{"id":961,"date":"2009-08-17T20:00:03","date_gmt":"2009-08-17T17:00:03","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinkiuusi\/2009\/08\/17\/peruskoulun-oppiaineista-ja-tuntijaosta\/"},"modified":"2009-08-17T20:00:03","modified_gmt":"2009-08-17T17:00:03","slug":"peruskoulun-oppiaineista-ja-tuntijaosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/peruskoulun-oppiaineista-ja-tuntijaosta\/","title":{"rendered":"Peruskoulun oppiaineista ja tuntijaosta"},"content":{"rendered":"<p>Mielest\u00e4ni tunnustuksellinen uskonnon opetus ei kuulu peruskoulun teht\u00e4viin. Sen sijaan peruskoulussa tarvitaan eri luokka-asteille sovitettuna kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaikille yhteist\u00e4 kulttuuritietoa ja tapakasvatusta, ymp\u00e4rist\u00f6oppia ja kansalaistaitoa, historiaa ja yhteiskuntaoppia, etiikkaa, el\u00e4m\u00e4nkatsomus- ja uskontotietoa sek\u00e4 terveyskasvatusta. Peruskoulun oppiaineita ja tuntijakoa uudistamassa istuu toimikunta, jonka tulee tehd\u00e4 ehdotuksens\u00e4 ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Periaateratkaisuja syntynee jo syksyn aikana, joten k\u00e4sittelem\u00e4ni asia on hyvinkin ajankohtainen.<\/p>\n<p>  <!--more-->  <\/p>\n<p>Nykyinen peruskoulun \u201doman uskonnon\u201d opetus on perusluonteeltaan edelleen tunnustuksellista eik\u00e4 suinkaan neutraalia tietoa, mik\u00e4 ilmenee jo oppiaineen nimest\u00e4. \u201dOman uskonnon\u201d opetusuunnitelman ja oppikirjojen sis\u00e4lt\u00f6 on tarkoitettu tukemaan kyseisen uskonnon omaksumista, ja monissa kouluissa t\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 vahvistetaan ev.lut. kirkon pappien usein pit\u00e4mill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4navauksilla ja hartaushetkill\u00e4 sek\u00e4 koululaisjumalanpalveluksilla, mik\u00e4 on kyseenalaista, sill\u00e4 lain ja opetussuunnitelman mukaan uskonnon harjoittaminen ei en\u00e4\u00e4 kuulu koulun teht\u00e4viin.<\/p>\n<p>Oman opetussuunnitelmansa saaneita \u201domia uskontoja\u201d on Suomessa jo monta, ja monissa kouluissa varsinkin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupungeissa on my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monen eri uskonnon opetusryhmi\u00e4. Jokaisen \u201doman uskonnon\u201d opetus poikkeaa toisista katsomusaineista selv\u00e4sti, ja n\u00e4in koulu eriytt\u00e4\u00e4 oppilaitaan kulttuurisesti ja katsomuksellisesti toisistaan varsin kyseenalaisesti jo ensimm\u00e4iselt\u00e4 luokalta alkaen.<\/p>\n<p>Uskontojen opetuksen j\u00e4rjest\u00e4minen on my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti ja taloudellisesti haasteellista. Kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat tarjovat uskonnollisten seremonioiden ja muiden toimintojensa lis\u00e4ksi my\u00f6s uskonnon opetusta sit\u00e4 haluaville niin, ett\u00e4 kaikille s\u00e4ilyy mahdollisuus uskonnon opetukseen, vaikka julkisin varoin toimiva peruskoulu ei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 tarjoaisikaan.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4nkatsomukselliset ja uskonnolliset asiat ovat yksil\u00f6n ja perheen omia asioita, eik\u00e4 niit\u00e4 tule m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 julkisen vallan p\u00e4\u00e4tt\u00e4miss\u00e4 opetussunnitelmissa ja koulujen uskontokohtaisilla opetuspaketeilla. Katsomuksellinen kirjo my\u00f6s uskontojen sis\u00e4ll\u00e4 on eritt\u00e4in suuri, joten kysymys siit\u00e4, mik\u00e4 on \u201domaa\u201d, on monitahoinen ja muuttuva. Lis\u00e4ksi monissa perheiss\u00e4 vain toinen vanhemmista on jonkun uskontokunnan j\u00e4sen ja toinen jonkun toisen &#8211; tai useimmiten \u201dsekaavioliitoissa\u201d toinen vanhemmista ei kuulu mihink\u00e4\u00e4n uskontokuntaan.