\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Yhdysvallat my\u00f6hemmin perustaneiden Englantia, em\u00e4maataan, vastaan kapinaan nousseet Pohjois-Amerikkaan 13 siirtokuntaa antoivat itsen\u00e4isyysjulistuksen vuonna 1776. Julistuksessa to\u00addetaan, ett\u00e4 me ihmiset synnymme ja pysymme vapaina ja tasa-arvoisina omilta oikeuksiltamme. Ihmisill\u00e4 on my\u00f6s j\u00e4rki ja omatunto, joiden vuoksi he nautti\u00advat oikeuksi\u00adamme. N\u00e4iden kohteina ovat el\u00e4m\u00e4, vapaus ja pyrkimys onnellisuu\u00adteen.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Itsen\u00e4i\u00adsyysjulistuksen lauseet muistut\u00adtavat Ranskan vallankumo\u00aduksen yleist\u00e4 ihmisoikeuk\u00adsien ja kansalais\u00adoikeuksien julistusta. Yhdysvalto\u00adjen itsen\u00e4isyysjulistuk\u00adsen sa\u00adnamuodoista on vastuussa Thomas Jefferson, itsen\u00e4isyys- ja vallankumousmies ja maan my\u00f6hempi presidentti, j\u00e4rjestyksess\u00e4 kol\u00admas. Ranskan suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 suu\u00adren vallankumouksen aikoina h\u00e4n oli tutustunut ranskalaisiin vallankumoukselli\u00adsiin ja osallistui my\u00f6s Rans\u00adkan tasavallan ihmisoikeuk\u00adsien julistuk\u00adsen laadintaan. Siin\u00e4 voi\u00addaan siis n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen k\u00e4ttens\u00e4 j\u00e4lki.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Monikansallisessa Puolassa Ko\u015bciuszko (1746-1817 oli liettualaista ja it\u00e4slaavilaista aatelistoa, \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n h\u00e4n oppi valko-ven\u00e4j\u00e4n, mutta identiteetilt\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli puolalainen. H\u00e4n oli kastettu sek\u00e4 roomalais- ett\u00e4 kreikkalaiskatoliseksi, mutta suuntautui ajan tavan mukaan deistisesti.\u00a0 Matkustaessaan Pohjois-Amerikkaan h\u00e4n oli maaorjuutta vastaan, ja tutustuttuaan Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistukseen h\u00e4n l\u00f6ysi kiteytettyn\u00e4 ajatuksen, ett\u00e4 ihmiset ovat syntyneet tai luodut vapaiksi, tasavertaisiksi ja pyrkim\u00e4\u00e4n vain omin avuin onnellisiksi sellaisten lakien turvaamima, joiden perustana oleva luonnonoikeus on\u00a0 kaikesta pakotuksesta vapaa ihanteellinen j\u00e4rjestys, jota yhteiskuntaj\u00e4rjestys ei voi voi mitat\u00f6id\u00e4: tyrannimainen j\u00e4rjestys on aina luonnonvastainen. Puhe luomisesta viittaa siihen deistisen vapaa-ajattelun periaatteeseen, ettei voida puhua muunlaisesta jumalasta kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rationaalista luonnon ja yhteiskunnan j\u00e4rjestyst\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4st\u00e4. Valistusajattelijoille ihmeit\u00e4 eik\u00e4 yliluonnollisuutta voinut ola olemassa.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Kolmetoista siirtokuntaa oli Englannista irrottauduttuaan aivan itsen\u00e4isi\u00e4. Sotaa ja ulkosuhteita varten ne olivat muodostaneet valtioliiton. Kapinan tavoitteena oli ollut pakottaa em\u00e4maa my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtokuntalaisille samat ja yht\u00e4 vahvat oikeudet kuin mist\u00e4 em\u00e4maan asukkaat nauttivat.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Englantilainen ammattivallankumouksellinen ja deisti Thomas Paine oli osallistunut vallankumoushankkeisiin Pennsylvaniassa omilla kirjoituksillaan, jotka kohdistuivat Englannin kuninkaan tyrannin\u00advaltaa vastaan. H\u00e4n vetosi siihen, ett\u00e4 ihmiset syntyv\u00e4t ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t vapaiksi ja tasa-arvoisiksi kaikilta oikeuksiltaan. Noita luonnonoikeuksia h\u00e4n al\u00adkoi nimitt\u00e4\u00e4 ihmisoi\u00adkeuksiksi. My\u00f6hemmin h\u00e4nkin, kuten aiemmin mainittu Tho\u00admas Jef\u00adferson, osallistui Ranskan vallankumoukseen ja sen ensimm\u00e4iseen vaiheeseen. H\u00e4n vai\u00adkutti moniin ranskalaisiin vallankumouksellisiin.\u00a0 \u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Thomsa Painen tavoin my\u00f6s edell\u00e4 mainittu Ko\u015bciuszko oli vallankumouksen lapsia, kuten Thomas Jefferson luonnehti l\u00e4heist\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4: puolalainen vaali vapautta, ei vian joiden harvojen vapautta, vaan aivan kaikkien ihmisten yleist\u00e4 vapautta: kunkin pit\u00e4isi olla vapaa olemaan sellainen kuin haluaa ja tehd\u00e4 kaikkea mit\u00e4 haluaa kunhan vain luonnonoikeuden j\u00e4rjestyst\u00e4 ei j\u00e4rkytet\u00e4.<\/p>\n
Ko\u015bciuszkosta tulee Puolen vuoden 1794 ep\u00e4onnistuneen kansannousun johtaja sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n oli taistellut Puolan armeijan joukoissa Ven\u00e4j\u00e4n, Preussin ja It\u00e4vallan vallaoitusjoukkoja vastaan vuonna 1793. Ulkomaiden v\u00e4liintulo tarkoituksellisesti keskeytti Puolan kansan pyrkimykset modernisoida omaa valtiota Yhdysvaltojen ja Ranskan poliittisten innovaatioiden rohkaisemina.\u00a0\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Aina antiikin Kreikan stoalaisuudesta ja roomalaisesta ihmisyysajattelusta saakka oli kehitetelty ajatusta moraalisesta aivan vapaasta luonnonj\u00e4rjestyksest\u00e4, jota my\u00f6s sosiaalisten ja oikeudellisten normien tuli heijastaa, jotta n\u00e4it\u00e4 saattoi kunnioittaa ja totella. T\u00e4m\u00e4 perinteinen internationalistinen, kosmopoliittinen ja rationalistinen vakaumus sai uuden modernisoidun muodon Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksessa ja sit\u00e4 seuraavassa\u00a0 1700-luvun ja 1800-luvun vallankumouksellisessa liberalismissa. 