Amerikkalainen ateisti-taikuri Penn Jillette sanoi hiljattain er\u00e4\u00e4ss\u00e4 radiohaastattelussa, ett\u00e4 jos ateismilla olisi paavi, se olisi eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Richard Dawkins. Jos n\u00e4in on, on Dawkinsin uusi kirja The God Delusion (Bantam Press 2006) ateistin Raamattu. Kirjailija tuskin t\u00e4st\u00e4 vertauksesta ilahtuisi, sen verran raskaalla k\u00e4dell\u00e4 h\u00e4n Raamattua teoksessaan suomii. Vanhan Testamentin jumala on Dawkinsin mielest\u00e4 kaunokirjallisuuden vastenmielisin hahmo.<\/p>\n
\u201dKateellinen ja ylpe\u00e4 siit\u00e4; pikkumainen, ep\u00e4oikeudenmukainen, anteeksiantamaton kontrollifriikki; kostonhimoinen, verenhimoinen etninen puhdistaja; naisia vihaava, homofobinen, rasistinen, lapsi-, kansan- ja veljesmurhanhimoinen, ruttoa levitt\u00e4v\u00e4, suuruudenhullu, sadomasokistinen, oikukkaalla tavalla pahantahtoinen koulukiusaaja\u201d \u2013 n\u00e4in tylysti Dawkins luonnehtii Vanhan Testamentin Jumalaa.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4t kirjoittajat ovat juuri t\u00e4llaisten esimerkkien tiimoilta esitt\u00e4neet, ett\u00e4 kuuluisan evoluutiobiologin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vyydest\u00e4 olisi ateismille pikemminkin haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4. Kirjailija itse ei teesi\u00e4 kuitenkaan niele. Uskonto on liian pitk\u00e4\u00e4n saanut nauttia ansaitsematonta kunnioitusta ja erivapauksia kriittisyyden suhteen, joten nyt on aika ylpe\u00e4sti ja voitonvarmasti julistaa ateismin puolesta. Toisin sanoen, nyt puhutaan asioista niiden oikeilla nimill\u00e4.<\/p>\n
Syy Dawkinsin kirjaan on ilmeinen: Yhdysvalloissa tilanne on huolestuttava. ID-kreationismi ja uskonnollinen fundamentalismi ovat saaneet jalansijaa, mm. Bushin hallinnon ansiosta. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4tee vanha viisaus: hy\u00f6kk\u00e4ys on paras puolustus. Demokraatit voittivat jo kongressivaalit, mutta voittaako j\u00e4rki taikauskon?<\/p>\n
Paljon on peist\u00e4 taitettu siit\u00e4, kuuluuko kysymys jumalan olemassaolosta tieteen alueelle. Edesmennyt paleontologi Stephen Jay Gould esimerkiksi oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 uskonto ja tiede eiv\u00e4t ole ristiriidassa vaan kuuluvat yksinkertaisesti eri kategorioihin (NOMA eli non-overlapping magisteria). Dawkins ei v\u00e4itett\u00e4 allekirjoita. H\u00e4n tekee jyrk\u00e4n eron ns. einsteinilaisen ja taikauskoisen jumalak\u00e4sityksen v\u00e4lille.<\/p>\n
Einsteinin on usein sanottu olleen uskovainen, koska h\u00e4n esitti panteistiss\u00e4vyisi\u00e4 lausuntoja tyyliin \u201djumala ei heit\u00e4 noppaa\u201d. Tosiasiassa kuuluisa fyysikko ei jumaliin uskonut ja t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n mainitsi kirjoituksissaan ja haastatteluissaan monta kertaa. Einstein oli ei-uskonnollisesti uskonnollinen, kuten niin moni muu maailmankaikkeuden rakennetta ja lakeja syv\u00e4luodannut tutkija (mm. Stephen Hawking), mutta teisti h\u00e4n ei ollut. Ehk\u00e4 termi \u2019spiritualisti\u2019 kuvaa mainitun kaltaisia ihmisi\u00e4 paremmin.<\/p>\n
Dawkins m\u00e4\u00e4rittelee uskonnon siten, ett\u00e4 uskovainen teisti olettaa jonkinlaisen yliluonnollisen olennon, joka on maailmankaikkeuden ja kaiken siell\u00e4 olevan taustalla, sen luoja, ja joka yh\u00e4 vaikuttaa tapahtumien kulkuun (s. 18). T\u00e4m\u00e4 olento my\u00f6s kuulee rukouksia ja vastaa niihin. Deisti taas uskoo, ett\u00e4 jumala loi maailmankaikkeuden ja sen lait, mutta sen j\u00e4lkeen vet\u00e4ytyi kulisseihin ja antaa tapahtumien edet\u00e4 omalla painollaan. Turha rukoilla!<\/p>\n