<\/p>\n<p>Uskontojen opetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 jo alaluokilta alkaen on nyt suhteettoman suuri kansalaistaitojen ja -tietojen sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6-, media- ja kansainv\u00e4lisyyskasvatuksen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan aikaan verrattuna. Nykyinen opetussuunnitelma, jossa yhteiskuntaoppi alkaa vasta 9. luokalta, kun taas Israelin kansan satuja ja tarinoita sek\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4nvaiheita opetetaan ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi jopa moneen kertaan heti peruskoulun 1. luokalta alkaen, on jopa skandaalimaisen huono aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisen tavoitteen kannalta. Heikko \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus ja poliittinen osallistuminenkin voi osaksi juontaa juurensa siit\u00e4, ett\u00e4 kansalaistaitoihin ja -tietoihin paneudutaan koulussa liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n \u2013 jos paneudutaan 9. luokallakaan.<\/p>\n<p>\u201dOman uskonnon\u201d opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa on n\u00e4in ollen perusteltua luopua. Sen ei tule kuitenkaan merkit\u00e4 uskonnonpetuksen vaihtoehtona nyt olevan tunnustuksettoman, neutraalin katsomusaineen, el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon, oppisis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 luopumista. Vaikka el\u00e4m\u00e4nkatsomustieto on ollut l\u00e4hinn\u00e4 vain uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu katsomusaine, jota enemmist\u00f6n uskontoon eli ev.lut. kirkkoon kuuluvat oppilaat eiv\u00e4t ole saaneet opiskella, siit\u00e4 on 25 vuodessa kehittynyt merkitt\u00e4v\u00e4 oppiaine, joka tunnustuksettoman ja neutraalin sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 ja luonteensa vuoksi sopisi jo nyt hyvin my\u00f6s kaikille oppilaille.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4nkatsomustieto ei ole ollut eik\u00e4 ole luonteeltaan tunnustuksellista \u201doman uskonnottomuuden\u201d opetusta, vaan kulttuurisen ja katsomuksellisen tiedon sek\u00e4 etiikan opetusta tavalla, joka muualla Euroopassa on tyypillist\u00e4 etiikka-nimisen oppiaineen opetuksessa. Peruskoulun yl\u00e4luokilla el\u00e4m\u00e4nkatsomustieto on antanut my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 pohjaa lukion filosofian opiskelulle. Kulttuurisen tiedon ja yhteiskuntaetiikan osalta se pohjustaa hyvin my\u00f6s yhteiskunnallisten aineiden kursseja lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.<\/p>\n<p>Nykyisille \u201dkatsomusaineille\u201d eli omalle uskonnolle ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedolle on peruskoulun 9 lukuvuoden aikana k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteens\u00e4 11 vuosiviikkotuntia. N\u00e4iden nykyisten katsomusaineiden tilalle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita yht\u00e4 uutta oppiainetta, koska perusopetuksessa tarvittavia asioita voidaan jakaa ja opettaa my\u00f6s muiden aineiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li katsomusaineiden tilalle kuitenkin perustettaisiin uusi, kaikille yhteinen oppiaine, sen tuntim\u00e4\u00e4ri\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nykyisest\u00e4 katsomusaineiden tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 varsinkin peruskoulun alaluokkien osalta. Aineen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tulee sovittaa muiden, niin uusien kuin vanhojen oppiaineiden kanssa. Peruskoulussa tarvitaan eri luokka-asteille sopivilla tavoin kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaikille yhteist\u00e4 kulttuuritietoa ja tapakasvatusta, ymp\u00e4rist\u00f6oppia ja kansalaistaitoa, historiaa ja yhteiskuntaoppia, etiikkaa, el\u00e4m\u00e4nkatsomus- ja uskontotietoa sek\u00e4 terveyskasvatusta.