1800-luvulla 1700-luvun kosmopoliittinen ja internationalisitnen vallankumousaate nimettiin Espanjassa liberalismiksi. Mainitun maan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 anarkismissa sek\u00e4 1800-luvun internatuionalistissa sosialismissa ratuionalistinen vaakumus vahvistui, ja deismi vaihtui v\u00e4hitellen ateismiksi sekularisaation edetess\u00e4. Demokraattiset ihanteet yhdistettiin edustuksellisuuden periaatteeseen silloin, kun usko siihen, ettei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuutta el\u00e4\u00e4 kokonaan ilman valtiota.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Thomas Paine on kuuluisa opistaan, jossa h\u00e4n erottaa valtion ja yhteiskunnan. Niiden v\u00e4lill\u00e4 on tietty ero: valtio perustuu ainoastaan siihen, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on paheita, joita valtion laeilla on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hillit\u00e4; yhteiskunta taas perustuu sellaisiin hyveisiin, so. kykyihin ja taipumuksiin, joiden k\u00e4ytt\u00f6 tarjoaa mahdollisuuden el\u00e4\u00e4 vapaasti siten, ettei ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja yksil\u00f6nvapautta tarvitse suojella laeilla. Meiss\u00e4 on valmiuksia, joita oikein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme saavuttaa tilan, jossa valtio olisi tarpeeton. Voimme antaa yhteiskunnan tuolle tilalle klassisesta kreikasta lainatun nimen anarkia. Paine ei k\u00e4ytt\u00e4nyt tuota nimityst\u00e4. H\u00e4nen maamiehens\u00e4 William Godwin kehitteli eteenp\u00e4in Painen ajatusta valtiottomasta yhteiskunnasta. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei nimitt\u00e4nyt anarkiaksi.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
William Godwin katsoi yhteiskunnan voivan j\u00e4rjesty\u00e4 valtiottomasti, jos sen j\u00e4senet j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t yhteiskunnan pohjatasolla vapaasti yhteenliittymiksi, joissa heid\u00e4n omat tar\u00adpeensa voidaan tyydytt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Yhdysvaltojen perustuslain varhaisempiin vaikutteiden antajiin kuuluu John Locke, ja h\u00e4\u00adnen ajatuksensa siit\u00e4, ett\u00e4 kristittyjen piiriss\u00e4 tulee toteuttaa vapauden periaate, jonka mukaan hallitsijan ei pid\u00e4 sekaantua pelastuskysymykseen. Tunnustussuuntiin tai us\u00adkonnollisiin yhdyskuntiin ei ole velvollisuutta kuulua. Kukin ihminen saa liitty\u00e4 vapaasti, erota vapaasti ja vapaasti pysytell\u00e4 yhdyskuntien ulkopuolella sen mukaan, katsooko h\u00e4nen pelastuksensa edellytt\u00e4v\u00e4n sit\u00e4. Kristillisi\u00e4 katsomuksia ei tulisi siis pakottaa kenellek\u00e4\u00e4n kristitylle. Locke asettaa sen varauksen, ett\u00e4 valtiovallalla on oikeutettu valta kielt\u00e4\u00e4 kansalaista toteuttamasta ateistista vakaumusta. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan konservatiivisempi kuin esimerkiksi ranskalainen Pierre Bayle, joka katsoo uskonnonvapauden kuuluvan my\u00f6s ateistille. Locken todistelun mukaan ateisti pit\u00e4isi sulkea kansalaisten joukosta siksi, ettei h\u00e4n t\u00e4yty minimiluottavuuden kriteereit\u00e4.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Kun puhumme ajatuksen ja uskon vapaudessa, k\u00e4yt\u00e4mme perinteist\u00e4 tapaa ilmaista se, josta nyky\u00e4\u00e4n puhutaan uskonnon- ja omantunnonvapautena. Ajatuksenvapauden voi n\u00e4hd\u00e4 uskonnon- ja omantunnonvapautta laajemmaksi tavaksi puhua vapaudestamme ajatella itse. Kun nyky\u00e4\u00e4n vaaditaan katsomusvapautta, puolustetaan oikeutta samaan kuin kannatettiin aikaisemmin sanalla ajatuksenvapaus. Keskiajalta asti Saksassa on laulettu vallanpit\u00e4jien kiusaksi laultua Die Gedenken sind frei, mik\u00e4 osoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ajatuksenvapaus on klassinen humanistinen tapa puhua katsomusvapaudesta\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Thomas Jefferson katsoi, ett\u00e4 Pohjois-Amerikan intiaaniheimot eliv\u00e4t valtiottomasti. H\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan kooltaan pienet yhteiskunnat voivat olla valtiottomia. H\u00e4n mainitsee esimerkkein\u00e4 Pohjois-Amerikan intiaanien heimoyhteiskunnat. Nykyi\u00adsin niit\u00e4 kutsutaan kansakunniksi (nations) ja suomeksi voidaan puhua kansanhei\u00admoista.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Kansanheimojen oloissa valtiottomuus on mahdollista, kun taas niiden koon ylitt\u00e4v\u00e4t yhteiskunnat ovat valtioyhteiskuntia eli edellytt\u00e4v\u00e4t valtiolaitosta. Pohjois-Amerikan valkoisten asukkaiden siirtokunnat olivat valtioita, kun niiden valtioliittoa emme voi sanoa valtioksi, vaan yhdistykseksi, jonka j\u00e4seni\u00e4 yksitt\u00e4iset siirtokunnat ovat. N\u00e4iden l\u00f6y\u00adh\u00e4st\u00e4 valtioliitosta siirtokuntalaiset halusivat muodostaa liittovaltion, jolla osiensa tapaan on valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6 ja kansanedustuslaitos. \u00a0\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Thomas Jefferson ehdotti Yhdysvalloille valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan ihmisyksil\u00f6 on sek\u00e4 liitto- ett\u00e4 osavaltion kansalainen. Sek\u00e4 osa- ett\u00e4 liittovaltio saa valtioelimet niin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n, lakien toimeenpanoa kuin oikeudenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. Siirtokunnat siis s\u00e4ilyiv\u00e4t itsen\u00e4isin\u00e4 tasavaltoina, ja on tarkasti m\u00e4\u00e4ritelty se, milloin liittovaltion lait voivat m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ihmisyksil\u00f6\u00e4 osavaltion kansalaisena. Liittovaltion lakien vaikutus tulee rajoittaa vain ulko- ja puolustusasioihin. Jeffersonin ajatusta, ett\u00e4 osavaltioiden tuli s\u00e4ily\u00e4 mahdollisimman riippumattomina, alettiin sanoa antifederalismiksi. H\u00e4n oli jyr\u00adk\u00e4sti sit\u00e4 ajatusta vastaan, jonka mukaan liittovaltion tulisi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 osavaltioiden asioita. Lis\u00e4ksi Jefferson kannatti kirkon erottamista valtiosta. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Itsen\u00e4isyyssota oli sivun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 suursodassa, jota Englanti k\u00e4vi Ranskaa, Hollantia ja Es\u00adpanjaa vastaan. Kapinan onnistuminen ja sen tuloksen kansainv\u00e4lisoikeudellinen vahvistaminen johtivat siihen, etteiv\u00e4t kapinaan ryhtyneet siirtokunnat voineet j\u00e4\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4n Englannin yhteyteen.\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Yhdysvaltojen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6 sai kymmenen lis\u00e4yst\u00e4 James Madisonin ehdotuksesta, ja niist\u00e4 ensimm\u00e4inen turvaa uskonnonvapauden ja erottaa toisistaan kirkon valtion.<\/p>\n
