|
Hyväksytty liittoneuvoston kokouksessa
JOHDANTO
Vapaa-ajattelijain liitto ry on yli 630.000 uskontokuntiin
kuulumattoman, erityisesti uskonnottomien, etu-, oikeusturva- ja
kulttuurijärjestö. Liiton noin 20 toimivan jäsenyhdistyksen
henkilöjäsenmäärä on noin 2.000.
AATTEELLISET SUUNTAVIIVAT
Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan aatteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset perustavoitteet on vahvistettu Kulttuuriohjelmassa, joka hyväksyttiin XIX liittokokouksessa Lahdessa vuonna 1993. Ohjelman tulee olla elävä ja ajan tasalla. Tämä edellyttää sen säännöllistä tarkistamista. Vaikka periaatteet eivät vanhene nopeasti, yhteiskunnan ja lainsäädännön muutokset huomioidaan tavoitteissa.
Vapaa-ajattelijat tarjoavat uskontoperustaiselle moraalille vaihtoehdoksi naturalistista, ei-teististä etiikkaa, joka joustavana, suvaitsevana ja rationaalisesti perusteltuna tarjoaa käyttökelpoisia vastauksia erilaisiin kysymyksiin tai ongelmiin. Helppoja vastauksia ja lopullisia "totuuksia" emme tarjoa.
Vapaa-ajattelijoiden mielestä suomalaisen yhteiskunnan kehitys ei saa perustua pelkästään ekonomistisiin lähtökohtiin ihmisten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kustannuksella. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet turvaavat yhteiskuntamme jäsenille ne aineelliset ja kulttuuriset perusedellytykset, jotka mahdollistavat vireän kansalaisyhteiskunnan, jossa kansalaiset osallistuvat itseään koskevaan päätöksentekoon ja käyttävät vapausoikeuksiaan. Vapaa-ajattelijat ovat ilokseen huomanneet sen, että eurooppalaisen yhteiskunnan moniarvoistumista ja monikulttuuristumista on Suomessakin korostettu erilaisissa suunnitelmissa ja tulevaisuusvisioissa. Vaikka vapaa-ajattelijatkin on kelpuutettu jakamaan EU-elintarvikeapua, moniarvoisuus ei ole riittävästi korostunut julkisen vallan käytännön politiikassa. Esimerkiksi syrjintävaltuutetun tehtävistä rajattiin tietoisesti pois katsomuksiin liittyvien syrjintätapausten käsittely.
TÄRKEIMMÄT TOIMINTA-ALUEET
1. Vapaa-ajattelijain yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantaminen
Liiton tärkein toiminta-alue on Kulttuuriohjelman mukaisesti vapaa-ajattelijoiden ja ateistien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantaminen, heidän etujensa ajaminen ja oikeuksiensa puolustaminen. Tähän pyritään muun muassa lainsäännön sekularisoimisella yleensä ja uskonnottoman kulttuurin kehittämisellä sen kaikissa muodoissa.
Kulttuuriohjelma toimii liiton antamien kannanottojen, lausuntojen ja esitysten perustana. Ohjelma pidetään ajan tasalla siten, että liittokokousten välisenä aikana sitä voidaan muuttaa konkreettisten tavoitteiden osalta (ohjelman II luku "Valtio, kirkko ja vakaumuksenvapaus") liittoneuvoston päätöksin. Ohjelman periaatteellisia osia (luvut I, III ja IV) voi muuttaa vain liittokokous.
Liittohallitus voi tarpeen vaatiessa järjestää kursseja ja koulutusta liiton toimintaan ja tavoitteisiin liittyvistä asioista. Liitto voi myös jakaa apurahoja uskonnottoman kulttuurin tukemiseksi.
Vuonna 2002 liitto pyrkii vaikuttamaan uskonnonvapauslain, hautaustoimilain, koululakien ja muiden vastaavien lakien eduskuntakäsittelyyn mm. pitämällä yhteyttä ministeriöihin, pyrkimällä asiantuntijaksi eduskunnan valiokuntiin ja pyrkimällä vaikuttamaan myös suoraan kansanedustajiin.