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li nykyisten katsomusaineiden paikalle tulee uusi oppiaine, sen sis\u00e4lt\u00f6 tulee rakentaa ensisijaisesti katsomuksellisesti neutraalin el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon pohjalta. Oppiaineen nimeksi ei voida miss\u00e4\u00e4n tapauksessa hyv\u00e4ksy\u00e4 julkisuudessa esill\u00e4 ollutta \u201duskontotietoa\u201d, koska se jo nimen\u00e4 painottaisi yksipuolisesti aineen luonnetta, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusta yhteiskunnan tarpeisiin n\u00e4hden v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan sek\u00e4 lis\u00e4ksi loukkaisi uskonnottomien katsomuksellisia oikeuksia.<\/p>\n<p>Parempia ja kuvaavampia nimi\u00e4 tarvittavalle oppiaineelle &#8211; tai eri luokka-asteille tarvittaville eri oppiaineille &#8211; ovat kulttuuritieto, ymp\u00e4rist\u00f6oppi, kansalaistaito, el\u00e4m\u00e4nkatsomus- ja uskontotieto sek\u00e4 etiikka Monissa Euroopan maissa varsinkin yl\u00e4luokilla on etiikan opetusta. Nimi sopisi kaikessa lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n hyvin my\u00f6s Suomen peruskouluun, mik\u00e4li el\u00e4m\u00e4nkatsomus- ja uskontotieto olisi liian pitk\u00e4. Lukiossa etiikan voisi yhdist\u00e4\u00e4 filosofiaan.<\/p>\n<p>Uskontokuntaan kuulumattomien oikeuksia ei saa nyt k\u00e4sill\u00e4 olevien muutos- ja uudistusmahdollisuuksien yhteydess\u00e4 heikent\u00e4\u00e4, vaan on tarpeen kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota uskonnottomien oppilaiden ja perheiden oikeuksien turvaamiseen ja kehitt\u00e4miseen. El\u00e4m\u00e4nkatsomustieto tuli uskonnon opetuksen vaihtoehdoksi vuonna 1985, mutta jo sit\u00e4 ennen, 1920-luvulta alkaen kirkosta eronneiden perheiden lapsille tuli tarjolle \u201duskontojen historia ja siveysoppi\u201d. Uskonnottomien etuj\u00e4rjest\u00f6t ovat vuosia toimineet ja taistelleet uskonnottomille tarkoitetun el\u00e4m\u00e4nkatsomutiedon saamisen ja kehitt\u00e4misen puolesta. \u201dOman uskonnon\u201d opetuksen poistaminen ei saa johtaa uskonnottomille tarkoitetun ja hyv\u00e4ksi osoittautuneen el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon keskeisten sis\u00e4lt\u00f6jen poistumiseen koulun opetuksesta, ja t\u00e4m\u00e4 tulee n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s katsomusaineiden paikalle tulevan oppiaineen nimess\u00e4.<\/p>\n<p>Kaikille yhteisen oppiaineen, joka mahdollisesti tulisi nykyisten erillisten katsomusaineiden sijaan, opettajakunta tulisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemaan useita vuosia suurimmaksi osaksi nykyisi\u00e4 uskonnonopettajia. Kaikille yhteisen oppiaineen opetussuunnitelman tulisi senkin vuoksi hyvin selv\u00e4sti erottua nykyisen \u201doman uskonnon\u201d oppisis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Samoin opettajien uudelleen- ja t\u00e4ydennyskoulutukseen tulisi varata runsaasti resursseja.