TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004

Johdanto

Vapaa-ajattelijain liitto ry on yli 670 000 uskontokuntiin kuulumattoman, erityisesti uskonnottomien, etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö. Liitossa on 25 toimivaa jäsenyhdistystä.

Aatteelliset suuntaviivat

Liiton toiminnan aatteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset perustavoitteet on vahvistettu Kulttuuriohjelmassa, joka hyväksyttiin 14. liittokokouksessa Lahdessa vuonna 1993. Ohjelman tulee olla ajan tasalla, joten sitä on tarkistettava säännöllisesti. Vaikka periaatteet eivät vanhene nopeasti, yhteiskunnan ja lainsäädännön muutokset on huomioitava tavoitteissa.

Vapaa-ajattelijat tarjoavat uskontoperustaiselle moraalille vaihtoehdoksi uskonnotonta etiikkaa, joka joustavana, suvaitsevana ja järkevästi perusteltuna tarjoaa käyttökelpoisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita vastaavia vastauksia kysymyksiin tai ongelmiin.

Mielestämme suomalaisen yhteiskunnan kehitys ei saa perustua pelkästään taloudellisiin lähtökohtiin kansalaisten ihmis-, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien eikä henkilökohtaisten vapausoikeuksien kustannuksella. Edellä luetellut oikeudet turvaavat kansalaisille ne aineelliset ja kulttuuriset perusedellytykset, jotka mahdollistavat joustavasti toimivan yhteiskunnan, jossa kansalaiset osallistuvat itseään koskevaan päätöksentekoon ja tekevät katsomustensa mukaisia henkilökohtaisia valintoja. Eurooppalaisen yhteiskunnan moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta on myös Suomessa korostettu erilaisissa suunnitelmissa ja tulevaisuudennäkymissä. Vaikka vapaa-ajattelijain kannattamat ajatukset ovat vaikuttaneet lainsäädännössä ja yhteiskunnassa yleensä, eri katsomusryhmien tasavertainen kohtelu julkisen vallan päätöksenteossa ja viranomaiskäytänteissä ei ole toteutunut riittävästi.

Tärkeimmät toiminta-alueet

Uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantaminen

Liiton tärkein toiminta-alue on Kulttuuriohjelman mukaisesti uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantaminen, heidän etujensa ajaminen ja oikeuksiensa puolustaminen. Tähän pyritään muun muassa lainsäännön sekularisoimisella yleensä ja uskonnottoman kulttuurin kehittämisellä sen kaikissa muodoissa.

Kulttuuriohjelma toimii liiton antamien kannanottojen, lausuntojen ja esitysten perustana. Ohjelma pidetään ajan tasalla siten, että liittokokousten välisenä aikana sitä voidaan muuttaa konkreettisten tavoitteiden osalta (ohjelman II luku "Valtio, kirkko ja vakaumuksenvapaus") liittoneuvoston päätöksin. Ohjelman periaatteellisia osia (luvut I, III ja IV) voi muuttaa vain liittokokous.

Liittohallitus voi tarpeen vaatiessa järjestää kursseja ja koulutusta liiton toimintaan ja tavoitteisiin liittyvistä asioista. Liitto voi myös jakaa apurahoja uskonnottoman kulttuurin tukemiseksi.

Jäsenyhdistysten tukeminen

Toiseksi tärkein toiminta-alue on jäsenyhdistysten toiminnan monipuolinen tukeminen. Jäsenyhdistyksiin pidetään jatkuvasti yhteyttä, niitä avustetaan jäsenhankinnassa sekä omien jäsenrekisteriensä saattamisessa hoidettaviksi tietokoneen avulla. Jokaiselle jäsenyhdistykselle pyritään perustamaan oma kotisivu Internetiin. Yhdistyksiä avustetaan hautausmaa-asioissa sekä rahallisesti että antamalla taitotietoapua esimerkiksi erilaisten hakemusten laatimisessa. Myös toimitila-asioissa yhdistykset saavat apua liitolta. Tarvittaessa toimitiloja kehitetään ja uusia hankitaan.

Liitto järjestää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa yleisölle tarkoitettuja neuvontatilaisuuksia siviiliseremonioiden järjestämisestä. Tilaisuuksissa kerrotaan yhdistysten puhuja- ja muista palveluista sekä kannustetaan yleisöä myös omatoimisesti järjestämään uskonnottomia elämänkaarijuhlia.

Yhdistysten järjestämiä opintopiirejä, luentotilaisuuksia sekä muita uusia ja toiminnallisia hankkeita tuetaan myös rahallisesti siltä osin kuin opintokeskusten avustukset eivät kata kuluja. Samoin tuetaan yhdistysten pyrkimyksiä saada toiminta-alueilleen kunnallisia tunnustuksettomia hautausmaita tai vapaa-ajattelijahautausmaita.

