Fundamentalismilla on monet kasvot. Sanana termi on monelle tuttu ja usein se aivan oikein ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vastenmieliseksi aatteelliseksi ilmi\u00f6ksi. K\u00e4sitteen monipuolisuuden takia on monen vanhemman tai kasvattajan vaikea arvioida, milloin lapsen tai nuoren seurakuntaharrastus sitoutuukin \u00e4\u00e4rikristillisyyteen.<\/p>\n
<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Kirkon tavoite, tarjota lapsille ja nuorille yhteist\u00e4 tekemist\u00e4, on yh\u00e4 enemm\u00e4n vaarassa joutua ahdasmielisten ja lapsen kehityst\u00e4 haittaavien uskonilmi\u00f6iden valtaan. Suomessa on mahdollista puhua konservatiivisesta tai fundamentalistisesta kristillisyydest\u00e4. Osa t\u00e4st\u00e4 liikkeest\u00e4 on sitoutunut kirkon sis\u00e4isiin her\u00e4tysliikkeisiin, osa on perua ulkomaalaisista \u201damerikkalaistyyppisist\u00e4\u201d teologisista liikkeist\u00e4.<\/p>\n
Puhumattakaan niist\u00e4 lukuisista \u00e4\u00e4rikristillisist\u00e4 kodeista, joissa kasvaneet lapset ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 tasapuolisesta ja tasa-arvoa korostavasta kasvatuksesta paitsi. Koulun uskonnonopetuksen sis\u00e4lt\u00f6 ja laatu on t\u00e4ten merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa.<\/p>\n
Kasvatuksessa kyse on ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n uskonnonvapaudesta. T\u00e4m\u00e4 oikeus ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa muiden ihmisoikeuksien kanssa. Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus, omantunnonvapaus ja oikeus omaan ruumiiseen ovat keskeisesti uhattuna ahdasmielisen uskonnon tulkinnoissa.<\/p>\n
Vapaa-ajattelijoiden n\u00e4kemyksen mukaan ihmisell\u00e4 on oltava vapaus valita oma hengellinen maailmankatsomuksensa tai sen puute. Kyse on katsomusten tasa-arvosta.<\/p>\n
Koska suomalainen kristinuskon kentt\u00e4 on kirjava; miss\u00e4 tahansa kaupungissa voi toimia vaikkapa evankelisluterilainen seurakunta, jonka todellinen oppi ammennetaan muualta kuin maltillisesta kristillisyydest\u00e4. Seurakunnassa lapselle jaeltu opetus on t\u00e4rke\u00e4 osa kasvua. T\u00e4m\u00e4n opetuksen ei soisi suistuvan vastuuttomiin k\u00e4siin. <\/p>\n
Vanhemmilla, opettajilla ja lasten ja nuorten kanssa ty\u00f6skentelevill\u00e4 on velvollisuus tukea tulevien sukupolvien kasvatusta ihmisoikeuksiin perustuvan humanismin hengess\u00e4, tarjoten my\u00f6s sekularismi selke\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona uskonnolle.<\/p>\n
Uskonnon tilalle ei ole tarpeen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuoda tiedeuskoa. Kyse on ensisijaisesti vaihtoehtojen tarjoamisesta ja sellaisen maailmankatsomuksen suomisesta, joka korostaa totuuden etsint\u00e4\u00e4 ja useiden n\u00e4k\u00f6kulmien huomioon ottamista. <\/p>\n
Suomalaisen kristillisyyden historiasta rakentuu erikoinen kirkon ja valtion suhde. Suomessa puhutaan kansankirkosta, ja sill\u00e4 tarkoitetaan evankelisluterilaisen kirkon asemaa Suomen kansallisessa historiassa.<\/p>\n
Historiallisen roolin ohella valtiokirkko on sidottu yksil\u00f6n ja yhteiskunnan arkeen monin sitein. Nykyisin uskonnottomuus on entist\u00e4 laajemmin saavuttanut suomalaisen kansankulttuurin, ilmi\u00f6, joka on seurausta sekularismin, tieteellisen maailmankatsomuksen ja hyvinvointivaltion aatteellisesta l\u00e4pimurrosta.<\/p>\n