<\/p>\n<p>\u201dUskontotieto\u201d ei ole katsomusaineiden korvaajana hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 nimi, ei tarvittavaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuvaavana eik\u00e4 uskonnottomien katsomuksellisten oikeuksien kannalta. Yhteisen oppiaineen nimess\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 tulisi n\u00e4ky\u00e4 katsomuksellisesti neutraalin el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon nimi tai mahdolliesti jokin uusi nimi. My\u00f6s er\u00e4iss\u00e4 Euroopan maissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 oppiaineen nimi etiikka voisi sopia varsinkin yl\u00e4luokille. (Etiikan vanhahtava k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on muuten \u201dsiveysoppi\u201d, joka on siis ollut el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon edelt\u00e4j\u00e4n nimess\u00e4.) Lukiossa filosofia ja nykyisten katsomusaineiden paikalle tuleva katsomusneutraali opetus voisi hyvin yhdisty\u00e4.<\/p>\n<h4>Mik\u00e4li nykyiset \u201dkatsomusaineet\u201d s\u00e4ilyv\u00e4t<\/h4>\n<p>Mik\u00e4li \u201doma uskonnon\u201d ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opetus kuitenkin jatkuu, on peruteltua vaatia niihin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4n radikaalia v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Uskonto\/el\u00e4m\u00e4nkatsomustieto voisi hyvin alkaa vasta yl\u00e4luokilta tai aikaisintaan 5. luokalta. El\u00e4m\u00e4nkatsomustiedossa nyt olevia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 voitaisiin kuitenkin k\u00e4sitell\u00e4 jo alaluokilta alkaen kulttuuri- ja ymp\u00e4rist\u00f6tiedon sek\u00e4 kansalaistaidon sek\u00e4 my\u00f6hemmin historian ja yhteiskuntaopin yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Kannatan el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon avaamista vapaasti valittavaksi. Mik\u00e4li nykyisenkaltaiset \u201dkatsomusaineet\u201d halutaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 peruskoulussa ja lukiossa, my\u00f6s evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvilla oppilailla tulee olla mahdollisuus vapaan valinnan pohjalta osallistua el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opetukseen kaikilla luokka-asteilla. Esiopetuksessakaan uskontokasvatuksen vaihtoehtona olevaa el\u00e4m\u00e4nkatsomustietokasvatusta ei ole rajattu kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisen tai kuulumattomuuden perusteella.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pienten uskontokuntien j\u00e4senill\u00e4 on mahdollisuus opiskella el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon ryhm\u00e4ss\u00e4, jos heid\u00e4n oman uskontonsa opetusta ei ole tarjolla. El\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opiskelija-aines ei ole ollut muutoinkaan erityisen homogeenista. Merkitt\u00e4v\u00e4 seikka t\u00e4m\u00e4n ehdotetun valinnaisuusasian kannalta on my\u00f6s se, ett\u00e4 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neill\u00e4 on jo nyt mahdollisuus valita vapaasti oman uskonnon ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon kurssien v\u00e4lill\u00e4. El\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon voi my\u00f6s kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa riippumatta uskonnollisesta asemasta.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon avaaminen vapaasti valittavaksi ei saa luonnollisestikaan johtaa sen opetussis\u00e4lt\u00f6jen ja oppikirjojen muuttumiseen uskontopainotteisemmaksi. Kurssiin toki pit\u00e4\u00e4 jatkossakin kuulua, niin kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, my\u00f6s eri uskontoihin tutustuttaminen, my\u00f6s Suomessa vallalla olevaan perinteiseen enemmist\u00f6uskontoon perehtyminen. El\u00e4m\u00e4nkatsomustiedolla tulee olla my\u00f6s jatkossa uskonnottomien, kirkkoon ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden kulttuurista identiteetti\u00e4 tukeva rooli.