Liitto pyrkii perustamaan uusia vapaa-ajattelijayhdistyksiä ja saamaan jäsenikseen liittoon kuulumattomia vapaa-ajattelijayhdistyksiä.

Samalla liitto odottaa, että jäsenyhdistykset ovat aktiivisia liiton suuntaan.

Tiedottaminen

Liiton Kulttuuriohjelmaa ja muuta aineistoa levitetään laajasti, jotta liiton periaatteet, tavoitteet ja toiminta tulisivat tunnetuksi.

Liiton toimisto antaa kiinnostuneille neuvoja ja opastusta toimialaamme kuuluvissa asioissa. Toimisto välittää aineistoa tiedotusvälineille ja muille kiinnostuneille. Toimiston käytössä on Internet-yhteys ja sähköposti. Liiton Internet-sivuja kehitetään yleisöä ja jäsenyhdistyksiä palvelevaan suuntaan.

Tärkein tiedotuskanava on Vapaa Ajattelija -lehti. Lehteä kehitetään liiton Kulttuuriohjelman mukaisesti. Lehden avustajakuntaa pyritään lisäämään.

Vapaa-ajattelijoilla on Internetissä jäsenten keskustelu- ja uutispalvelut.

Ateistien määrä ei ole viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Myös uskonnollisista yhdyskunnista eroaminen on säilynyt pitkän ajan vaatimattomana. Liitto pyrkii kasvattamaan uskontokunnista eroamista, koska uskontokuntien jäsenkato edesauttaa uskonnollisten yhdyskuntien etuoikeuksien purkamista sekä valtion erottamista evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta. Liitto pyrkii saamaan yhä useamman uskonnottoman jäsenekseen.

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n tuotteita myydään liiton toimistosta.

Liitto osallistuu Helsingin kirjamessuille.

Oikeusturvatoiminta ja vakaumuksen vapaus

Hallitusmuodon uudistuksen yhteydessä perustuslakiin ei kirjattu katsomusvapautta uskonnottomien vaatimalla tavalla. Perustuslakiin kirjattiin uskonnon- ja omantunnon vapaus. Katsomusvapauden toteuttamiseksi liitto seuraa yhteiskunnan hankkeita ja päätöksiä ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niihin.

Vaadimme ja esitämme toimintavuonna kaikkia sellaisia Kulttuuriohjelmassa esiin tuotuja toimia, joilla kirkkojen ja valtion eroa edistetään, uskonnollisten yhdyskuntien etu- ja erioikeuksia kavennetaan ja ateismin, muiden katsomusten ja uskonnonvapautta lisätään. Liitto seuraa valtion ja uskontokuntien suhteista ulkomailla käytävää keskustelua ja osallistuu siihen.

Liitto avustaa myös yksityishenkilöitä, joiden katsomusvapautta on loukattu tai jotka ovat muutoin joutuneet syrjityiksi katsomustensa takia. Apua annetaan myös valitusten ja kanteluiden teossa Suomen viranomaisille ja kansainvälisille ihmisoikeustuomioistuimille tai niitä vastaaville komiteoille ja komissioille.

Oikeusturvaongelmat johtuvat usein siitä, että maamme lainsäädäntö suosii uskovaisia ja syrjii ateisteja. Tästä syystä lainsäädännön sekularisointia on jatkettava.

Kuntien tulee hoitaa itse nuorisotoimintansa eikä yhdessä seurakuntien kanssa.

Seurakuntia ei pidä mainita kuntien kotisivustoissa.

Uskonnoton tapakulttuuri

Liiton toimisto avustaa uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvien tilaisuuksien järjestämisessä neuvomalla tavoissa ja antamalla tietoja sekä myymällä liiton myyntituotteita.

Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahaston testamenttivaroja käytetään uskonnottoman hautauskulttuurin edistämiseen avustamalla hautauspuhujia. Liitto toimii tapakulttuurin alueella yhteistyössä mm. Prometheus-leirin tuki ry:n, Suomen Humanistiliitto ry:n ja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kanssa yhdistysten kesken vuonna 1999 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti ja Uskonnottomat juhlapuhujat ry:n kanssa. Sopimuksen solmineiden yhdistysten yhdessä henkilöomistajien kanssa perustama voittoa tavoittelematon Prometheus-seremoniat Oy toimii uskonnottoman tapakulttuurin keskuksena neuvoen, tiedottaen ja tarjoten seremoniapalveluja niitä tarvitseville.

