{"id":899,"date":"2009-05-31T17:45:32","date_gmt":"2009-05-31T14:45:32","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinkiuusi\/2009\/05\/31\/tiede-rationaalinen-argumentaation-ja-jumalan-viraltapano\/"},"modified":"2009-05-31T17:45:32","modified_gmt":"2009-05-31T14:45:32","slug":"tiede-rationaalinen-argumentaation-ja-jumalan-viraltapano","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/tiede-rationaalinen-argumentaation-ja-jumalan-viraltapano\/","title":{"rendered":"Tiede, rationaalinen argumentaatio ja Jumalan viraltapano"},"content":{"rendered":"

Piispa Mikko Heikka hy\u00f6kk\u00e4si rajusti uskontokriittisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 esitt\u00e4neiden Richard Dawkinsin ja Daniel C. Dennettin kimppuun Suomen Kuvalehdess\u00e4 5.9.2008<\/a>. Koska lehti antaa vain suppean vastinemahdollisuuden ja Heikan kirjoitus sis\u00e4lsi niin runsaasti v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4, katsoimme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi vastata Heikalle yksityiskohtaisesti Vapaa Ajattelijassa.<\/p>\n

<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Piispa kysyy, paneeko tiede Jumalan viralta. H\u00e4n on huomannut, ett\u00e4 evoluutiobiologit ja kosmologit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t tieteen nimiss\u00e4 uusiin tutkimuksiinsa nojautuen, ettei Jumalaa ole. Heikan mukaan heid\u00e4n perusteensa jumalahypoteesin hylk\u00e4\u00e4miseen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kovin heppoisilta. Piispa ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n tunne keskeisi\u00e4, kyseisten ajattelijoiden esitt\u00e4mi\u00e4 perusteluja ja valitettavasti kuvailee esitettyj\u00e4kin perusteluja v\u00e4\u00e4rin. <\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi Heikan l\u00e4ht\u00f6kohtakin on v\u00e4\u00e4r\u00e4. \u201dTieteen ei edes tarvitse panna Jumalaa viralta. Tieteen kannalta Jumala on tarpeeton hypoteesi, jonka syv\u00e4llisempi pohtiminen ei yleens\u00e4 tuota mit\u00e4\u00e4n hedelm\u00e4llisi\u00e4 ajatuksia\u201d, kuten Suomen Kuvalehden lukijablogissa viisaasti sanottiin. Modernin tieteen l\u00e4ht\u00f6kohtana on jo kauan ollut metodologinen ateismi, joka kielt\u00e4\u00e4 henkiolentojen sekoittamisen maailmasta tehtyihin kuvauksiin.<\/p>\n

Heikan tapa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin tieteilij\u00f6iden taustaa ja kysymyksi\u00e4<\/p>\n

Piispan v\u00e4ite, ett\u00e4 tunnetuimmat Jumalan olemassaolon kielt\u00e4vist\u00e4 evoluutiobiologeista ja kosmologeista ovat Richard Dawkins ja Daniel C. Dennett ei pid\u00e4 paikkaansa kuin osittain. Dawkins kyll\u00e4kin on akateemisesti arvostettu biologi, vaikka Heikka yritt\u00e4\u00e4kin Dawkinsin tieteellisen maineen kiist\u00e4\u00e4. Dennett puolestaan ei ole evoluutiobiologi eik\u00e4 kosmologi, mik\u00e4 erehdys antaa kuvan Heikan argumentoinnin tasosta. <\/p>\n

Muutenkin Heikan kirjoituksessa on ik\u00e4vint\u00e4 arvostettujen oppineiden ad hominem \u2013tasolla tapahtuva teilaaminen sek\u00e4 lukuisat virheet tutkijoiden tieteenalojen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan koske teologeja, jotka saavat Heikalta todenmukaisen esittelyn lis\u00e4ksi tarpeetontakin arvonnousua.<\/p>\n

Piispa kirjoittaa: \u201dRichard Dawkins sai alun perin koulutuksensa el\u00e4intieteilij\u00e4ksi, mutta sill\u00e4 saralla h\u00e4nen saavutuksensa j\u00e4iv\u00e4t jokseenkin vaatimattomiksi\u201d. V\u00e4ite ei pid\u00e4 paikkaansa, ellei sitten merkitt\u00e4v\u00e4n professuurin saamista Kalifornian yliopistosta Berkeleyst\u00e4 pidet\u00e4 min\u00e4\u00e4n muuna kuin \u201dvaatimattomana saavutuksena\u201d. <\/p>\n

Lis\u00e4ksi Heikka vihjaa, ett\u00e4 tieteen kansantajuistaminen eli popularisointi olisi jotenkin toisarvoinen teht\u00e4v\u00e4. P\u00e4invastoin: Oxfordin yliopisto on my\u00f6nt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n yhteiskunnan kannalta keskeisen roolin juuri Dawkinsille, mik\u00e4 on luonnollisestikin suuri kunnianosoitus. Dawkins on lis\u00e4ksi julkaissut uraauurtavia artikkeleita mm. k\u00e4ytt\u00e4ytymisekologian arvostetuissa oppikirjoissa sek\u00e4 tieteellisesti korkeatasoisen teoksen The Extended Phenotype (Oxford University Press 1982).<\/p>\n