Lis\u00e4ysten tarkoituksena oli tehd\u00e4 siirtokunnille\u00a0 Niiden ansiosta voitiin h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ty\u00adrannian- ja hirmuvallan pelkoja, joita tunnettiin keskusvaltaa vastaan siirtokunnissa.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Yhdysvaltojen perustuslaki<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/p>\n Heti siirtokuntien vallankumous- tai vapaussodan j\u00e4lkeen ei ollut Yhdysvaltoja, koska on\u00adnistuneen kapinan tehneet kolmetoista siirtokuntaa olivat aluksi valtioliitto, jota ei yhdist\u00e4nyt mik\u00e4\u00e4n muu kuin yhteinen puolustus- ja sotalaitos ja ulkopolitiikka. Niist\u00e4 tuli liittovaltio vasta sen j\u00e4lkeen, kun niille oli laadittu yhteinen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6. T\u00e4m\u00e4 oli rati\u00adfioitava riitt\u00e4v\u00e4n monessa siirtokunnassa. Sit\u00e4 kuitenkin vastustettiin laajasti, eik\u00e4 otettu edes ratifioitavaksi kaikissa siirtokunnissa. Valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n hyv\u00e4ksytt\u00e4minen siis edellytti jonkin houkuttimen liitt\u00e4mist\u00e4 valtios\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n. Siksi James Madison ehdotti, ett\u00e4 valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n lis\u00e4tt\u00e4isiin kymmenen artiklaa, jotka ovat perustuslain kymmenen ensimm\u00e4ist\u00e4 lis\u00e4yst\u00e4 eli Bill of Right-julistus.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Ensimm\u00e4inen lis\u00e4ys on vapaa-ajattelun ja sekularismin historiassa t\u00e4rkeimpi\u00e4 lukuja. Siihen sis\u00e4ltyy uskonnonvapaus ja kirkon ja ero. Yhdysvaltojen perustuslaki ei aseta mit\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4ist\u00e4 kirkkokuntaa tai katsomus- tai tunnustussuuntaan toisen edelle. Se alkoi harjoittaa katsomusneuraalisuutta ainakin protestanttisten suuntausten kesken ja my\u00f6hemmin ulotti sen koskemaan my\u00f6s muita kristillisi\u00e4 suuntia ja juutalaisuutta ja lopulta muiden maailmanuskontojen tunnustajia. \u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Yhdysvaltojen perustajaisist\u00e4 monet olivat vapaamuurareja ja deistej\u00e4. Virallisista perustajaisist\u00e4 ainakin Thomas Jefferson voidaan mainita sellaisena. Ep\u00e4virallisista perustajaisist\u00e4 t\u00e4rkein Thomas Paine, radikaali ja ammattivallankumouksellinen, oli my\u00f6s tunnettu deismin ja vapaa-ajattelun puolestapuhuja. Yhdysvaltojen historiassa h\u00e4net muistetaan ensimm\u00e4isen\u00e4, joka uskalsi esitt\u00e4\u00e4 kartetun ajatuksen itsen\u00e4isyydest\u00e4. Pu\u00adhuessaan riippumattomuudesta h\u00e4n ja muut Yhdysvaltojen perustajais\u00e4t tarkoittivat yht\u00e4 lailla kansalaisten kuin osavaltioiden ja liittovaltion riippumattomuutta, joka lain tuli turvata niille kaikille.\u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Thomas Painen mukaan valtion ja yhteiskunan v\u00e4lill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ero: valtio perustuu ainoastaan siihen, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on paheita, joita valtion laeilla on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hillit\u00e4; yh\u00adteiskunta taas perustuu sellaisiin hyveisiin, so. kykyi\u00adhin ja taipumuksiin, joiden k\u00e4ytt\u00f6 tarjoaa mahdollisuuden el\u00e4\u00e4 vapaasti siten, ettei ihmisel\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4 ja yksil\u00f6nvapa\u00adutta tarvitse suojella laeilla. Painen mukaisesti yhteiskunta on onnellinen tai kukois\u00adtava miss\u00e4 tilassa tahansa, kun taas hallitusvalta parhaana mahdolli\u00adsena on aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00adt\u00f6n paha. Tasavalta edist\u00e4\u00e4 ihmisten yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 oikeuksien tasavertaisuuden. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee siit\u00e4kin riippumatta, onko tasavalta valtio tai ei.\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Kansalaisten riippumattomuus merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 he ovat valtiosta riippumattoman yhteiskunnan j\u00e4seni\u00e4. Kirkkokuntia ja uskonnollisia yhdistyksi\u00e4 he saavat muodostaa t\u00e4ysin vapaina valtion valvonnasta tai toteuttamasta pakosta. N\u00e4it\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 koskevat siis samat periaatteet kuin muitakin yhdistyksi\u00e4 eli yhdistysvapauden varaan luotuja yhteenliittymi\u00e4. Valtion velvollisuuksiin tulee ainoastaan suojella kunkin kansalaisen yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 oikeutta paitsi kuulua yhdistykseen vapaasti, my\u00f6s vapaasti erota tai pysy\u00e4 kokonaan mink\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 tai aivan kaikkien yhdistysten ulkopuolella.