My\u00f6hemmin (s. 50-51) Dawkins osoittaa agnostisismin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja esitt\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n kohdan spektrin, jolle teismi contra ateismi todenn\u00e4k\u00f6isyyksineen asettuvat. Keskell\u00e4, kohdassa nelj\u00e4, on tietenkin t\u00e4ydellinen 50-50 \u2013agnostisismi. N\u00e4m\u00e4 erottelut lienev\u00e4t vapaa-ajattelijoille tuiki tuttuja, mutta The God Delusionin oletetulle kohderyhm\u00e4lle, amerikkalaisille, asiat pit\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 rautalangasta.<\/p>\n
Tekij\u00e4 on j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n teesiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jumala on tieteellinen hypoteesi. Jos t\u00e4llainen \u201dyliluonnollinen agentti\u201d olisi olemassa, olisi maailmankaikkeus erilainen kuin se nyt on. Vaikka hypoteesia onkin nykytiet\u00e4myksen vallitessa mahdoton testata, on se Dawkinsin mielest\u00e4 selke\u00e4sti tieteen alaan kuuluva kysymys. T\u00e4h\u00e4n on helppo yhty\u00e4. Miten sellaista kannattaa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olettaa, josta edes periaatteessa ei voi saada tietoa?<\/p>\n
Dawkinsin keskeinen argumentti jumalaa vastaan on tuttu jo skottifilosofi David Humelta. Jos monimutkaisten eli\u00f6iden ja maailmankaikkeuden suunnitteluun tarvitaan monimutkaista \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 olentoa, niin kuinka monimutkaisen ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen olennon sitten tarvitseekaan olla! Ja koska Darwinin evoluutioteoria selitt\u00e4\u00e4 monimutkaisten eli\u00f6iden synnyn ja kehityksen ilman oletusta suunnittelijasta, kuten fysiikka selitt\u00e4\u00e4 maailmankaikkeuden, on jumalan olemassaolo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Kirjailijan mukaan yleinen luulo, ett\u00e4 Yhdysvaltain perustajais\u00e4t olivat teistej\u00e4, ei pid\u00e4 paikkaansa. Moni heist\u00e4 oli mit\u00e4 luultavimmin ateisti. Dawkins esitt\u00e4\u00e4 lainauksia mm. Thomas Jeffersonilta, jotka osoittavat, ettei t\u00e4m\u00e4 ollut ainakaan teisti.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain uskonnollinen oikeisto vaalii myytti\u00e4, jonka mukaan valtio perustettiin kristilliselle pohjalle. Dawkins viittaa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Tripolin sopimukseen, joka luonnosteltiin George Washingtonin johdolla vuonna 1796 ja jonka John Adams allekirjoitti vuonna 1797. Sopimuksen avauslauseessa sanotaan suoraan, ett\u00e4 Yhdysvaltain hallinto ei miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 perustu kristinuskoon eik\u00e4 se halua vihamielisyyksi\u00e4 muslimien kanssa.<\/p>\n
Kirjoittaja toteaa t\u00e4h\u00e4n liittyen, ett\u00e4 \u201dt\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Amerikassa on valloillaan uskonnollisen fanaattisuuden henki ja perustajais\u00e4t olisivat olleet kauhuissaan\u201d (s. 41). Toisaalta h\u00e4n pohtii sit\u00e4, onko Yhdysvaltain perustuslakiin kirjattu valtion ja kirkon erillisyys syy maassa rehottavaan fundamentalismiin, koska Euroopassa meno on maallistuneempaa.<\/p>\n