Piispa jatkaa lukijoidensa harhaanjohtamista: \u201dDaniel C. Dennett puolestaan sai koulutuksen analyyttiseen filosofiaan, mutta tunnetuksi h\u00e4n on tullut evoluutiobiologiaan liittyvist\u00e4 teoksistaan\u201d.
Koulutuksen Heikka kirjaa oikein, mutta maineen t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rin. Dennett ei ole mink\u00e4\u00e4nlainen biologi, vaan filosofi. Dennettin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 huomiota her\u00e4tt\u00e4nein teos on Tietoisuuden selitys (1991, suom. Art House 1999), jossa h\u00e4n esittelee mallinsa ihmismielen toiminnasta ja tietoisuudesta.<\/p>\n

Piispa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jopa, ett\u00e4 \u201dDennett sanoo olevansa itseoppinut ja saaneensa parhaat oppinsa ep\u00e4muodollisissa keskusteluissa toisten tutkijoiden kanssa.\u201d T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin harhaanjohtavaa. On mahdollista, ett\u00e4 Dennett on noin sanonut, mutta se on ristiriidassa Heikan aikaisemman virkkeen ja Dennettin el\u00e4m\u00e4nhistorian kanssa. Dennett on arvostettu Tuftsin yliopiston professori ja julkaissut useita t\u00e4rkeit\u00e4 teoksia sek\u00e4 tieteellisi\u00e4 artikkeleita mielenfilosofiasta. Filosofi on kirjoituksissaan k\u00e4sitellyt mm. vapaan tahdon ongelmaa, intentionaalisuutta ja kognitiota. H\u00e4n on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 evolutiivisesti suuntautunut, mutta niin ovat kaikki, jotka tiet\u00e4v\u00e4t ihmismielen olevan evoluution vuosituhansien kuluessa muovaama. <\/p>\n

Heikka on ilmeisestikin lukenut tietonsa toisen k\u00e4den l\u00e4hteist\u00e4 ja viittaa Dennettin maineeseen teoksen Darwin\u2019s Dangerous Idea (1995) perusteella. Siin\u00e4 Dennett tosiaan k\u00e4sittelee evoluutiomekanismien ohella my\u00f6s maailmankaikkeuden synty\u00e4 koskevia teorioita, mutta t\u00e4m\u00e4 ei tee filosofista evoluutiobiologia tahi kosmologia eik\u00e4 Dennett sellainen v\u00e4it\u00e4 olevansa.<\/p>\n

Joudumme n\u00e4in ollen ilmaisemaan syv\u00e4n oudoksuntamme siit\u00e4, ett\u00e4 kirkonmies Heikalla on kummallinen halu sanoa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 todistuksia korkeasti oppineista ihmisist\u00e4, tai ainakin uskontoa kritisoivista sellaisista.<\/p>\n

Heikan mukaan Dawkinsin ja Dennettin kritiikiss\u00e4 keskeisess\u00e4 roolissa on ollut professori Alister McGrath, joka kuulemma toimii Dawkinsin ty\u00f6toverina Oxfordissa. McGrath ei kuitenkaan ole Dawkinsin \u201dty\u00f6toveri\u201d, vaikka molemmilla onkin ollut oppituoli samassa yliopistossa. McGrath on teologi, kuten Heikka my\u00f6hemmin oikein kertoo, eik\u00e4 h\u00e4n suinkaan esiinny luonnontieteilij\u00e4n\u00e4. McGrath on kyll\u00e4kin hyv\u00e4 teologi ja h\u00e4n on kirjoittanut mm. kiinnostavan kirjan ateismin aatehistoriasta.<\/p>\n

Heikan mielilukemisiin kuuluu \u201dkansainv\u00e4lisesti tunnettu filosofi Roy Abraham Varghese.\u201d
Englanninkielinen Wikipedia ei tunne Roy Abraham Varghesea, joten tuskin h\u00e4nt\u00e4 kovin ”kansainv\u00e4lisesti tunnettuna” voi pit\u00e4\u00e4. Mutta h\u00e4n ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n filosofi, vaan koulutuksestaan teologi ja monien sin\u00e4ns\u00e4 kiinnostavien keskustelukirjojen toimittaja. Varghesen suurimmaksi ansioksi kuvattu Templeton Prize ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tee h\u00e4nest\u00e4 filosofia tai luonnontieteilij\u00e4\u00e4. John Templeton Foundation tukee toki tieteiden edist\u00e4mist\u00e4, mutta Templeton Prize on mukana s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnassa tieteen edist\u00e4misen ohella, ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6n oman ilmoituksen mukaan kyseinen palkinto on annettu uskonnon edist\u00e4misest\u00e4, ei tieteen eik\u00e4 filosofian.<\/p>\n

Ik\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy n\u00e4inkin laajasti selvitell\u00e4 Heikan omia sotkuja, jotka h\u00e4n tai Suomen Kuvalehden kriittinen toimittaja olisi voinut itse selvitt\u00e4\u00e4 yksinkertaisella l\u00e4hdekritiikill\u00e4 ennen tekstin julkaisemista.<\/p>\n

Onko meemien tutkimuksella merkityst\u00e4 ja kumoaako meemien kritiikki ateismin?<\/p>\n