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Yhdysvalloista tuli siis ensimm\u00e4inen valtio, jossa periaatteellisella tasolla kansalaisen saattoi olla hyv\u00e4 kansalainen, vaikka h\u00e4n ei ollut mink\u00e4\u00e4n uskonnollisen yhdyskunnan j\u00e4\u00adsen. Tietenkin t\u00e4m\u00e4 toteutui vain periaatteessa, eik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Thomas Paine ei s\u00e4\u00e4stynyt sosiaaliselta vieroksunnalta, kun h\u00e4n muutti New Yorkiin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa vanhuuttaan Yhdysvalloissa palattuaan Ranskasta, jossa h\u00e4n oli ottanut osaa Ranskan vallankumoustapahtumiin aina alusta alkaen.\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Yhdysvaltojen valtos\u00e4\u00e4nt\u00f6 ja perustuslaki perustuivat siirtolaisten Amerikkaan, niin Pohjois- kuin Etel\u00e4-Amerikaan tuliaisina tuomiin aatteisiin, mm. aateisiin vapaudesta yksil\u00f6ille ja n\u00e4iden muodostamille ryhmille, ihmisten tasavertaisuudesta sek\u00e4 -arvosta ja ihmiskunnan k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 veljeydest\u00e4. Euroopassa hallitsijanvallan vahvistuminen ja itsevaltaisen monarkian s\u00e4ilyminen 1500-luvun lopun ja 1600-luvun uskonsodissa oli ollut omiaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n mainittujen Euroopassa syntyneiden aatteiden toteuttamisen.\u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Painen yst\u00e4v\u00e4n Thomas\u00a0Jeffersonin mukaan\u00a0Eurooppa oli 1700-luvulla ”tyrannien hautomo”. Lausuma\u00a0heijastelee\u00a0asiantilaa, jossa Euroopan maat olivat monarkkien itsevaltaisesti hallitsemia siten, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 oli\u00a0oikeuksia ainoastaan vallanpit\u00e4jien armosta tai\u00a0ett\u00e4 ne oli riistetty heilt\u00e4 mielivaltaisesti. \u00a0\u00a0<\/p>\n Mielivaltaiselta vapauden ja tasavertaisuuden oikeuksien riistolta s\u00e4\u00e4sty\u00e4kseen monen eurooppalaisen oli t\u00e4ytynyt paeta maistaan ja el\u00e4\u00e4 maapaossa Pohjois-Amerikan\u00a0vapaudessa, jossa he olivat ennalta ilmoitettujen lakien suojaamia tavalla, josta Euroopassa asuva ihminen saattoi monin paikoin ainoastaan uneksia. \u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n Valtaistuimen ja alttarin liitto oli Euroopan despoottisten valtioiden perustana. Kirkkoa ja valtiota ei ollut erotettu Euroopassa, joten ajatuksen- ja omantunnonvapautta, saati sitten poliittista vapautta, ei ollut raattu eurooppalaisille. Silloinkin, kun ajatuksen ja omantunnon vapaus toteutui Euroopassa, toteutumiseslta puuttui se varma pohja, jonka kirkon ja valtion erottaminen\u00a0turvasi mainituille vapauksille.<\/p>\n Ajatuksen- ja omantunnon vapaus oli tullut toteutetuksi paino- ja ilmaisuvapauden v\u00e4lityksell\u00e4 hallitsijan armosta niin kauan,\u00a0kuin ne eiv\u00e4t perustuneet toimeenpanovallasta erotetun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja mielivallalta suojatun lain antamaan vakiintuneeseen turvaan.\u00a0\u00a0<\/p>\n 1600-luvun Englannissa parlamentin ja\u00a0kuninkaan kappailussa, jossa j\u00e4limm\u00e4isen valtiaan\u00a0itsevaltaisuuspyrkimykset olivat parlamentin alahuoneen\u00a0lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6teht\u00e4v\u00e4n syntymisen tiell\u00e4, parlamentin asemaa puolustaneet\u00a0poliitikot ja teoreetikot olivat muistuttaneet siit\u00e4, ett\u00e4 oikeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t nimellisiksi, jos\u00a0ne ovat riippuvaisia valtion hallitsijan armosta tai jos valtiaalla\u00a0j\u00e4\u00e4 etuoikeus mielivaltaan. \u00a0<\/p>\n Tasavaltaiset poliitikot tai teoreetikot suosivat vapausk\u00e4sityst\u00e4, jota voidaan sanoa ”uusroomalaiseksi” roomalaisten historiotsijoiden keisariajan tyrannian kuvausten pohjalta. Poliittinen vapaus tulee k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 laajemmaksi kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rajoitusten puuttumiseksi, jota yksityisel\u00e4m\u00e4n vapaus luonnollisesti on.\u00a0Vapauteen tulee sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s\u00a0takeet siit\u00e4, etteiv\u00e4t rajoituksia voi synty\u00e4 viranomaisten mielivallan pohjalta. \u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0Tasavaltalaisten mukaan kuninkaalle voitiin korkeintaan uskoa vain toinmeenpanovalta ja mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n etuoikeuksia sen hoidossa. Kuitenkin Euroopan tyranniuden alaisuudessa hallitsijalla oli toimeenpanovallan ja etuoikeuksien lis\u00e4ksi my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa. Maallisen poliittisen vallan lis\u00e4ksi hallitsijan k\u00e4siin oli annettu my\u00f6s kirkollinen valta, joka oli\u00a0kuninkaanvallalle alistettu tai liitossa kuninkaanvallan\u00a0kanssa.<\/p>\n Toimeenpanovallan ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6vallan erottamisvaatimus ja vaatimus tuomiovallan erottamiseksi niist\u00e4 olivat vaatimuslistalla, mutta kolmanneksi t\u00e4ytyi lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s kirkon erottaminen valtiosta, jotta viranomaismielivallan poistaminen saisi varmimmat takaat, jotka voidaan tarjota\u00a0perusteuslailliselle oikeusvaltiolle. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n tuollon tarkoitettiin, kun puhuttiin tasavallasta. \u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Tadeusz Ko\u015bciuszko (1746-1817) oli Yhdysvaltojen, Sveitsin ja Puolan kansalainen ja Ranskan vallankumoustasavallan kunniakansalainen.\u00a0 H\u00e4n oli ansioitunut jo Pohjois-Amerikan vastaisessa vallankumoussodassa prikaatinkenraalina, kun h\u00e4n palasi Puolaan osallistuakseen oman maansa uuden perustuslain ja valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen 1700-luvun vallankumouksen aatteiden mukaiseksi. Samoin kuin Puolan ratsuv\u00e4kiarmeijen perinteit\u00e4 eslvytt\u00e4nyt nytteemin Yhdysvaltojen ratsuv\u00e4en is\u00e4n\u00e4 muistettu Kazimierz Pu\u0142aski, Ko\u015bciuszko oli tehnyt suuria palveluksia 13. brittil\u00e4isille kapaina- ja vallankumousssiirtolunnille, jota persutivat Yhdysvallat.