Liitto pyrkii yhdessä Suomen Humanistiliiton kanssa hakemaan ulkopuolista rahoitusta suomalaisten katsomuksia käsittelevän mielipidetutkimuksen teettämistä varten.

Katsomusopetus kouluissa

Liiton päätavoite on kaiken katsomusopetuksen poistaminen julkisista kouluista. Niin kauan kuin tämä tavoite ei toteudu, liitto kannattaa elämänkatsomustiedon opetuksen kehittämistä uskonnottomien tarpeita vastaavaksi. Liitto vastustaa kaikkia pyrkimyksiä elämänkatsomustiedon muuttamiseksi filosofiapainotteiseksi. Oikeus elämänkatsomustiedon opetukseen on oltava vain uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla.

Myös uusien koululakien mukaan uskonnollisten yhdyskuntien jäseniä tai vahvasti uskonnollisten mutta uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien kotien lapsia saattaa olla elämänkatsomustiedon opetuksessa. Tämä ei saa vaikuttaa uskonnottomien oikeuteen saada katsomuksensa mukaista elämänkatsomustiedon opetusta.

Liiton mielestä lähivuosina on tarkennettava säädöksiä siitä, millä perusteella elämänkatsomustiedon opetusta annetaan. Liitto ja sen jäsenyhdistykset seuraavat koululakien säätämistä ja toteutumista sekä pyrkivät vaikuttamaan niihin. Elämänkatsomustiedon opetus ei saa olla uskontopainotteista ja että sitä pitää antaa kaikille siihen oikeutetuille.

Liitto seuraa sekä suoraan että jäsenyhdistystensä avulla kehitystä, jossa päätösvaltaa on siirretty entistä enemmän kuntiin ja kouluihin. On mahdollista, että joissakin kunnissa ja kouluissa elämänkatsomustiedon opetuksen oppisisältöä kehitetään koko opetuksen tarkoituksen vastaisesti. Liitto seuraa elämänkatsomustiedon opetuksen kehitystä ja päättöarvioinnin kriteerejä sekä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niihin.

Koululakien mukaan saman opetuksen järjestäjän alueella vähintään kolmelle uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle uskonnonopetukseen osallistumattomalle oppilaalle annetaan elämänkatsomustiedon opetusta. Liiton ja jäsenyhdistysten on seurattava kuntien tilannetta, jotta tästä elämänkatsomustiedon opetuksesta tiedotetaan riittävästi. Tarvittaessa liitto ja sen jäsenyhdistykset puuttuvat havaittuihin epäkohtiin. Liiton edustajat vierailevat jäsenyhdistysten tilaisuuksissa esitelmöimässä elämänkatsomustiedon opetuksesta.

Liitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan uusien opetussuunnitelmien perusteiden laadintaan elämänkatsomustiedon osalta.

Liitto toimii aktiivisesti uusien uskonnottomien tarpeet huomioivien elämänkatsomustiedon oppikirjojen aikaansaamiseksi.

Nuorisotoiminta

Liitto tukee nuorisotoimintaa mahdollisuuksien ja voimavarojen rajoissa. Jäsenyhdistyksiä pyydetään ottamaan yhteyttä uskontokuntiin kuulumattomiin nuoriin ja suunnittelemaan heidän kanssaan nuorille sopivaa katsomuskoulutusta ja vapaa-ajattelijatoimintaa. Nuoria innostetaan kirjoittamaan Vapaa Ajattelija -lehteen ja ottamaan kantaa katsomuksellisiin kysymyksiin. Esimerkiksi peruskoulun ja lukion elämänkatsomustiedon opiskelijoille järjestetään kirjoitus- ja muita luovuuteen liittyviä kilpailuja.

Uskonnottoman kasvatuksen tulee olla kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen perusteella omaehtoista sekä kehittää yksilöiden omatoimisuutta ja itsenäisyyttä.

Lapsitoiminta

Liiton jäsenyhdistyksineen on selvitettävä mahdollisuuksiaan tarjota koululaisille iltapäivätoimintaa. Esikoulutoiminnan laajentuessa seurataan tarkasti uskontokuntiin kuulumattomien lasten oikeuksia ja tarvittaessa puututaan katsomusvapauden rikkomuksiin. Päivähoidossa ei noudateta perusopetussäädöksiä vaan päivähoitolakia, jonka mukaan päivähoidossa oleville uskontokuntien jäsenille annetaan uskontokasvatusta.

Liitto tukee aktivistivaroilla paikallisyhdistysten oma-aloitteista lasten kesäleiritoimintaa.