Heikka keskitt\u00e4\u00e4 tulituksensa \u201dmeemin\u201d k\u00e4sitteeseen. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dDawkinsin ja Dennettin tuotantoa yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on \u2019meemin\u2019 k\u00e4site. Molemmat ovat puhuneet paljon geenien ja meemien vuorovaikutuksesta, joka on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n avain evoluution ymm\u00e4rt\u00e4miseen.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin v\u00e4ite on harhaanjohtava. Dennett on tosiaan k\u00e4ytt\u00e4nyt Dawkinsin lanseeraamaa meemi-k\u00e4sitett\u00e4 mielenfilosofiassaan ja erityisesti ihmisen tietoisuuden selitt\u00e4misess\u00e4, mutta h\u00e4n tekee t\u00e4m\u00e4n nykyaikaisen kognitiotieteen puitteissa. Kognitiotieteess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n meemist\u00e4 poikkeavaa k\u00e4sitett\u00e4 \u2019mentaalinen representaatio\u2019, joka on vastaava informaation siirtymisen mallintamista helpottava ty\u00f6kalu.<\/p>\n

Heikka jatkaa: \u201dMeemit ovat tutkijoiden mielest\u00e4 geenien kulttuurinen vastine. Meemi on kulttuurinen idea, joka voi kopioitua aivoista toiseen samaan tapaan kuin geenit kopioituvat yksil\u00f6st\u00e4 toiseen. Meemit voivat levitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6dyllist\u00e4 informaatiota ett\u00e4 vaarallisia ideoita. Uskonnot ovat Dawkinsin ja Dennettin mielest\u00e4 evoluution kannalta hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4 ja vahingollisia meemej\u00e4. Siksi uskontoja tulee vastustaa.\u201d<\/p>\n

Totta, mutta varauksella Dennettin suhteen. Dawkins ei kiell\u00e4, etteik\u00f6 uskonnollisuudella mahdollisesti olisi saattanut olla evoluutiossa lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja eloonj\u00e4\u00e4mist\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia, mutta molemmat tiedemiehet per\u00e4\u00e4nkuuluttavat asian tarkempaa tutkimista. Mik\u00e4li Heikka olisi tieteen metodista perill\u00e4, h\u00e4n toki tiet\u00e4isi hypoteesien esitt\u00e4misen, k\u00e4sitteiden luomisen, varovaisuuden ja asioiden mahdollisimman t\u00e4sm\u00e4llisen selvitt\u00e4misen olevan tieteen normaalik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

Erityisen kohtalokasta on piispan auktoriteettiusko kollegansa meemikritiikki\u00e4 kohtaan. Heikka kirjoittaa: \u201dMcGrathin painavin kritiikki kohdistuu kuitenkin meemin k\u00e4sitteeseen. T\u00e4m\u00e4 on McGrathin mielest\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 kiinnostava konstruktio, mutta siin\u00e4 on yksi perustavaa laatua oleva vika. Meemej\u00e4 ei ole olemassa. Ne ovat luojiensa rakentama uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4, jolla he hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t uskonnon uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4n kimppuun. Omaa uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 he kutsuvat tieteeksi ja vastustajan uskomusj\u00e4rjestelmi\u00e4 vahingollisiksi meemeiksi. T\u00e4t\u00e4 kutsuttiin vanhaan hyv\u00e4\u00e4n aikaan silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempuksi.\u201d<\/p>\n

V\u00e4\u00e4rin. Meemin k\u00e4sitteen hylk\u00e4\u00e4minen on vain McGrathin, uskovan henkil\u00f6n henkil\u00f6kohtainen mielipide. Tieteellisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 meemi on edelleen melko laajalti hyv\u00e4ksytty ja k\u00e4ytetty k\u00e4site. Meemi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ateismin kulmakivi, vaan tieteen sis\u00e4inen kysymys. Mik\u00e4li tiede hylk\u00e4\u00e4 meemin k\u00e4sitteen, my\u00f6s tieteelliseen maailmankuvaan nojautuva ateismi hylk\u00e4\u00e4 sen. <\/p>\n

Toisaalta aiemmin mainittu kognitiotieteen ja kognitiivisen uskontotieteen k\u00e4site \u201dmentaalinen representaatio\u201d on meemin korvaava ty\u00f6kalu, joka selitt\u00e4\u00e4 informaation siirtymisen ihmismielest\u00e4 toiseen usean tutkijan mielest\u00e4 meemi\u00e4 realistisemmalla tavalla. Kiistely aiheesta jatkuu, kuten tieteess\u00e4 on tapana. <\/p>\n

Heikka jatkaa memetiikan suomimista toisen k\u00e4den l\u00e4hteisiin vetoamalla: \u201dSamansuuntaista kritiikki\u00e4 on my\u00f6s suomalainen filosofi Putte Wilhelmsson.\u201d Heikka kirjoittaa: \u201dWilhelmsson toteaa, ett\u00e4 geenit on tehty DNA:sta, mutta meemit ovat sanaleikkej\u00e4. Siksi meemien olemassaololle on yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n todisteita kuin Jumalan olemassaololle.\u201d T\u00e4m\u00e4 on tyhj\u00e4 v\u00e4ite, ellemme sitten pid\u00e4 Wilhelmssonia kaiken tieteen auktoriteettina. Wilhelmsson ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole filosofi, kuten Heikka v\u00e4itt\u00e4\u00e4, vaan vailla akateemista oppiarvoa oleva toimittaja. <\/p>\n

Todella harhaanjohtavaa on se, ett\u00e4 Heikka korottaa kirjallisuustieteen opinnot keskeytt\u00e4neen, filosofian opintojaan mahdollisesti jatkavan toimittaja-kolumnistin filosofiksi. T\u00e4t\u00e4 akateemista arvonantoa kannattaa verrata siihen, miten piispa pit\u00e4\u00e4 Dawkinsin saavutuksia biologiassa \u201dvaatimattomina\u201d ja Dennetti\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 itseoppineena biologina. <\/p>\n