Harvoin Dawkins on kirjoituksissaan ollut poliittisesti niin ep\u00e4korrekti kuin osiossa, jossa h\u00e4n kartoittaa tiedeyhteis\u00f6\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen uskovaisia. Tieteen huippunimet ovat n\u00e4et p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ateisteja, mm. suurin osa nobelisteista. Kirjailija ei t\u00e4ss\u00e4 suhteessa salaile elitismi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
H\u00e4n menee lopulta niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 mainitsee er\u00e4\u00e4n Mensa Magazinessa julkaistun tutkimuksen, jonka mukaan mit\u00e4 korkeampi \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisell\u00e4 on, sit\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on uskonnollisia tai muunlaisiakaan maagisia uskomuksia.<\/p>\n
Dawkins ei silti vie ajatusta loppuun saakka. \u00c4O muodostaa populaatiossa normaalijakauman, joten vain ani harva miss\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa ylt\u00e4\u00e4 nobelistien ja huippututkijoiden lukuihin. Eik\u00f6 t\u00e4st\u00e4 seuraa suoraan, ett\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4lykk\u00e4iden on turha odottaa ryhtyv\u00e4n ateistiksi, jos ateismin edellytyksen\u00e4 on korkea \u00c4O? Kirjailija ei tosiaankaan huomaa t\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 utopismiaan.<\/p>\n
Tai kenties Dawkins t\u00e4ll\u00e4 vedolla yritt\u00e4\u00e4 vain vedota lukijan \u00e4lyyn, kykyyn ajatella omakohtaisesti. H\u00e4n tietenkin uskoo koulutuksen ja kasvatuksen voimaan. On kuitenkin syyt\u00e4 huomioida, ett\u00e4 varsinaisen uskonnollisuuden ohella huippu\u00e4lyk\u00e4s ihminen voi hurahtaa my\u00f6s korvikeuskontoihin, kuten marxismiin, nationalismiin, postmodernismiin, sovinismiin tai feminismiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ajatuskontrollij\u00e4rjestelm\u00e4t johtavat \u00e4\u00e4rimmilleen vietyn\u00e4 skeptisyyden, kriittisyyden ja johdonmukaisuuden mustaan aukkoon siin\u00e4 miss\u00e4 aidot uskonnotkin. T\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4 ilmeisimmin mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 yksil\u00f6n \u00e4lykkyyden kanssa; kyse on pikemminkin juuri koulutuksesta ja kasvatuksesta sek\u00e4 ryhm\u00e4- ja moraali-identiteetist\u00e4 \u2013 ja varsinkin oman kilven kiillotuksesta. Aiemmin mainittu Hume on vakuuttavasti argumentoinut, ett\u00e4 j\u00e4rki on tunteiden orja. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee erityisesti moraalitunteisiin \u2013 ihminen on l\u00e4peens\u00e4 sosiaalinen laji. Tekopyhyys kuuluu ihmisluontoon.<\/p>\n
Rationaalisuus on nykymaailmassa ideologioiden ja uskontojen ylitarjonnan vuoksi valitettavan ahtaalla, joten oli Dawkinsin \u00c4O-provokaation laita miten tahansa, pieni elitismi ei kriittisen ajattelun lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 ole pahasta. Toisaalta elitismikin liittyy ihmislajin sosiaalisuuteen, joten olemme t\u00e4ss\u00e4 ns. puun ja kuoren v\u00e4liss\u00e4. On vaikeaa olla eettinen ihminen tekem\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4 liian suurta numeroa.<\/p>\n