\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Omaksuttuaan Pohjois-Amerikan kapinasiirtokuntien peusoikeus- ja -vapausajattelun<\/p>\n Tadeusz Ko\u015bciuszko v\u00e4litti sit\u00e4 Puolaa vuonna 1791 uudistaville valistusfilosofeille ja -poliitikoille. Ranskan vallankumouksesta saatujen vaikutteiden ohessa Tadeusz Ko\u015bciuszko levitti maahan Pohjois-Amerikan deistishenkist\u00e4 perusoikeus- ja -vapausajattelua. Filosofian valtavirtauksena oli deismi, toisin kuin romantiikan aikana, jota edustaa esimerkiksi\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Valistuksen rationalismin omaksuneita olivat Puolan vuoden 1791 perustuslain luonnoksen kirjoittajat Jan \u015aniadecki (1756 – November 9, 1830), Stanis\u0142aw Staszic (1755 – 1826) ja Hugo Ko\u0142\u0142\u0105tai (1750 – 1812). \u00a0Heist\u00e4 ensimm\u00e4inen oli matemaatikko-upseeri ja kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4, vaikkakin pappeja, vallankumousaatteiden ja deismin edist\u00e4ji\u00e4. Tavoitteena oli pyrkimys uudistaa Puolan perinteinen ylimysvaltainen, joskin aatelistoon kuuluvien vapauden ja tasavertaisuuden taannut tasavaltalaishyvit\u00e4 korostanut vaalikuningaskunta, siten ettei se en\u00e4\u00e4 j\u00e4isi Preussin, Ven\u00e4j\u00e4n ja Itavallan imperialististen pyrkimysten uhriksi. Rationalisiseen filosofiseen virtukaeen kuului poliitikko Stanis\u0142aw Kostka Potocki (1755-1821), my\u00f6hemm\u00e4n Kongressi-Puolan yksi perustaja.\u00a0 \u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Taisteltuaan vuoden 1793 sodassa Puolassa Ven\u00e4j\u00e4n, Preussin ja It\u00e4vallan joukkoja miehitysjoukkoja vastaan Puolan armeijassa Ko\u015bciuszkosta ryhtyy tappiollisen sodan loputtua 1794 johtamaan kansannousua miehitt\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Johtamassaan maan ja kansan ep\u00e4onnistuneessa vapaustaistelua Ko\u015bciuszkos pit\u00e4\u00e4 puheen ja laatii t\u00e4rke\u00e4n ohjelman, jossa maaorjille luvataan kumota maaorjuus ja tavoitellaan yleist\u00e4 vapautta kaikille, ei vain mahtaville ja rikkaille. Ohjelmassaan h\u00e4n vaatii vapautta yksil\u00f6ille ja heid\u00e4n vapaasti persutamille kansallisille yhteiskunnille.\u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Vapaus-, tasa-arvo- ja veljeysaatteiden eurooppalaista taustahistoriaa ja voitto Euroopassa<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Sekularisaatio- eli maallistumisprosessin n\u00e4k\u00f6kannalta reformaatio eli uskonpuhdistus on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 keskiaikaisen kristilisen yhten\u00e4isyyskulttuurin hajoamisena. Kautta tuon aikakauden tai ainakin sen loppupuolen oli esiintynyt uskonnon monopolin synty\u00e4 katoliselle kirkolle ja tuon monopolin vastustamista. Rooman valtakunnan perint\u00f6\u00f6n kuului kaiken kristillisyyden keskitt\u00e4minen papiston ja erityisesti ylimm\u00e4n papiston valtaan. Ylimm\u00e4isten pappien joukossa ensimm\u00e4isen\u00e4 oli paavi, jonka istuin asettui Roomaan.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Koko keskiajan oli s\u00e4ilynyt paavinvallan rinnalla keisarinvalta ylimp\u00e4n\u00e4 maallisena valtana. Yliluonnolliseen auktoriteettiin perustuva ylin ”hengellinen valta” ja Rooman val\u00adtakunnan perinteiden auktoriteettiin perustuva ”saksalais-roomalainen” ylin maalli\u00adnen keisarinvalta oli erotettuja eri henkil\u00f6ille, malalinen valta keisarille ja kirkon pyhit\u00adt\u00e4m\u00e4 valta paaville. Pappishierarkisen teoraattisen vallan haltijoiden ei onnistu\u00adnut syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuninkaan ja aatelin sekulaarista valtaa yritykseist\u00e4\u00e4n huolimatta.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Kristikunnan lahkoistumisen kristinopin erilaisiksi tulkitsijaryhmiksi oli jatkunut l\u00e4pi koko keskiajan, mutta sen ilmentyum\u00e4t olivat j\u00e4\u00e4neet paikallisiksi. Lahkolaisuusilmi\u00f6 ei siis voinut johtaa kristikunnan hajoamiseen. Kirkollis-keistillinen yhtyen\u00e4isyys oli s\u00e4ilynyt keskiajan mittaan, kun pappien harhaoppisiksi leimaamat tunnustukselliset k\u00e4sityk\u00adset kirkko saikin pysym\u00e4\u00e4n asettamissaan rajoissa. 1400- ja 1500-luvuilla kuiten\u00adkin lahkolaisten onnistui liittoutua ns. uskonpuhdistajien taakse voimaksi, jota vastaan katolinen kirkko ei onnistunut vastustamaan siell\u00e4, miss\u00e4 se j\u00e4rjest\u00e4ytyi.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Valtioollisesti 900-luvulta 1400-luvulle Eurooppa oli ollut valtiottomuuden tai heikon val\u00adtiollisuuden aikaa. Paavin vallan vahvistuminen oli samanaikainen ilmi\u00f6 kuin tuo mainittu valtioolisuuden heikkeneminen. Katolinen kirkko pyrki valtioksi ja tulemaan johtoasemaan Euroopassa. Renessansiin vanavedess\u00e4 syntyi varhaisnationalismi, joka vaikutti siten, ett\u00e4 jotkut ruhtinaskunnat muuntuivat my\u00f6hempien kansallisvaltion kaltaisiksi, jos niiden yhteydess\u00e4 voidaan puhua varsinaisista valtioista. Kuningas- ja ruhtinaskunnat lakkasivat muuntuivat uusien aluevaltioiden alkioiksi. Ne, jotka n\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4onnistuivat muutoksessa, h\u00e4visiv\u00e4t historiasta, kun niist\u00e4 tuli uusien aluevaltioiden osia. Saksalais-roomalainen keisarikunta joutui muuttumaan liittovaltion kaltaisekei, jotta se kykenisi est\u00e4m\u00e4\u00e4n osaruhtinaskuntiensa istsen\u00e4istymisen.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Kaupan avulla vaurastuneet kaupungit itsen\u00e4istyiv\u00e4t kuninkaan- ja ruhtinaavallasta, ja ne kehittiv\u00e4t k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ja varhaista teollisuutta. Kaupungeista tuli kaupunkivaltioita, joiden asukakille oli ominaista kansalaisen asema, jonka mallina oli se kansalaisuus, jonka renessanssihumanistit olivat l\u00f6yt\u00e4neet antiikista ja palauttaneet kunniaan. 