Wilhelmssonin tapana on kirjoittaa k\u00e4rkevi\u00e4 kolumneja ja arvioita, joissa h\u00e4n kumoaa itse kyh\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olkiukot eli kritiikin kohteena olevasta asiasta tehdyt helpot maalit. Meemi saa Wilhelmssonilta samanlaisen kohtelun Turun Sanomien kirja-arviossa \u201dEliitin v\u00e4ittely\u00e4 rahvaan jumalista\u201d. Heikka nielee Wilhelmssonin siteeraaman mikrobiologi H. Allen Orrin yhden virkkeen meemikritiikin vailla ep\u00e4ilyksi\u00e4.<\/p>\n

Piispalta unohtuu, ett\u00e4 evoluutiobiologi Dawkins ja filosofi Dennett eiv\u00e4t suinkaan perusta uskontokritiikki\u00e4\u00e4n meemin varaan, vaan argumentoivat kattavasti monoteististen uskontojen
jumalien ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isyyden puolesta.<\/p>\n

Onko uskonnosta ollut historiassa hy\u00f6ty\u00e4 ja mitk\u00e4 ovat olleet ja ovat nyt sen vaarat?<\/p>\n

Heikan mielest\u00e4 Dawkinsin ja Dennettin uskontokritiikki on \u201dh\u00e4ijy\u00e4\u201d. \u201dDawkins vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 esiin kaiken mahdollisen pahan, mit\u00e4 uskonnot ovat saaneet aikaan. Uskonsodat, ristiretket ja itsemurhapommittajat todistavat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uskonnot levitt\u00e4v\u00e4t vahingollisia meemej\u00e4. Erityisesti Dawkins on huolissaan uskontojen mielenterveydellisist\u00e4 vaikutuksista.\u201d T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin paikkansa.<\/p>\n

Heikka menee kuitenkin niin pitk\u00e4lle yhden teologikollegansa uskomisessa, ett\u00e4 kirjoittaa: \u201dMcGrathin teos The Dawkins Delusion (London 2007) ei j\u00e4t\u00e4 kohteestaan kive\u00e4 kiven p\u00e4\u00e4lle. Dawkinsin p\u00e4\u00e4v\u00e4ite uskonnon mielenterveydellisist\u00e4 haittavaikutuksista joutuu outoon valoon, kun McGrath vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen tutkimuksia, jotka osoittavat juuri p\u00e4invastaista.\u201d<\/p>\n

T\u00e4llainen on irrelevanttia. V\u00e4ite ei sis\u00e4ll\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista argumenttia, Heikka ainoastaan toteaa, ett\u00e4 McGrath v\u00e4itt\u00e4\u00e4 p\u00e4invastaista. McGrathin teoksesta saattaa l\u00f6yty\u00e4 hyvi\u00e4 argumenttejakin, mutta ainakaan Heikka ei ole niit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt.<\/p>\n

Piispa kirjoittaa: \u201dDawkinsin ja Dennettin kiihke\u00e4 kritiikki tulee ymm\u00e4rretyksi, kun muistaa, ett\u00e4 he peilaavat ajatteluaan erityisesti amerikkalaiseen fundamentalismiin. Sen keskell\u00e4 ateistit ovat Dawkinsin mielest\u00e4 yht\u00e4 sorrettuja kuin homoseksuaalit. Siksi h\u00e4n toivoo voivansa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ateistit kaapista ja tehd\u00e4 heid\u00e4n vakaumuksestaan yhteiskunnallisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Totta, vaihteeksi. Anglosaksisten ateistien kirjoitukset on luonnollisestikin tehty heid\u00e4n oman toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ehdoilla, eik\u00e4 suomalainen ymp\u00e4rist\u00f6 ole samanlainen. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan mill\u00e4\u00e4n tavoin heikenn\u00e4 heid\u00e4n eri uskonnollisuuden muotoihin kohdistamaa kritiikki\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Heikan mukaan \u201duskonto on heille kreationismia ja \u2019\u00e4lyk\u00e4st\u00e4 suunnittelua\u2019 (intelligent design).
N\u00e4m\u00e4 suuntaukset ovat kuitenkin olleet jo vuosikymmeni\u00e4 kirkkojen valtavirran marginaalissa, vaikka Yhdysvalloissa ne viel\u00e4 vaikuttavat.\u201d<\/p>\n

V\u00e4\u00e4rin: vaikka ne eiv\u00e4t, ainakaan viel\u00e4, vaikuta voimakkaasti Suomessa, niin kreationismi ja ID ovat juuri protestanttisen uskonnollisuuden vitsaus kaikkialla maailmassa. Heikka ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro, mit\u00e4 \u201dkirkkojen valtavirta\u201d on, vaikka h\u00e4nen kritiikkins\u00e4 rakentuu juuri sille.<\/p>\n

Huvittavaa on, ett\u00e4 Heikka tukeutuu mieliteologinsa (jota h\u00e4n kuitenkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 filosofiksi) Varghesen suuhun sijoitettuun \u201dtoteamukseen\u201d, ett\u00e4 \u201duskonnosta puhuessaan Dawkins luopuu tieteellisest\u00e4 argumentaatiosta ja ryhtyy fundamentalistiseksi saarnamieheksi\u201d.<\/p>\n