Vaikka kirkon virallinen kanta on yh\u00e4 useammin maltillinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava, kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on liikkeit\u00e4 ja voimia, jotka pyrkiv\u00e4t toiminnallaan ja sanomallaan selv\u00e4sti haastamaan oikeusvaltion ja liberaalin ihmiskuvan. N\u00e4iden pyrkimysten tunnistaminen nuoren kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 tavoite.<\/p>\n
Kirkon sis\u00e4isten liikkeiden lis\u00e4ksi Suomessa n\u00e4kyy paikoin my\u00f6s ulkomailta saapuneita \u00e4\u00e4rikristillisi\u00e4 virtauksia. My\u00f6s niin sanotut \u201dvapaat suunnat\u201d, kuten Helluntaiher\u00e4tys ja Vapaakirkko tekev\u00e4t aktiivista \u201devankeliointity\u00f6t\u00e4\u201d nuorten ja lasten keskuudessa.<\/p>\n
Lapsen tai nuoren uskonnollisen vakaumuksen tasapainoinen tukeminen ei voi toteutua mik\u00e4li nuorelle tarjotaan yksipuolinen, ainoana totuutena esitetty, maailmankatsomus.<\/p>\n
Maailmaan osallistuminen ja vastuulliseksi aikuiseksi kasvaminen edellytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 monimutkaisempia taitoja k\u00e4sitell\u00e4 tietoa ja muodostaa mielipiteit\u00e4. Vapaus ei tule ihmeen\u00e4 vaan siihen pit\u00e4\u00e4 kasvaa.<\/p>\n
Vanhempien ja kasvattajien vastuullaan on tunnistaa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 uhkaavat ilmi\u00f6t, tulivatpa ne \u201dkirkon sis\u00e4lt\u00e4\u201d tai vaikkapa internetist\u00e4.<\/p>\n
Koululla ja julkisella keskustelulla on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 maamme lukuisissa \u00e4\u00e4rikristillisiss\u00e4 kodeissa kasvavat lapset eiv\u00e4t saa nauttia samasta vapaudesta, kuin sekulaarissa yhteiskunnassa kasvaneet lapset. Valistuksen avulla my\u00f6s heille on mahdollista tarjota vaihtoehtoja ja tietoa oman uskonnollisuuden tai uskomattomuuden puntaroimiseen.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4 keskustelu on sekin, miss\u00e4 vaiheessa ihminen on kyps\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen uskonnollisesta sitoutumisestaan. Selv\u00e4 on, ett\u00e4 pieni lapsi ei osaa punnita tai kritisoida ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n saamia vaikutteita.<\/p>\n
Mik\u00e4li huoli her\u00e4\u00e4, lapsen tai nuoren kanssa keskustelu on syyt\u00e4 aloittaa ja tarvittaessa jokainen vanhempi voi vapaasti tutustua lapsensa kotiseurakuntaan. T\u00e4lle sivustolle on my\u00f6s koottu joukko ilmi\u00f6t\u00e4, jotka ovat tyypillisi\u00e4 fundamentalistiselle kristillisyydelle. Niist\u00e4 keskustelemalla saa usein riitt\u00e4v\u00e4n selvyyden lapsen harrastuksista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vanhemmat ja kasvattajat \u00e4\u00e4rikristillisyytt\u00e4 vastaan Fundamentalismilla on monet kasvot. Sanana termi on monelle tuttu ja usein se aivan oikein ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vastenmieliseksi aatteelliseksi ilmi\u00f6ksi. K\u00e4sitteen monipuolisuuden takia on monen vanhemman tai […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-916","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c66-uskonnollinen-fundamentalismi"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-eM","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/916","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=916"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/916\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=916"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=916"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}