1100-1200-luvuilta alkaen Italiassa, Pohjois-Saksassa ja Ven\u00e4j\u00e4n olhava-joella kauppallisiin elinkeinoihin erikoistuneet kaupungit itsen\u00e4istyiv\u00e4t ja tulivat tasavalloiksi. Tasavalta saattoi olla ylimysvaltainen, kansanvaltainen tai n\u00e4iden sekoitus. Riippumatta siit\u00e4, mink\u00e4 noista valtiomuodosta se omaksui, tasavalta perustui ajatukseen, ettei valtio voi olla mink\u00e4\u00e4n ruhtinaan tai kuninkaan yksityisomaisuutta.\u00a0 Perint\u00f6kuninkuuden aikana valtioissa ei ollut erotettu kuniknaan yksityisomaisuutta ja valtionomaisuutta. 1500-luvulla syntyi ajatus julkisesta vallasta, joka on ainoastaan uskottu hallitsijalle niille, jotka sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja joka ei ole k\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 omaisuutta. Aluevaltioksi muuttuvissa kuningaskunnissa toteutetiin my\u00f6s valtiontalouden ja yksityistalouden erottaminen.<\/p>\n Tasavaltaisia olivat keskiajalla kaupnkivaltiot, mutta 1649-1659 luotiin aluevaltion piiriss\u00e4 tasavalta, jonka johtajana oli Oliver Cromwell. H\u00e4n hallitsi yhdess\u00e4 sellaisen parlamentin alahuoneen kanssa, josta monarkian kannattajat oli poistettu. Parlamentti tunnetaan tynk\u00e4parlamenttina. Brittein saarilla, p\u00e4\u00e4osin Englannisa 1600-luvun alussa k\u00e4ydyn sis\u00e4llissodan p\u00e4\u00e4tteeksi entiset kapinouineen alamaiset asettivat kuininkaan syytteeseen ja tuomitsivat h\u00e4net mestattavaksi.\u00a0<\/p>\n \u00a0T\u00e4m\u00e4 Englannin tasavalta oli esimerkkin\u00e4 Pohjois-Amerikan brittil\u00e4issiirtokunnille, kun n\u00e4m\u00e4 ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n itsen\u00e4istyneiss\u00e4 siirtokunniossa tasavaltaisen valtiotyypin sek\u00e4 siirtokunnissa ett\u00e4 niiden my\u00f6hemmin persutamassa liittovaltiossa. . \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n Francisco P\u00ed y Margall<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Paitsi englannin, my\u00f6s espanjankielisess\u00e4 maailmassa kirkon ja valtion ero toteutui ensin Amerikan mantereella. Meksikon liberaali presidentti t\u00e4ysverinen zapoteekki-intiaani Benito Juarez alkoi ajaa menestyksellisesti kirkon ja valtion eroa, joten se toteutui lopulta h\u00e4nen seuraajansa aikana 1800-luvun puolella. Ranskassa valtion ja kirkon ero toteutui vasta 1905. Italiaa kirkon ja valtion ero s\u00e4\u00e4dettiin vuonna 1984. \u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Benito Mussolini oli l\u00e4hent\u00e4nyt kirkkoa ja valtiota toisiinsa sopiessaan Italian 1860-lubulla syntyneen kansallaisvaltion ja kirkon v\u00e4lisen kiistan, joka koski Vatikaanin kuulumista Italiaan. Perhetaustaltaan Mussolini oli antiklerikaalinen: mm. h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Bakuninia kannattava anarkisti, joka antoi pojelleen nimen edell\u00e4 mainitun zapoteekki-intiaani Benoto Juarezin mukaan. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Espanjan vapaa-ajattelun yhteydess\u00e4 ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mainitsematta Francisco P\u00ed y Mar\u00adga\u00adll <\/em>(1824-1901), tasavaltalaista poliitikkoa ja romanttista katalaanikir\u00adjailijaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli historioitsija, lehtimies, taidearvostelija, filosofi ja ekonomisti. H\u00e4n oli vallanku\u00admouksellinen ja kuuluisa harvinaisesta nuhteettomuudestaan poliitik\u00adkona. H\u00e4n oli 1800-luvun t\u00e4rkeimpi\u00e4 poliitikkoja Espanjassa.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n P\u00ed<\/em> y Margall kirjoitti maailaustaiteen historian, (Historia de pintura, 1851<\/em>), joka kiellet\u00adtiin heti, koska siin\u00e4 tarkasteltiin kriittisesti kristinuskoa. \u00a0Piispat ja arkkipiispat painostivat hallitusta niin kovasti, ett\u00e4 poliitikko Bravo Murillo m\u00e4\u00e4r\u00e4si kirjan vedett\u00e4\u00adv\u00e4ksi pois markkinoilta. My\u00f6s P\u00ed<\/em> y Margallin teos Tutkimuksia keskiajasta (Estudios sobre la Edad Media, 1851<\/em>) joutui katolisen kirkon kielt\u00e4m\u00e4ksi, ja se \u00a0julkaistiin\u00adkin kirjoittamisankohtansa j\u00e4lkeen vasta vuonna 1873.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Muiden radikaalien tasavaltalaisten tavoin P\u00ed<\/em> y Margall kannatti kirjoituksin ja puhein kan\u00adsalaisvapauksia, erityisesti omantunnon-, opetuksen-, paino-, kokoontumis- ja yhdisty\u00admisvapautta. H\u00e4n joutui vankilaan, koska h\u00e4nen vaatimuksiaan pidettiin liian radikaaleina, suorastaan vallankumouksellisina. P\u00ed<\/em> y Margall suosi monarkian sijasta demokraattiseen tasavaltaan johtavaa poliittista vallankumousta. H\u00e4n oli sekularisti, jonka tavoitteisiin kuului perinteisesti vahvan katollisen kirkon ja kristinuskon ase\u00adman v\u00e4hent\u00e4minen tai h\u00e4vitt\u00e4minen. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4ajatuksenaan oli radikaalinen libera\u00adlismi, jossa yksil\u00f6iden suvereenisuus ja henkil\u00f6kohtainen vapaus olivat etusijalla kaik\u00adkeen muuhun, ennen kaikkea kansansuvereeniteettiin n\u00e4hden. Pierre-Joseph Proudho\u00adnin teosten espanjantajana P\u00ed<\/em> y Margall vaikutti ep\u00e4suorasti my\u00f6s Espanjan ja Ka\u00adtalonian yhteiskuntavallankumouksellisen anarkismin syntyyn. \u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n P\u00ed<\/em> y Margallin ajattelu muistuttaa mahdollisesti enemm\u00e4n Thomas Jeffersonin kuin Pierre-Joseph Proudhonin ajattelelua. H\u00e4nell\u00e4 on yhtenev\u00e4isyytt\u00e4 anarkistiliikeeseen t\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4n mutualismin kanssa, mutta ei Mihail Bakunin ajattelun eika juurikaan Pjotr Kropotkin ajattelun kanssa, joka v\u00e4himmin harrastettu teoreetikko iberialisessa anarkistiliikkeess\u00e4.