T\u00e4llainen kritiikki on tietystikin tyhj\u00e4\u00e4. Varghesen v\u00e4itetty mielipide on pelkk\u00e4 henkil\u00f6\u00f6n kohdistuva hy\u00f6kk\u00e4ys, ei argumentti. Ainoa \u201dfundamentalisti\u201d, jonka Heikka katsoo kritiikki\u00e4 tarvitsevaksi, onkin yll\u00e4tt\u00e4en Dawkins! Piispa ei ilmeisesti katso fundamentalismin tarvitsevan muuta kritiikki\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelee sen ongelmaa. Kuitenkin fundamentalismin nousu, sek\u00e4 sen juutalaisessa, kristillisess\u00e4 ett\u00e4 islamilaisessa muodossaan on mielest\u00e4mme yksi vuosisatamme suurimpia uhkakuvia ja ongelmia.<\/p>\n

Haastaako moderni luonnontiede Jumalan, erityisesti suhteellisuusteoria ja kosmologia?<\/p>\n

Heikka toteaa, ett\u00e4 Suomessa erityisesti Kari Enqvist ja Esko Valtaoja \u201dvy\u00f6rytt\u00e4v\u00e4t tuotannossaan ja julkisissa esiintymisiss\u00e4\u00e4n esiin suhteellisuusteorian perusteet ja kosmologian viimeiset l\u00f6yd\u00f6t. Alkur\u00e4j\u00e4hdys, avaruuden laajeneminen ja Albert Einsteinin l\u00f6yd\u00f6t tulevat vakuuttavasti kuvatuksi. Lukija joutuu kuitenkin kysym\u00e4\u00e4n: So what? Mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on sellaista, joka panee Jumalan viralta?\u201d<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Heikka ei tunne koko kritiikin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Esimerkiksi alkur\u00e4j\u00e4hdys singulariteetista sulkee pois luoja-Jumalan, sill\u00e4 ennen alkur\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 ei ollut aikaakaan. T\u00e4m\u00e4n on todennut mm. arvostettu fyysikko Stephen Hawking. Heikka v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201djo kuusikymment\u00e4luvulla jokainen itse\u00e4\u00e4n arvostava teologi omaksui suhteellisuusteorian perusteet.\u201d<\/p>\n

V\u00e4ite on ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4, ellei sitten \u201ditse\u00e4\u00e4n arvostava teologi\u201d m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 \u201dteologiksi, joka omaksuu suhteellisuusteorian perusteet\u201d. Suhteellisuusteorian hallinta on harvinaista herkkua, mutta siihen perustuvaa historiallista kosmologiaa, kuvausta maailmankaikkeuden synnyst\u00e4 ja laajentumisesta, voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman korkeampaa matematiikkaakin.<\/p>\n

Koko yleisen suhteellisuuden eli siis tieteellisen kosmologian aivan alkeellisimpana l\u00e4ht\u00f6kohtana on se, ett\u00e4 aika-avaruus tulee pysty\u00e4 kuvaamaan tavalla, joka viittaa vain itseens\u00e4, eik\u00e4 edellyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ulkopuolisia rakenteita kuten suurempaa aikaa tai avaruutta, johon se olisi upotettu. T\u00e4m\u00e4n aika-avaruuden puitteissa pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4sti selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten painovoima,
erityisen suhteellisuuden antama paikallinen rakenne, aika, avaruus ja massa sitoutuvat
yhdeksi jakamattomaksi kokonaisuudeksi.<\/p>\n

T\u00e4llaisessa analyysissa ei siis ole mit\u00e4\u00e4n oletusta mist\u00e4\u00e4n universumin ulkopuolisesta
paikasta, jossa voisi olla jumalia. Universumin k\u00e4yt\u00f6s selitet\u00e4\u00e4n tavalla, joka sulkee ulkopuolisen vaikutuksen eli Jumalan pois.<\/p>\n

Mit\u00e4 merkityst\u00e4 kristinuskolle modernin luonnontieteen maailmankuvasta on, etenkin tavallisen uskovaisen kannalta?<\/p>\n

Piispan mielest\u00e4 \u201dsuomalaisten kosmologien uskontokritiikki\u00e4 kuunnellessa tulee vaivautunut olo. Mist\u00e4 uskonnosta he oikein puhuvat?\u201d T\u00e4m\u00e4 on irrelevanttia, sill\u00e4 Heikka puhuu ainoastaan subjektiivisesta \u201dvaivautuneesta olostaan\u201d, mik\u00e4 ei ole argumentti.<\/p>\n

Kolumnisti t\u00e4sment\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4\u00e4n: \u201dMillaisesta Jumalasta he (kosmologit) puhuvat?\u201d T\u00e4m\u00e4 on sen sijaan hyv\u00e4 kysymys, joka pit\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 niin teisteille kuin ateisteillekin, jotta keskustelut voisivat kohdata toisensa. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vallitsevan yksimielisyys vakavasti keskusteluun pyrkivien teologien ja ateististen filosofien v\u00e4lill\u00e4: \u201dMielest\u00e4ni ateisteilta ja uskovaisilta agnostikoilta on aina kysytt\u00e4v\u00e4, millaisen Jumalan he kielt\u00e4v\u00e4t, uskovat ja pit\u00e4v\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 kohteena.\u201d (Matti Myllykoski Vartija-lehdess\u00e4 2\/08). \u201dOlisikin kohtuullista, ett\u00e4 teistit ja ateistit kertoisivat, mink\u00e4 Jumalan he my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t tai hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t.\u201d (Ilkka Niiniluoto teoksessa Uskonnonfilosofia, WSOY 2003, s. 135).<\/p>\n