<\/p>\n<p>Kaikessa koulun toiminnassa tulee ottaa uskonnottomat muutenkin aikaisempaa paremmin huomioon, my\u00f6s erilaisissa vuodenkiertoon liittyviss\u00e4 juhlissa ja koulun ulkopuolisessa toiminnassa. My\u00f6s aamunavausten olisi oltava aina kaikille sopivia, yleiseettisi\u00e4 ja aktivoivia. Ulkopuolisten vierailijoiden valinnassa on noudatettava monipuolisuutta niin, ett\u00e4 aamunavauksissa, tilaisuuksissa ja oppitunneilla saadaan kuulla erilaisten kansalais- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 kotikunnan toiminnoista.<\/p>\n<p>Esa Ylikoski<br \/>FM, Vantaa<\/p>\n<hr \/>\n<h5>Liite:<\/h5>\n<h4>Tunnustuksellisuus<\/h4>\n<p>Kommentoin artikkelin alun v\u00e4itett\u00e4 nykyisen uskonnon opetuksen &#8221;tunnustuksellisuudesta&#8221;. En ala m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 termi\u00e4, vaan annan yhden poiminnon opetussuunnitelmien perusteiden uskonto-osuudesta.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: http:\/\/www.oph.fi\/ops\/perusopetus\/pops_web.pdf<\/p>\n<p>Tuolta l\u00f6ytyy ET:n ja joidenkin uskontojen opetussuunnitelmien perusteet alkaen sivulta 204.<\/p>\n<p>Uskonnon opetussuunnitelmassa on kohta (s. 205), luokat 1-5:<\/p>\n<blockquote><p>&#8212; <br \/>Keskeiset sis\u00e4ll\u00f6t<\/p>\n<p>* Jumala Is\u00e4n\u00e4 ja Luojana, Herran siunaus ja Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta<br \/>&#8212;<\/p><\/blockquote>\n<p>Mielest\u00e4ni yll\u00e4 oleva kohta on &#8221;tunnustuksellista&#8221;, onhan siin\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtana, ett\u00e4 on olemassa jokin jumala, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 jumala on luonut jotakin. Tietysti tuon voisi kiert\u00e4\u00e4 jotenkin seuraavasti: ..kristinuskon k\u00e4sitys Jumalasta&#8230; Yll\u00e4 oleva kohta olisi varmaankin sellainen, mit\u00e4 ei voisi olla mahdollisen yhteisen katsomusaineen opetussuunnitelmassa.<\/p>\n<p>Asia erikseen on viel\u00e4 se, miten opetussuunnitelmat konkretisoituvat oppikirjojen teksteiksi. Nykyisiss\u00e4kin ala-asteen luokkien 1-2 oppikirjoissa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n suoraan, ett\u00e4 rukoilulla on vaikutusta, kerrotaan ett\u00e4 Jumala on luonut maailman jne. Joitain poimintoja on listattu sivulle: <a href=\"http:\/\/www.et-opetus.fi\/index.php\/et-uskonto\/uskonnon-opetuksen-ristiriidat\">http:\/\/www.et-opetus.fi\/index.php\/et-uskonto\/uskonnon-opetuksen-ristiriidat<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mielest\u00e4ni tunnustuksellinen uskonnon opetus ei kuulu peruskoulun teht\u00e4viin. Sen sijaan peruskoulussa tarvitaan eri luokka-asteille sovitettuna kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaikille yhteist\u00e4 kulttuuritietoa ja tapakasvatusta, ymp\u00e4rist\u00f6oppia ja kansalaistaitoa, historiaa ja yhteiskuntaoppia, etiikkaa, el\u00e4m\u00e4nkatsomus- [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[27],"tags":[],"class_list":["post-961","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c65-mielipiteet"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-fv","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/961","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=961"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/961\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=961"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=961"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=961"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}