2. Jäsenyhdistysten tukeminen
Toiseksi tärkein toiminta-alue on jäsenyhdistysten toiminnan kaikenpuolinen kohentaminen. Jäsenyhdistyksiin pidetään tiiviisti yhteyttä, niitä avustetaan jäsenhankinnassa sekä omien jäsenrekisteriensä saattamisessa hoidettaviksi tietokoneiden avulla. Jokaiselle jäsenyhdistykselle koetetaan perustaa oma kotisivu Internetiin. Yhdistyksiä avustetaan hautausmaa-asioissa antamalla tietotaitoapua esimerkiksi erilaisten hakemusten laatimisessa. Myös toimitila-asioissa yhdistykset saavat apua liitolta. Helsingin, Karkkilan, Kotkan, Lahden ja Tampereen yhdistyksillä on jo käytössään toimitilaa. Tarvittaessa toimitiloja kehitetään ja uusia hankitaan.
Liitto järjestää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa yleisölle tarkoitettuja neuvontatilaisuuksia siviiliseremonioiden järjestämisestä. Tilaisuuksissa kerrotaan yhdistysten puhuja- ja muista palveluista sekä kannustetaan yleisöä myös omatoimisesti järjestämään uskonnottomia elämänkaarijuhlia.
Yhdistysten järjestämiä opintopiirejä, luentotilaisuuksia sekä muitakin uusia ja toiminnallisia hankkeita tuetaan myös rahallisesti. Samoin tuetaan yhdistysten pyrkimyksiä saada toiminta-alueilleen kunnallisia hautausmaita tai vapaa-ajattelijahautausmaita.
Liitto pyrkii saamaan jäsenikseen liittoon kuulumattomia vapaa-ajattelijayhdistyksiä ja perustamaan uusia vapaa-ajattelijayhdistyksiä.
Samalla liitto odottaa, että jäsenyhdistykset omasta puolestaan toimivat aktiivisesti liiton suuntaan.
3. Tiedottaminen
Liiton Kulttuuriohjelmaa ja muuta aineistoa levitetään laajasti, jotta liiton periaatteet, tavoitteet ja toiminta tulisivat tunnetuksi.
Liiton toimisto antaa kiinnostuneille neuvoja ja opastusta toimialaamme kuuluvissa asioissa. Toimisto välittää aineistoa tiedotusvälineille ja muille kiinnostuneille. Toimiston käytössä on Internet-yhteys ja sähköposti. Liiton Internet-sivuja kehitetään yleisöä ja jäsenyhdistyksiä palvelevaan suuntaan.
Tärkein tiedotuskanava on Vapaa Ajattelija -lehti. Lehteä tulee kehittää ammattimaisempaan suuntaan. Lehden avustajakuntaa on kasvatettava.
Internetissä on myös vapaa-ajattelijoiden keskustelulista, jonka hoitajana liiton ATK-vastaava toimii.
Kirkosta eroaminen on säilynyt pitkän ajan keskiarvolukemissa. Liitto pyrkii kasvattamaan eroamista, koska kirkon jäsenkato näyttää olevan varmin tie kohti valtion ja kirkon eroamista. Liitto pyrkii saamaan yhä useamman uskonnottoman jäsenekseen.
Hallitus suunnittelee ja pyrkii toteuttamaan Vapaa-ajattelijain liiton mainoskiertueen eri puolille Suomea esimerkiksi linja-autolla.
Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n tuotteita voi ostaa liiton toimistosta.
4. Oikeusturvatoiminta ja vakaumuksen vapaus
Hallitusmuodon uudistuksen yhteydessä perustuslakiin ei kirjattu vakaumuksenvapautta vapaa-ajattelijoiden vaatimalla tavalla. Perustuslakiin kirjattiin uskonnon- ja omantunnon vapaus. Vakaumuksenvapauden oikeuden toteutumisessa liitto seuraa yhteiskunnan hankkeita ja päätöksiä.