Tosin Heikka ei tietenk\u00e4\u00e4n kerro meille, millaisesta Jumalasta h\u00e4n itse puhuu, vaan esitt\u00e4\u00e4: \u201dOnko heille p\u00e4ivitetty n\u00e4kemys siit\u00e4, mit\u00e4 valtavirran kirkoissa opetetaan?\u201d T\u00e4m\u00e4 on tyhj\u00e4 kysymys, eik\u00e4 Heikka osoita, miten kosmologien kritiikki olisi virheellist\u00e4. Varmastikin piispa tuntee paremmin, mit\u00e4 kirkossa saarnataan kuin ei-uskovaiset luonnontieteen professorit, mutta on kirkon oma vika, mik\u00e4li sen luvalla sanoen sekavat opit eiv\u00e4t ole laajemman yleis\u00f6n tiedossa. Kreationismin ylistys kirkossa tulee kyll\u00e4 esille jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suvivirtt\u00e4 laulatettaessa.<\/p>\n

Mik\u00e4 on kristinuskon kanta tieteen vapauteen?<\/p>\n

Piispan mukaan \u201dRaamattu ei ole kosmologian tai evoluutiobiologian oppikirja.\u201d T\u00e4m\u00e4 on varmasti totta, koska tiedett\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut olemassa it\u00e4isen V\u00e4limeren alueella, kun Raamatun kirjat kirjoitettiin. Mutta n\u00e4in protestantit alkoivat argumentoida vasta 1800-luvun lopulta alkaen ja katoliset huomattavasti my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Heikka jatkaa, ett\u00e4 Raamattu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u201desit\u00e4 tieteelle agendaa.\u201d T\u00e4m\u00e4 on puolitotuus: Protestanttifundamentalistien mukaan esitt\u00e4\u00e4, luterilaisuuden ja katolisuuden nykymuotojen mukaan onneksi ei. Keskiajalla tiede oli teologian pakkopaidassa, mihin fundamentalistit sek\u00e4 kristinuskossa ett\u00e4 islamissa haluaisivat sen uudelleen kahlita.<\/p>\n

Aleksandrian piispa tuhosi aikaisemman tieteellisen tiedon ruumiillistuman, Aleksandrian kirjaston, ja kristityt roomalaiset sulkivat Platonilta periytyneen Akatemian. N\u00e4m\u00e4 iskiv\u00e4t tieteellist\u00e4 edistyst\u00e4 taaksep\u00e4in vuosisadoiksi. <\/p>\n

Heikka v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dluterilaisen uskon perusaksioomiin kuuluukin, ett\u00e4 tiede on vapaa.\u201d Perusaksioomiin? Se on enimmill\u00e4\u00e4nkin puolitotuus. On hyv\u00e4, jos Suomessa tuomiokapituli sanoo n\u00e4in, mutta Lutherin teksteist\u00e4 tuskin l\u00f6ytyy suoraa tukea tuollaiselle n\u00e4kemykselle. Historiassa on yllin kyllin n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s luterilaiset ovat hyvin usein uskonnollisin perustein hidastamassa tieteen edistymist\u00e4. Suomen johtavat \u00e4lykk\u00e4\u00e4n suunnittelun ja kreationismin kannattajat Matti Leisola, Kimmo P\u00e4likk\u00f6 ja Pekka Reinikainen ovat luterilaisia. Ovatko n\u00e4m\u00e4 luoja-Jumalaa tieteeseen avoimesti ajavat miehet siis Heikan mielest\u00e4 huonoja luterilaisia?<\/p>\n

Heikka joka tapauksessa vaikuttaa kokevansa olevan \u201dvapaa\u201d v\u00e4\u00e4ristelem\u00e4\u00e4n eri tieteilij\u00f6iden aloja ja saavutuksia. Piispa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n anna luonnontieteelle vapautta keskustella meemeist\u00e4, vaan perusteetta leimaa ne \u201duskonkappaleiksi\u201d, mitk\u00e4 tosin ovatkin h\u00e4nen asiantuntemuksensa aluetta.<\/p>\n

Heikka esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dtiede operoi j\u00e4rjen alueella, joka on Jumalan lahjoista suurimpia.\u201d J\u00e4rki on kuitenkin ihmisen evolutiivinen kyky, joka oli olemassa ennen teismi\u00e4. Heikan v\u00e4ite on vain dogmin toistamista ilman perustelua, mik\u00e4 on juuri j\u00e4rjen k\u00e4yt\u00f6n vastakohta.<\/p>\n

Piispa jopa esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dkirkonmiehet ovat olleet pikemminkin iloissaan kuin pahoillaan Charles Darwinin l\u00f6yd\u00f6st\u00e4.\u201d Tosiasiassahan kirkko kamppaili vuosikymmeni\u00e4 evoluutioteoriaa vastaan (ks. tietolaatikko). Kun se osoittautui \u00e4lyllisesti mahdottomaksi, yritettiin asia kuitata sill\u00e4, ett\u00e4 \u201devoluutio on Jumalan lahja\u201d. T\u00e4llaista hypoteesia ei luonnollisen valinnan teoria tietenk\u00e4\u00e4n lainkaan tarvitse. Hupaisa yksityiskohta asiassa on, ett\u00e4 my\u00f6s Heikan Darwinin evoluutioteoriaa ylist\u00e4vi\u00e4 teologeja koskevan v\u00e4itteen taustalta l\u00f6ytyy kolumnistikollega Putte Wilhelmssonin aiemmin mainittu yksioikoinen kirja-arvio.<\/p>\n