\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n P\u00ed<\/em> y Margall muistetaan poliittisessa historiassa siit\u00e4kin, ett\u00e4 h\u00e4n toimi Espanjan ensimm\u00e4i\u00adsess\u00e4 tasavallassa (11.2.1873-29.12.1874) maan toisena presidenttin\u00e4 1873. H\u00e4nen uudistusohjelmaansa kuuluivat mm. kir\u00adkon ja valtion erottaminen toisistaan, orjuuden lakkauttaminen Kuubassa, pakolli\u00adnen ja maksuton opetus, alle 12- vuotiai\u00adden lasten ty\u00f6nteon kielt\u00e4minen, ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n pituuden rajoittaminen yhdeks\u00e4\u00e4n tuntiin sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten oikeus maan omistuk\u00adseen.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Aktiivipolitikon uran j\u00e4tetty\u00e4\u00e4n P\u00ed<\/em> y Margall julkaisi 1873 teoksen (La<\/em> Rep\u00fablica de 1873<\/em>), jossa h\u00e4n esitti kokoavasti kananttamansa tasavaltalaisuuden ja vain lyhyen ajan kest\u00e4neen Espanjan ensimm\u00e4isen tasavallan p\u00e4\u00e4ajaukset. Teos kiellettiin. 3. 5. 1874 h\u00e4n joutui kotonaan attentaatin kohteeksi, mutta s\u00e4\u00e4styi vammoitta.\u00a0 My\u00f6hem\u00admin P\u00ed y Margall pid\u00e4tettiin. Kirjallisen toimintansa vuoksi h\u00e4n joutui vankeuteen joksikin aikaan viett\u00e4en tuon ajan vankilassa Andaluciassa. 1890-lu\u00advulla h\u00e4n tuki vaatimuk\u00adsia my\u00f6nt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyys Espanjan siirtomaille ja vastusti espanjalais- yhdysvalta\u00adlaista sotaa. Yhdysvaltoja P\u00ed y Margall piti tasavaltalaisen demokra\u00adtian ja federalismin malli\u00admaana.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Francisco Ferrer Guardia (Francesc Ferrer i Gu\u00e0rdia)<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Kansainv\u00e4lisestikin merkitt\u00e4vin espanjalainen vapaa-ajattelija ja koulunuudistaja oli Francisco Ferrer Guardia <\/em>(1859-1909), katalonialainen anarkisti ja pedagogi. H\u00e4n perusti 1901 uudenaikaisen vapaa-ajattelijakoulun (Escuela Moderna<\/em>) Barcelonaan.\u00a0 H\u00e4nen tavoitteenaan oli perustaa j\u00e4rkiper\u00e4inen, sekulaarinen ja tieteellinen koulu; sen opetusohjelmaan ei kuulunut uskonto. Koulussa ei ollut kokeita, ei annettu palkintoja, ei m\u00e4\u00e4r\u00e4tty rangaistuksia eik\u00e4 rohkaistu oppilaita suoraan kilpailuun.Tyt\u00f6t ja pojat k\u00e4viv\u00e4t sit\u00e4 yh\u00addess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 otetta painotettiin, ja oppi\u00adlaat saatettiin vied\u00e4 oppitun\u00adnille tehtaa\u00adseen, museoon tai maaseudulle.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Ferrer Guardia aloitti poliittisen uransa P\u00ed y Margallin oppien kannattajana. H\u00e4n kuu\u00adlui ta\u00adsavaltalaisten joukkoon, t\u00e4m\u00e4n puolueen federalisteihin. Samoin kuin jo mainittu\u00a0 P\u00ed y Margall, federalistisiiven tasavaltalaiset, joiden johtajana oli Z, saivat vaikutteita Pierre-Joseph Proudhonin ajattelusta. Ferrer Guardian alkoi 1890-luvulla suuntautua anarkismiin. H\u00e4n osallistuui vapaa-ajattelijoiden kansainv\u00e4liseen kongres\u00adsiin Madri\u00addissa \u00a0hein\u00e4\u00adkuussa 1892\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Vihdoin saatuaan mijoonan frangin perinn\u00f6n vanhalta oppilaltaan, Jeanne Ernestine Meunierilta Ferrer y Guardia saattoi toteuttaa pitk\u00e4\u00e4n suunnittelmsa kouluhankkeen. H\u00e4n avaa elo\u00adkuussa (tai syyskuussa: l\u00e4hteiss\u00e4 on ristiriitaisuuksia) 1901 uudenaikai\u00adsen koulun Barcelo\u00adnassa; koulun osoite on Calle de Bail\u00e9n 56. Koulun oppilaat saavat\u00a0 yli 40 oppikirjaa kuuluisien tiedemiesten avustuk\u00adsella. Hankkeen menestyksest\u00e4 kielii se, ett\u00e4 jo vuonna 1906 Kataloniassa on 50 uudenaikaista koulua, joita k\u00e4vi noin 1000 oppilasta.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Espanjan konservatiivien ja maassa vaikutusvaltaisen roomalaiskatollisen kirkon linja ja asenne tiukkenevat entisest\u00e4\u00e4n, kun sekulaarien koulujen hanke menestyy niinkin hyvin kun voimmekin todeta. Maalliset koulut n\u00e4yttiv\u00e4t konservatiivien n\u00e4k\u00f6kulmasta uh\u00adkaavan tarkoin valalittua katolisen kirkon monopoliasemaa koululaitoksessa. Vuonna 31. 5. 1906 Ferrer Guardian- keskuksen entinen kirjastonhoitaja kaant\u00e4j\u00e4 Ma\u00adteu Morral joutuu syytetyksi attentaatista Espanjan kunin\u00adgas Alfonso XIII:tta vastaan t\u00e4m\u00e4n h\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Calle Mayorilla, Madridissa. Kuningas ei vahingoitu, mutta 23-26 henkil\u00f6\u00e4 kuolee ja sata haavoittuu. Kun viranomaisten pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 Mateu<\/p>\n Morralia vied\u00e4\u00e4n kasarmille, pakoyrityksess\u00e4 h\u00e4n ampuu yhden pid\u00e4tt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen my\u00f6s itsens\u00e4.\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Ep\u00e4iltyn kuoltua viranomaiset takertuvat siihen yhteyteen, joka h\u00e4nell\u00e4 oli ollut Ferrer Guardian-keskukseen. Ferrer Guardia ja muita anarkistaja seuraavaksi pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ja heit\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 osallisuudesta murhayritykseen, vaikka todisteet puuttuvatkin. Yli vuoden vankeuden j\u00e4lkeen h\u00e4net vapautetaan vuonna 12. 6. 1907. Ferrer Guardia joutuu sulkemaan koulunsa ja maanpakoon mui\u00adhin maihin, Ranskaan ja Belgiaan.