Vaadimme ja esitämme toimintavuonna kaikkia sellaisia Kulttuuriohjelmassa esiin tuotuja toimia, joilla kirkkoa ja valtiota loitonnetaan toisistaan, kirkkojen etu- ja erioikeuksia kavennetaan ja vakaumuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja ateisminvapautta vahvistetaan. Kun uskonnonvapauslaki, hautaustoimilaki, koululait ja vastaavat muut lait tulevat eduskunnan käsittelyyn, liitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan lakien sisältöön opetusministeriölle uskonnonvapauskomitean mietinnöstä antamansa lausunnon mukaisesti. Liitto seuraa valtion ja kirkon suhteesta ulkomailla käytävää keskustelua.
Liitto avustaa henkilöitä, joiden vakaumuksenvapautta on loukattu tai jotka muutoin ovat joutuneet syrjityiksi uskonnottoman maailman- ja elämänkatsomuksensa takia. Perustuslain mukaan esimerkiksi uskonnonopetus on kaikille oppilaille vapaaehtoista.
Oikeusturvaongelmat johtuvat usein siitä, että maamme lainsäädäntö suosii uskovaisia ja syrjii ateisteja. Tämän takia lainsäädäntö tulee sekularisoida pala palalta.
Kuntien tulee hoitaa itse nuorisotoimintansa eikä yhdessä seurakuntien kanssa.
Seurakuntia ei pidä mainita kuntien kotisivustoissa.
5. Uskonnoton tapakulttuuri
Liiton toimisto avustaa uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvien tilaisuuksien järjestämisessä neuvomalla tavoissa ja antamalla tietoja sekä myymällä liiton myyntituotteita.
Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahaston testamenttivaroja käytetään uskonnottoman hautauskulttuurin edistämiseen avustamalla hautauspuhujia. Liitto toimii tapakulttuurin alueella yhteistyössä mm. Prometheus-leirin tuki ry:n, Suomen Humanistiliitto ry:n ja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kanssa yhdistysten kesken vuonna 1999 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti ja Uskonnottomien juhlapuhujien kanssa. Sopimuksen solmineiden yhdistysten yhdessä henkilöomistajien kanssa perustama Prometheus-seremoniat Oy toimii uskonnottoman tapakulttuurin keskuksena neuvoen, tiedottaen ja tarjoten seremoniapalveluja niitä tarvitseville.
Liitto pyrkii yhdessä Suomen Humanistiliiton kanssa hakemaan ulkopuolista rahoitusta suomalaisten katsomuksia käsittelevän mielipidetutkimuksen teettämistä varten.
6. Katsomusopetus kouluissa
Liiton päätavoite on kaiken katsomusopetuksen poistaminen julkisista kouluista. Niin kauan kuin tämä tavoite ei toteudu, liitto kannattaa elämänkatsomustiedon opetuksen kehittämistä. Liitto vastustaa kaikkia pyrkimyksiä elämänkatsomustiedon muuttamiseksi filosofispainotteiseksi. Oikeus elämänkatsomustiedon opetukseen on oltava vain uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla, kuten vuoden 1999 alusta voimaan astuneissa perusopetus- ja lukiolaissa on säädetty. Liittoon on tosin kantautunut tietoja, että opetusviranomaisten tieten elämänkatsomustiedon opetusta annettaisiin lain vastaisesti joidenkin pienten uskontokuntien jäsenille.
Ongelma on myös se, että vahvasti uskonnollisten mutta uskontokuntiin kuulumattomien kotien lapsia on elämänkatsomustiedon opetuksessa. Lähivuosina tarkennetaan säädöksiä siitä, millä perusteella elämänkatsomustiedon opetusta annetaan. Liiton ja jäsenyhdistysten on oltava valppaina, että elämänkatsomustiedon opetus ei muutu uskontopainotteiseksi.
Liitto seuraa jäsenyhdistystensä avulla kehitystä, jossa päätösvaltaa on siirretty entistä enemmän kuntiin ja kouluihin. On aina olemassa vaara, että joissakin kunnissa ja kouluissa elämänkatsomustiedon opetuksen oppisisältöä karsitaan ja muutetaan koko opetuksen tarkoituksen vastaisesti. Liitto seuraa elämänkatsomustiedon opetuksen arvioinnin kehitystä ja etenkin päättöarvioinnin kriteerejä.