Sääntöjen uudistaminen

Liiton sääntöjen uudistusesitys esitetään hyväksyttäväksi seuraavassa liittokokouksessa. Myös liiton yhdistysten uudistetut mallisäännöt esitetään hyväksyttäviksi.

Vapaan ajatuksen kesäpäivät

Kesällä 2004 järjestetään Vapaan ajatuksen kesäpäivät.

Koulutus

Liitto järjestää yleistä, katsomus-, puhuja- ja tietotekniikan koulutusta. Ainakin yksi puhujakoulutustilaisuus järjestetään vuonna 2004.

Kansainvälinen toiminta

Liitto on osa kansainvälistä uskonnottomien liikettä. Ylläpidämme hyviä suhteita ulkomaisiin ja kansainvälisiin uskonnottomien järjestöihin. Liitto on IHEU:n liitännäisjäsen.

Liitto osallistuu merkittäviin kansainvälisiin konferensseihin ja vastaanottaa ulkomaisia vieraita taloudellisten voimavarojen sallimissa puitteissa. Koska kotimaan toiminta on ensisijaista, suhteita hoidetaan pääasiassa kirjeitse, sähköpostin avulla ja julkaisuvaihdon muodossa. Liitto voi tukea rahallisesti luottamus- ja toimihenkilöidensä tai muidenkin ulkomaanmatkoja.

Tavoitteena on, että mahdollisimman monet seuraavat kansainvälistä keskustelua ja kirjoittavat siitä suomalaisille Vapaa Ajattelija -lehdessä. Muualla luotua aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kääntämällä sitä suomeksi, julkaisemalla sitä Vapaa Ajattelija -lehdessä ja omien vastaavien malleina (esittelyvideot yms.).

Liitto osallistuu Viron ja myös muiden Baltian maiden ateistien ja vapaa-ajattelijain järjestötoiminnan edistämiseen.

Liittohallituksen työnjako

Liittohallituksen työnjakoa tehostetaan siten, että hallituksen jäsenet ottavat itselleen selkeitä työtehtäviä. Liittohallituksen jäseniä ei tule nähdä jäsenyhdistysten edustajina liitossa vaan aktiivisina valtakunnan tason toimijoina.

Taloudenhoito

Liitto saa tulonsa jäsenyhdistystensä tilityksinä, valtion avustuksena, myyntitoiminnasta, Vapaa Ajattelija -lehden tilausmaksuista, korko- ja vuokratuloista sekä lahjoituksista. Myös Vapaa Ajattelija -lehti on saanut valtiolta kulttuurilehtitukea.

Taloutta hoidetaan säästäväisesti. Toiminnan on oltava tehokasta, tuloja pyritään kasvattamaan ja menot pidetään kurissa. Liiton saamat testamenttivarat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.

Liiton valtionavustus väheni muutamassa vuodessa 160.000 markasta (1991) 50.000 markkaan (1995). Vuonna 1996 avustus kääntyi uudelleen nousuun, mutta vuoden 1991 rahamääräistä tasoa ei ole vieläkään saavutettu. Vuonna 2003 valtionavustus on 22.000 euroa.

Myyntitoimintaa on tehostettava, jäsenmäärää on kasvatettava, valtion tuki on saatava riittäväksi, kulttuurilehtituki pysyväksi ja testamenttien saamista liitolle on edistettävä.

Liitto hakee valtiovallalta erityismäärärahoja konkreettisiin hankkeisiin aina kun sellaisia voi hakea. Mikäli Suomi hakee edelleen EU-elintarvikeapua, liitto jäsenyhdistyksineen osallistuu elintarvikkeiden jakeluun.

Liitto noudattaa Hämeenlinnan liittokokouksen (1999) hyväksymää sijoituspolitiikkaa, jonka mukaan liitto ei sijoita varojaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Sijoituspolitiikan valtalinja on sijoitusasuntojen hankinnan jatkaminen. Asunnot vuokrataan käypään hintaan vapaille markkinoille. Tämä alhaisen riskin ja tasaisen tuoton toimintalinja on tuottanut hyviä tuloksia. Liiton varat sijoitetaan kotimaahan ja ne luovat asumismahdollisuuksia markkinahintaisten vuokra-asuntojen tarvitsijoille. Liiton saamat vuokratulot käytetään liiton ja sen jäsenyhdistysten aatteelliseen toimintaan. Liiton varoja sijoitetaan myös joukkovelkakirjoihin. Liitto voi myös sijoittaa varojaan jäsenyhdistystensä käyttöön vuokrattavien toimitilojen hankkimiseksi. Liitto pyrkii edelleen vaurastumaan, sillä se on hyvä perusta itsenäiselle ja riippumattomalle järjestötoiminnalle.