\u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Belgiassa Ferrer Guardia perustaa lasten rationalistista koulutusta ajavan j\u00e4rjest\u00f6n, Kansainv\u00e4lisen lasten rationaalisen opetuksen liiton (Liga Internacionalpara la Educa\u00adci\u00f3n Racional de la Infancia<\/em>), jonka kunniapuheenjohtajna on aikanaan my\u00f6s Suomessa mm. Eino Leinon k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n\u00e4 luettua ranskalaista kirjailija Anatole France.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Liiton lehti, jota Ferrer Guardia toimittaa 1908 Brysseliss\u00e4, on L\u00b4\u00c9cole R\u00e9nov\u00e9e<\/em>, jonka toimituksen h\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Pariisiin. Siell\u00e4 h\u00e4n toimittaa my\u00f6s Uudenaikai\u00adsen koulun tiedotuslehte\u00e4 (Bolet\u00edn de la Escuela Moderna<\/em>). T\u00e4m\u00e4\u00a0 lasten vanhemmille ja eritoten opettajille suunnattu kuukausijulkaisu kertoo koulun hengest\u00e4 ja opetusmenetel\u00admist\u00e4. Tiedotus\u00adlehte\u00e4 ilmestyy yhteens\u00e4 62 numeroa. Suurin osa leh\u00adden artikkelesita oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ajan t\u00e4rkeiden mielpidevaikuuttajien teksteist\u00e4, mm. seuraavien: Paul Robin, Elis\u00e9e Reclus, Flammarion, Anatole France, Gustave Herv\u00e9, Herbert Spencer, Haeckel, Krapotkin, Gorki ja Tols\u00adtoi.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Hein\u00e4kuun lopulla 1909 puhkeaa Barcelonassa mellakka, joka tunnetaan historiassa<\/p>\n Traagisena viikkona (25.7.-1.8.1909). Kysymyksess\u00e4 on Espanjan Marokon valtion k\u00e4ym\u00e4\u00e4n siirtomaasotaan liittyv\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isten joukkoesiintyminen, jolla he vastustivat sotav\u00e4enottoja. N\u00e4m\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty Espanjan armeijan tappioiden korvaamiseksi. Tuo mellakka saa lopulta antiklerikaalisia muotoja, kun tasavaltalaiset ja anarkistit alkavat polttaa luostareita ja kirkkoja, joita tuhotaan jopa 80. Rakennus\u00adten lis\u00e4ksi tuhoutuu mm. kirkollista taidetta.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Mellakan aikana Ferrer Gardia vierailee syntym\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4\u00e4n Alellassa, joka sijaitsee Barcelonan koillispuolella. H\u00e4net pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nt\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n meneill\u00e4\u00e4n olevaan mellakkaan kiihottamisesta. Syytekohtina ovat anarkismi, ateismi ja vapaamuurarius, jotka kiinkokatolilaisten mukaan ei tullut suvaita Espanjassa. Vanha yhteys Mateu Morraliin vaikut\u00adtaa taustalla. Ferrer Guardia ei voinut saada oikeutta, vaan h\u00e4n joutuu sotilastuomioistuimen eteen, joka julistaa h\u00e4net syylliseksi ilman sitovia todisteita. H\u00e4nell\u00e4 oli todistajia, joiden kuulemisen tuomiosituin aiheettomasti kielsi. Ferrer Guar\u00addia teloitetaan ampumalla 13.10.1909 Montju\u00efcin vankilassa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4\u00adnen syyllisyytens\u00e4 j\u00e4i n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteen.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Ferrer Guardia vastaa pappien tarjoamaan viimeiseen sakramentiin:.\u201dMinulla on va\u00adkaumukseni kuten teill\u00e4kin\u201d, ja kohteli\u00adaasti pyytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 poistumaan. Sitten h\u00e4n kir\u00adjoitti testamenttinsa. Teloituksen j\u00e4l\u00adkeen paavi Pius X l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kultakahvaisen miekan so\u00adtilassyytt\u00e4j\u00e4lle, joka onnistui aikaansaamaan Ferrer Guardian kuoleman. Siihen on kaiverrettupaavin onnittelut.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Suomen vapaa-ajattelun historian kannalta on mainitsemisen arvoista, ett\u00e4 my\u00f6s Suo\u00admessa h\u00e4nen tapauksensa her\u00e4tti keskustelua. Vapaa Ajatus-lehti julkaisi asiasta S. E. Kristiansonin laatiman artikkelin (VAS 1914:2, 17-20). Artikkelissa julkaistiin my\u00f6s lainaus Ferrer Y Gardian esitt\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys keinoista, joilla kansat vapautetaan henki\u00adsest\u00e4 ja aineellisesta sorrosta:<\/p>\n \u00a0<\/p>\n \u201dKukin aika antaa arvoa vain niille laitoksille, joita se itse on nostattanut. Sen mink\u00e4 me t\u00e4n\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallalla saavuttaisimme, sen me saattaisimme jo huomenna menett\u00e4\u00e4 toisen v\u00e4kivaltaisuuden kautta. Vain ne kehitysasteet tulevat pysyv\u00e4isiksi, jotka ovat juurtuneet ihmisten mieliin ja tietoisuuteen jo ennen kuin niille on annettu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lli\u00adnen vahvistus. Kasvatus ja esimerkki on ainoa keino toteuttaa sit\u00e4 mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n {backbutton}<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u00a0 Yhdysvaltojen\u00a0riippumattomuusjulistus vuodesta 1776 ja perustuslain sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n kirkon ja\u00a0valtion ero\u00a0 \u00a0 \u00a0 Yhdysvallat my\u00f6hemmin perustaneiden Englantia, em\u00e4maataan, vastaan kapinaan nousseet Pohjois-Amerikkaan 13 siirtokuntaa antoivat itsen\u00e4isyysjulistuksen vuonna 1776. Julistuksessa to\u00addetaan, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[32],"tags":[],"class_list":["post-965","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c64-vapaa-ajattelun-historia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-fz","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/965","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=965"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/965\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=965"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=965"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=965"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Eurooppalaiset Yhdysvaltojen vallankumouksen airueet<\/h3>\n