Uusien koululakien mukaan saman opetuksen järjestäjän alueella vähintään kolmelle uskonnonopetuksesta vapautetulle oppilaalle on annettava elämänkatsomustiedon opetusta. Liiton ja jäsenyhdistysten on seurattava kuntien tilannetta, jotta kaikille uskonnonopetuksesta vapautetuille järjestetään mahdollisuus korkeatasoiseen elämänkatsomustiedon opetukseen. Liiton edustajat vierailevat jäsenyhdistysten tilaisuuksissa esitelmöimässä elämänkatsomustiedon opetuksesta.
Liitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan uusien opetussuunnitelman perusteiden laadintaan elämänkatsomustiedon osalta.
Koska Tammen kustantama teologijohtoinen lukion elämänkatsomustiedon oppikirja on tulossa markkinoille keväällä 2002 ja Edita on vetäytymässä lukion elämänkatsomustiedon oppikirjojen kustantamisesta, Vapaa-ajattelijain liitto kustantaa lukion elämänkatsomustiedon oppikirjan ensimmäisen osan vuonna 2002. Oppikirjan pohjana käytetään liiton Internetissä olevaa oppimateriaalia, ja ensimmäisen oppikirjan erääksi tekijäksi on saatu moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan erikoistunut professori Matti Häyry.
7. Nuorisotoiminta ja siviilileirit
Liitto panostaa nuorisotoimintaan mahdollisuuksien ja resurssien rajoissa. Jäsenyhdistyksiä pyydetään ottamaan yhteyttä uskontokuntiin kuulumattomiin nuoriin ja suunnittelemaan heidän kanssaan nuorille sopivaa vapaa-ajattelijatoimintaa. Nuoria innostetaan kirjoittamaan Vapaa Ajattelijaan ja ottamaan kantaa katsomuksellisiin kysymyksiin. Esimerkiksi peruskoulun ja lukion oppilaita voi innostaa aiheeseen järjestämällä koulujen elämänkatsomustiedon oppilaille kirjoitus- ynnä muita luovuuteen liittyviä kilpailuja.
Liitto kannustaa jäsenyhdistyksiään tukemaan Prometheus-leirin tuki ry:tä aikuistumisleirien järjestämisessä ja vapaa-ajattelijoita elämäntaitoleirien järjestämisessä.
Uskonnottoman kasvatustoiminnan tulee olla omaehtoista sekä kehittää yksilöiden omatoimisuutta ja itsenäisyyttä.
8. Lasten leirit, iltapäiväkerhotoiminta ja lasten päivähoito
Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistyksineen on selvitettävä mahdollisuuksiaan tarjota koululaisille iltapäivätoimintaa pyrkien yhteistoimintaan kuntien kanssa. Esikoulutoiminnan laajentuessa on seurattava tarkasti uskontokuntiin kuulumattomien lasten oikeuksia, sillä päivähoidossa ei noudateta perusopetussäädöksiä vaan päivähoitolakia, jonka mukaan päivähoidossa oleville annetaan uskontokasvatusta.
Vapaa-ajattelijain liitto tukee aktivistivaroilla paikallisyhdistysten oma-aloitteista ala-asteikäisille järjestettävää kesäleiritoimintaa.
9. Sääntöjen uudistaminen
Liiton sääntöjen valmis muutosesitys valmistuu hyväksyttäväksi liittokokouksessa. Myös liiton jäsenyhdistyksen uudistetut mallisäännöt valmistuvat.
10. Liittokokous ja kesäpäivät
Liittokokous ja kesäpäivät järjestetään yhdistettyinä.
11. Koulutus
Liitto järjestää yleistä, puhuja- ja tietotekniikan koulutusta. Ainakin yksi puhujakoulutus pyritään järjestämään vuonna 2002.
12. Kansainvälinen toiminta
Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä. Ylläpidämme hyviä suhteita eri järjestöihin. Pyrimme siihen, että Kansainvälisestä humanistisesta ja eettisestä liitosta (IHEU) tulisi mainittujen järjestötyyppien kattojärjestö maailmassa. IHEU on siihen riittävän avara kokonaisuus. Liitto on IHEU:n liitännäisjäsen.