Ovatko \u201dl\u00e4nsimaiset arvot\u201d kristillisi\u00e4 arvoja?<\/p>\n

Heikka valittaa, \u201detteiv\u00e4t tutkijat n\u00e4e, kuinka l\u00e4nsimaisen kulttuurin perusarvot rakentuvat kristinuskon pohjalle\u201d. Kristinusko on toki ollut muovaamassa l\u00e4nsimaista kulttuuria,
mutta niin my\u00f6s kreikkalainen tiede ja l\u00e4nsimainen valistus. Ateistit edustavat kahta viimeksi mainittua, jotka antavatkin l\u00e4nsimaiselle modernille sen aasialaisista (monoteistisista) kulttuureista erottuvan luonteen.<\/p>\n

Eurooppalaisen eli modernin l\u00e4nsimaalaisen kulttuurin erityispiirteet saadaan esille juuri vertailussa euraasialaisten korkeakulttuureiden yleisiin piirteisiin. Mik\u00e4li puhutaan arvoista,
niin eurooppalaisen modernin korkeakulttuurin perinteisist\u00e4 aasialaisista korkeakulttuureista erottavia arvoja ovat olleet mm.:<\/p>\n

– kreikkalainen osallistuvan demokratian idea;
– kreikkalainen riippumattoman tieteen idea;
– keskiajalta l\u00e4htev\u00e4 edustuksellisuuden idea;
– uuden ajan kokeellisen tieteen idea;
– moderni valistuksen perint\u00f6:
– moderni ateismi.<\/p>\n

Kristilliset arvot, joita parhaiten ruumiillisti keskiajan kristillinen yhten\u00e4iskulttuuri, ovat sit\u00e4 vastoin juuri niit\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t Euroopan aasialaisiin monoteistisiin kulttuuripiireihin, ennen muuta islamiin.<\/p>\n

\u201dKoululaitos, terveydenhoito, sosiaaliturva ja kansansivistys ovat syntyneet kirkon helmassa\u201d, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Heikka ja kysyy: \u201dEiv\u00e4tk\u00f6 n\u00e4m\u00e4 ole evoluutiota rakentavia meemej\u00e4?\u201d Kyseiset instituutiot olivat toki keskiajalla kirkon itselleen omimia, vaikkeiv\u00e4t silloinkaan kokonaan (erityisesti sosiaaliturva oli erilaisten kiltojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4). Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 ne olisivat syntyneet \u201dkirkon helmassa\u201d tai ett\u00e4 niit\u00e4 ei esiintyisi ei-kristillisiss\u00e4 kulttuureissa. Valtiollisen hyvinvointipolitiikan idea ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mitenk\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimainen, vaan se l\u00f6ytyy esimerkiksi kiinalaisesta konfutselaisesta kulttuurista.<\/p>\n

Mitk\u00e4 ovat inhimillisen olemassaolon keskeiset kysymykset, ja onko kristinuskolla yksityisoikeus niiden vastauksiin tai edes oikeita vastauksia?<\/p>\n

\u201dMist\u00e4 uskonnossa sitten on kysymys?\u201d, huipentaa Heikka. H\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4 Kristian Smedsiin tukeutuen \u201dihmisen ongelman\u201d kolmeen sanaan: ”Rakkaus, kuolema ja Jumala. Ne ovat el\u00e4m\u00e4n perusvietit, ja niist\u00e4 palikoista se v\u00e4\u00e4ntyy\u201d. Ne ovat varmaankin Smedsin kolme keskeist\u00e4 ongelmaa, mutta emme voi yleist\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 koko ihmislajiin. Esimerkiksi Freudin mukaan ihmisen perusvietit ovat vain eros ja thanatos, seksuaali- ja kuolemanvietti, ja niit\u00e4 rajoittavat vain n\u00e4lk\u00e4 ja jano. Freudkin oli v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kuten my\u00f6hempi psykologiatiede on osoittanut. Mutta teatteriohjaaja Smedsiin luottaminen n\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asiassa on Freudiakin heppoisemmalla perustalla. <\/p>\n

Jumalaa ei ole aina ollut, ei esimerkiksi mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6iden animistisessa ja maagisessa kulttuurissa. Jumala on teistien my\u00f6hemmin keksim\u00e4 ongelma, ei inhimillisen olemassaolon ikuinen ongelma. Moderni vertaileva uskontotiede on osoittanut, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 maailmassa on noin 10 000 uskontoa, eik\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikissa ole monoteismin olettamaa jumalaa. <\/p>\n

Nykyaikaisen kognitiivisen uskontotieteen selitys niin monoteismin Jumalalle kuin muillekin vastaaville mielteille on melko yksinkertainen: jumalat ovat aivoissa loisivia, sopivasti intuitionvastaisia mentaalisia representaatioita (ks. Pascal Boyer: Ja ihminen loi jumalat \u2013 Miten uskonto selitet\u00e4\u00e4n; WSOY 2007). Asiaa ei t\u00e4ss\u00e4 tilanpuutteen vuoksi voida t\u00e4m\u00e4n laajemmin k\u00e4sitell\u00e4, joten suosittelemme piispalle perehtymist\u00e4 Boyerin yleistajuiseen teokseen. Aiheesta on my\u00f6s tarjolla kerrassaan erinomaisia suomalaisia teoksia, joista on syyt\u00e4 mainita kansainv\u00e4lisesti arvostetun, kognitiivisen uskontotieteen perustajiin lukeutuvan Ilkka Pyysi\u00e4isen kirja Jumalten keinu \u2013 kiertoajelu uskontotieteess\u00e4 (Gaudeamus 2006) sek\u00e4 Kimmo Ketolan, Ilkka Pyysi\u00e4isen ja Tom Sj\u00f6blomin toimittama tuore oppikirja Uskonto ja ihmismieli \u2013 Johdatus kognitiiviseen uskontotieteeseen (Gaudeamus 2008). <\/p>\n

