Fundamentalismi-termi on perua 1900-luvun alun Yhdysvalloissa k\u00e4ydyst\u00e4 uskon ’perusteita’ (fundamentals) k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 keskustelusta. Tuolloin konservatiivisen raamatuntulkinnan edustajat olivat nousseet vastustamaan kirkon maallistumista ja opin liberalisointia.<\/p>\n
<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Raamatun tulkitseminen kirjaimellisena totuutena ja tarkkana historiankirjoituksena sek\u00e4 darwinistisen teorian vastustaminen olivat konservatiivien t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteita. Lis\u00e4ksi he perustivat oppinsa tiukkaan moralismiin, samalla hyl\u00e4ten maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n merkityksen.<\/p>\n
Nykyisin fundamentalismi-termill\u00e4 viitataan laajalti moneen oppiin tai aatteeseen. Perustavaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ei \u2013 ironista kyll\u00e4 \u2013 ole. Periaatteena voi kuitenkin pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 fundamentalistinen liike esiintyy usein yhden totuuden edustajana, ei ole avoin eik\u00e4 suostu avoimeen dialogiin omasta totuudestaan.<\/p>\n
T\u00e4llaisen opin tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja tuo huomattavasti syvyytt\u00e4 kirkon asemasta ja kirkon merkityksest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun. My\u00f6s hengellist\u00e4 kotia etsiv\u00e4lle ihmiselle on t\u00e4rke\u00e4 olla perill\u00e4 k\u00e4siins\u00e4 saaman esitteen tai seurakuntakutsun suhteen. <\/p>\n
My\u00f6s Suomen kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 el\u00e4\u00e4 oma fundamentalistinen virtauksensa, joka ei ole aivan uusi eik\u00e4 usein kovin n\u00e4kyv\u00e4. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan tasa-arvoa ja oikeidenmukaisuutta uhkaavasta maailmankatsomuksesta. Lis\u00e4ksi Suomessa konservatiivinen ja hurmoksellinen \u00e4\u00e4rikristillisyys vaikuttaa sek\u00e4 kansankirkossa ett\u00e4 sen ulkopuolisissa kristillisiss\u00e4 liikkeiss\u00e4. <\/p>\n
Suomessa kristillisten virtausten fundamentalistisia piirteit\u00e4 voidaan luokitella eri aikoina eri tavoin. 2000-luvulla radikaalikristillisyys ammentaa voimiaan helluntailaisuudesta, amerikkalaisista karismaattisista liikkeist\u00e4 ja protestanttisten kirkkojen omista, usein pietistisist\u00e4, liikkeist\u00e4.<\/p>\n
Tuloksena on laajalle levinnyt ja hyvin vaikeasti n\u00e4kyviin saatettava konservatiivinen maailmankatsomus, jonka karttaa on vaikea piirt\u00e4\u00e4 ja joka muuttuu alati. Kohupappien ja uskontojen uhrien ilmaantuminen mediaan on merkki kristinopin liberaali- ja fundamentalistisiiven v\u00e4lisest\u00e4 kamppailusta.<\/p>\n
Valtiokirkko ei nimest\u00e4\u00e4n huolimatta ole homogeeninen kokonaisuus vaan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita erilaisia ryhmittymi\u00e4. Suomessa n\u00e4m\u00e4 eri virtaukset ovat kiintein sidoksin liitetty kirkkoon erilaisten her\u00e4tysliikkeiden kautta.<\/p>\n
Osa n\u00e4ist\u00e4 sitoutuu enemm\u00e4n maltillisuuteen, osa ei. Erityisesti uuskarismaattiset tai niin sanottu viides her\u00e4tysliike edustavat konservatiivisempaa \u201dluterilaisuutta\u201d.<\/p>\n
Perinteisi\u00e4 her\u00e4tysliikkeit\u00e4 on Suomessa nelj\u00e4. Alkujaan her\u00e4tysliikkeet katsottiin keinoksi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 kristinuskon tulkintoja ilman, ett\u00e4 liikkeet eroaisivat omiksi kirkkokunnikseen. Tuloksena on ollut toisaalta rikas kristillinen perinne, toisaalta selke\u00e4n keskusjohdon puute. Her\u00e4tysliikkeiden lis\u00e4ksi niin sanotut vapaat suunnat (mm. Helluntaiher\u00e4tys, Vapaakirkko) niveltyv\u00e4t osaksi suomalaisten kohtaamaa kristillisyytt\u00e4.<\/p>\n
1900-luvun alussa muotoutui maailmalla niin sanottu uuspietistinen liike, joka toisinaan tunnetaan my\u00f6s viidenten\u00e4 her\u00e4tysliikkeen\u00e4. ’Viidesl\u00e4isyys’ levisi nopeasti 1930-luvulla luterilaisena her\u00e4tyksen\u00e4 ja vakiintui 1960-1970-lukujen aikana osaksi suomalaista kristillisyytt\u00e4. Uuteen viidesl\u00e4isyyteen periytyy ajatuksia 1600-luvun Saksan pietistiliikkeest\u00e4 ja toisaalta p\u00e4\u00e4osin Amerikasta levinneest\u00e4 evankelioimisliikkeest\u00e4.<\/p>\n
1960-luku oli radikalismin aikaa my\u00f6s kirkossa. Osa kirkkokansasta radikalisoitui ja takertui entist\u00e4 lujemmin karismaattiseen kristillisyyteen. S\u00e4r\u00f6ily\u00e4 kirkon virallisen linjan ja yksitt\u00e4isten seurakuntien tai pappien uskontulkinnoista ei ole tavatonta. Sen sijaan 1900-luvun lopulla kiistoissa alkoi n\u00e4ky\u00e4 entist\u00e4 voimakkaammin \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, mik\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa keskusteluissa naispappeudesta tai seksuaalietiikasta.<\/p>\n
Yhten\u00e4iskulttuurin aika Suomessa on koko yhteiskuntaa luonnehtivana maailmankuvana menneisyytt\u00e4. <\/p>\n
Luterilaisen kirkon ty\u00f6tekij\u00f6iden uskonnonvapauden ja toisaalta kirkon kansankirkkoluonteen v\u00e4linen ristiriita tulee ilmeiseksi, jos kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4 ei suostu noudattamaan ty\u00f6nantajansa oppia esimerkiksi suhteessa moraaliopetukseen. <\/p>\n
\u00c4\u00e4rikristillisyyden erottaminen maltillisesta kristillisyydest\u00e4 ei ole vaikeaa, mik\u00e4li seurakunnat toimivat avoimesti ja etenkin, mik\u00e4li asianosaiset saavat rehellist\u00e4 tietoa uskonnosta. T\u00e4m\u00e4 sys\u00e4\u00e4 paljon yksil\u00f6n ja etenkin vanhemman tai kasvattajan vastuulle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalainen radikaalikristillisyys Fundamentalismi-termi on perua 1900-luvun alun Yhdysvalloissa k\u00e4ydyst\u00e4 uskon ’perusteita’ (fundamentals) k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 keskustelusta. Tuolloin konservatiivisen raamatuntulkinnan edustajat olivat nousseet vastustamaan kirkon maallistumista ja opin liberalisointia.<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-915","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c66-uskonnollinen-fundamentalismi"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-eL","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/915","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=915"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/915\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=915"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=915"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=915"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}