Liitto osallistuu merkittäviin kansainvälisiin konferensseihin ja vastaanottaa ulkomaisia vieraita taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa. Koska kotimaan toiminta on ensisijaista, suhteita hoidetaan pääasiassa kirjeitse, sähköpostin avulla ja julkaisuvaihdon muodossa. Liitto voi tukea rahallisesti luottamus- ja toimihenkilöidensä tai muidenkin ulkomaanmatkoja.
Tavoitteena on, että kansainvälisistä asioista vastaavat henkilöt seuraavat keskustelua kansainvälisillä humanistisilla foorumeilla ja kirjoittavat havainnoistaan suomalaisille vapaa-ajattelijoille Vapaa Ajattelija -lehdessä. Muualla luotua aineistoa voidaan myös hyödyntää omien vastaavien malleina (esittelyvideot yms.).
Liitto osallistuu yhdessä Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin kanssa Viron ja myös muiden Baltian maiden vapaa-ajattelijain järjestötoiminnan elvyttämiseen.
13. Liittohallituksen työnjako
Liittohallituksen työnjakoa tehostetaan. Kaikki hallituksen jäsenet ottavat itselleen selkeitä työtehtäviä ja rooleja. Liittohallituksen jäseniä ei tule nähdä jäsenyhdistysten edustajina liitossa vaan aktiivisina valtakunnan tason toimijoina.
14. Taloudenhoito
Vapaa-ajattelijain liitto saa tulonsa jäsenyhdistystensä tilityksinä, valtion avustuksena, myyntitoiminnasta, Vapaa Ajattelija -lehden tilausmaksuista, korko- ja vuokratuloista sekä lahjoituksista. Myös Vapaa Ajattelija -lehti on saanut valtiolta kulttuurilehtitukea.
Taloutta hoidetaan säästäväisesti. Toiminnan on oltava tehokasta, tuloja pyritään kasvattamaan ja menot pidetään kurissa. Liiton saamia testamentteja ei käytetä heti toimintaan, vaan varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.
Liiton valtionavustus väheni muutamassa vuodessa 160.000 markasta (1991) 50.000 markkaan (1995). Vuonna 1996 avustus kääntyi nousuun ollen 80.000 markkaa. Vuosina 1997-2000 avustus on ollut 150.000 markkaa. Vuonna 2001 liiton valtionapu oli 130 000 mk.
Myyntitoimintaa on tehostettava, jäsenmäärää on kasvatettava, valtion tuki on saatava riittäväksi, kulttuurilehtituki pysyväksi ja testamenttien saamista liitolle on edistettävä.
Liitto hakee valtiovallalta erityismäärärahoja konkreettisiin hankkeisiin aina kun sellaisia voi hakea. Mikäli Suomi hakee edelleen EU-elintarvikeapua, liitto jäsenyhdistyksineen osallistuu elintarvikkeiden jakeluun.
Liitto osallistuu Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n osakepääoman korotukseen mikäli se tulee vireille toimintavuonna.
Liitto noudattaa Hämeenlinnan liittokokouksen (1999) hyväksymää sijoituspolitiikkaa, jonka mukaan liitto ei sijoita varojaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Sijoituspolitiikan valtalinja on sijoitusasuntojen hankinnan jatkaminen. Asunnot vuokrataan käypään hintaan vapaille markkinoille. Tämä alhaisen riskin ja tasaisen tuoton toimintalinja on tuottanut hyviä tuloksia. Liiton varat sijoitetaan kotimaahan ja ne luovat asumismahdollisuuksia markkinahintaisten vuokra-asuntojen tarvitsijoille. Liiton saamat vuokratulot käytetään liiton ja sen jäsenyhdistysten aatteelliseen toimintaan. Liiton varoja sijoitetaan myös joukkovelkakirjoihin. Liitto voi myös sijoittaa varojaan jäsenyhdistystensä käyttöön vuokrattavien toimitilojen hankkimiseksi. Vapaa-ajattelijaliikkeen kannalta tärkeimmät kaupungit, joissa paikallisyhdistyksellä tulisi olla oma toimitila ovat Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Lahti, Kotka ja Karkkila. Liitto pyrkii edelleen vaurastumaan, sillä se on hyvä perusta itsenäiselle ja riippumattomalle järjestötoiminnalle.
|
