskustelemaan kuolevien ihmisten ja heidän omaistensa kanssa kodeissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa jne. Tällainen tukitoiminta on vielä kyntämätön sarka vapaa-ajattelijatoiminnassa.

Työtä riittää ja keinojakin on. Kyse on hyvin paljon jäsenten aktiivisuudesta. Yhdistysten jäseniksi voidaan hyväksyä Suomen kansalaisia, jotka sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä ja toimintaohjeita. Jos kykenee pääpiirteissään hyväksymään ("löysä yhteisymmärrys") sen, mitä liiton kulttuuriohjelmassa (1993) ja tässä käsikirjassa on esitetty, on syytä lähteä mukaan toimimaan paikallisessa vapaa-ajattelijayhdistyksessä. Tarkempia tietoja jäsenmaksusta, Vapaa Ajattelija-lehdestä yms. saa yhdistyksiltä tai liiton toimistosta.