Ja mit\u00e4 tulee el\u00e4m\u00e4n suurin kysymyksiin, niin totta kai on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 pohtia moraalia, ihmisten yhteisty\u00f6t\u00e4 ja keskin\u00e4ist\u00e4 sisaruutta sek\u00e4 veljeytt\u00e4 ja rakkautta, kuolemasta nyt puhumattakaan. Kristinuskolla ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n yksinoikeutta n\u00e4ihin kysymyksiin, eiv\u00e4tk\u00e4 kristinuskon ns. \u201djumalalliseen ilmestykseen\u201d eli pyhiin kirjoituksiin perustuvat vastaukset ole suinkaan aina hyvi\u00e4, vaan usein vaarallisia.<\/p>\n

Mik\u00e4 on ateismin vastaus el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymyksiin?<\/p>\n

Entisen skottilaisen piispan Richard Hollowayn mukaan \u201dkristinusko on onnistunut muuttamaan Eroksen ja Afroditen paholaismaisiksi aaveiksi\u201d seksuaalisuuden kritiikill\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi \u201dUskonto on kunnostautunut kuolemanahdistuksen nostattajana, erityisesti kristinusko sairaine ja rumine julistuksineen helvetist\u00e4.\u201d<\/p>\n

Ateismi taas hyv\u00e4ksyy Hollowayn mukaan, ett\u00e4 \u201dkuolema on k\u00e4site, jolla tarkoitamme fyysisen olemuksemme hajoamista ja palautumista takaisin maahan. –Vaikka kuoleminen voi olla tuskallista, kuolema ei ole, koska se on vanha yst\u00e4v\u00e4mme Ei-Kukaan.\u201d Siksi amerikkalainen ateisti Mark Twain saattoikin todeta oman ajan tieteellisen maailmankuvansa tasoon tukeutuen, ett\u00e4 \u201dkuolema ei pelota minua, koska ennen syntym\u00e4\u00e4ni olin ollut kuolleena jo useita miljardeja vuosia!\u201d<\/p>\n

Ateismin sanoman voisi siis tiivist\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 ihmisen tulee huolehtia el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja toisista jo maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 nauttia olemassaolosta mahdollisuuksien rajoissa. Ateismiin ei sis\u00e4lly pelkoa ja ahdistusta synnist\u00e4, helvetin tulesta tai muista yliluonnollisista rangaistuksista. <\/p>\n

Vapaa-ajattelu on uskonnollista ajattelua parempi vaihtoehto, koska sen puitteissa ihmisen ei tarvitse rajoittaa henkens\u00e4 liitoa turvautumalla vanhemmilta perittyihin perustelemattomiin uskomuksiin yliluonnollisten olentojen olemassaolosta. Ateistin ajattelu on t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 uskonnollisen ihmisen ajatteluun verrattuna positiivista, kirjaimellisesti vapaata. Surullista mutta totta, uskonnollinen ihminen on teististen uskomustensa vanki.<\/p>\n

Jussi K. Niemel\u00e4 & Tapani Hietaniemi<\/p>\n

Jussi K. Niemel\u00e4 on tietokirjailija ja Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja.
Tapani Hietaniemi on Helsingin yliopiston sivilisaatiohistorian dosentti ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosentti.<\/p>\n

Tietolaatikko:<\/p>\n

Englannin kirkosta anteeksipyynt\u00f6 Charles Darwinille<\/p>\n

Anglikaanikirkon pastori Brown pyyt\u00e4\u00e4 Darwinilta evoluutioteorian kielt\u00e4mist\u00e4 anteeksi l\u00e4hes 150 vuotta \u201dLajien synty\u201d \u2013teoksen ilmestymisen j\u00e4lkeen. Uutinen julkaistiin Heikan kolumnin ilmestymisen j\u00e4lkeisell\u00e4 viikolla. Brown kirjoittaa: \u201dCharles Darwin: 200 vuotta syntym\u00e4si j\u00e4lkeen kirkko on velkaa anteeksipyynn\u00f6n teoriasi v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 — sek\u00e4 ihmisten kannustamisesta tulkitsemaan sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin.”<\/p>\n

Piispan Suomen Kuvalehdess\u00e4 esitt\u00e4mi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 ei tue my\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, kun uutisessa kerrotaan, ett\u00e4 \u201danteeksipyynn\u00f6n arvellaan suututtavan osan kirkon j\u00e4senist\u00e4, joiden mielest\u00e4 Darwinin teoriat ovat ristiriidassa kirkon oppeihin n\u00e4hden”. Englannin kirkon edustaja sanoikin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on pastori Brownin \u201dhenkil\u00f6kohtainen mielipide\u201d eik\u00e4 se siis ole kirkon virallinen anteeksipyynt\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Piispa Mikko Heikka hy\u00f6kk\u00e4si rajusti uskontokriittisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 esitt\u00e4neiden Richard Dawkinsin ja Daniel C. Dennettin kimppuun Suomen Kuvalehdess\u00e4 5.9.2008. Koska lehti antaa vain suppean vastinemahdollisuuden ja Heikan kirjoitus sis\u00e4lsi niin runsaasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[27],"tags":[],"class_list":["post-899","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c65-mielipiteet"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-ev","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=899"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}