Ihmiselle on kehittynyt evoluution kuluessa useita psykologisia mekanismeja, jotka mahdollistavat laajamittaisen sosiaalisen vaihdon. N\u00e4iden mekanismien avulla ihminen s\u00e4\u00e4telee sosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n. Vaikka vastavuoroisuuden, sosiaalisuuden ja yhteisty\u00f6n antama hy\u00f6ty koituukin viime k\u00e4dess\u00e4 yksil\u00f6n kantamien geenien eduksi, k\u00e4ytt\u00e4ytyy yksil\u00f6 silti my\u00f6s ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 kohtaan. Ja koska organismit el\u00e4v\u00e4t proksimaattisella eli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tasolla, tunteidensa maailmassa, on evoluutio palkinnut kokonaiskelpoisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen positiivisin tuntein. N\u00e4in selittyy auttamisesta koituva mielihyv\u00e4. Kaupan p\u00e4\u00e4lle tulee viel\u00e4 hyv\u00e4 maine.<\/p>\n
Kun ihminen pelastaa ventovieraan tai el\u00e4imen, lahjoittaa verta tai antaa rahaa Afrikan lapsille, toimivat h\u00e4ness\u00e4 pleistoseenikauden mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4yhteis\u00f6iss\u00e4 kehittyneet psykologiset mekanismit. Vaikka geenit ovatkin itsekk\u00e4it\u00e4, niin yksil\u00f6t eiv\u00e4t sellaisia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole. Uskontoa ei moraalisuus tuekseen tarvitse. Sille t\u00e4ytyy keksi\u00e4 jokin muu evolutiivinen selitys. Dawkins esitt\u00e4\u00e4 kirjassa omansa, joka tietenkin liittyy meemeihin, mutta siihen ei t\u00e4m\u00e4n arvion puitteissa ole mahdollista menn\u00e4.<\/p>\n
Tekij\u00e4 puhuu moraalisesta ajanhengest\u00e4, joka osoittaa, ett\u00e4 pyhiin kirjoituksiin nojaaminen ei todellakaan ole ihmisen moraalik\u00e4ytt\u00e4ytymisen syy tai edellytys. Muutama vuosikymmen sitten homoseksuaalisuus oli viel\u00e4 rikos ja rasismi tavallista; nyt homoseksuaalien ja etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen syrjiminen on yleisen mielipiteen tasollakin tuomittavaa. Itse asiassa ainoat tahot, jotka homoseksuaalisuuteen karsaasti suhtautuvat, l\u00f6ytyv\u00e4t uskovaisten joukosta. Joillekin heist\u00e4 jopa naispappeus on synti\u00e4!<\/p>\n
Ent\u00e4 naturalistinen virhep\u00e4\u00e4telm\u00e4 ja Humen giljotiini? Voidaanko tosiasioista johtaa arvoja? Vastaus l\u00f6ytyy evolutiivisesti kehittyneist\u00e4 moraalitunteista. Siit\u00e4 miten asiat ovat, ei tietenk\u00e4\u00e4n voida suoraan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 miten niiden pit\u00e4isi olla, mutta siit\u00e4 milt\u00e4 ne tuntuvat, voidaan jo melko pitk\u00e4lle p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ovatko ne oikein vai v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Tekij\u00e4 haluaa kasvatuksen suhteen nostattaa ihmisten tietoisuuteen er\u00e4\u00e4n aiemmin laiminly\u00f6dyn ep\u00e4kohdan. Mit\u00e4 pit\u00e4isi sanoa sellaisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4, jossa lapsi kasvatetaan keynesil\u00e4iseksi, monetaristiksi, marxistiksi tai natsiksi? Ja kuitenkin on t\u00e4ysin hyv\u00e4ksytty\u00e4, ett\u00e4 itsen\u00e4iseen ajatteluun kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t piltit indoktrinoidaan vanhempiensa uskoon. Dawkins rinnastaa uskonnollisten n\u00e4kemysten v\u00e4kisin tuputtamisen henkiseen pahoinpitelyyn. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ihmisten pit\u00e4isi protestoida, kun he kuulevat jonkun sanovan esimerkiksi \u201dmeid\u00e4n Liisa on kristitty lapsi\u201d.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on osa kirjailijan kampanjaa tietoisuuden her\u00e4tt\u00e4miseksi. Samoin tekiv\u00e4t feministit ja seksuaalista tasa-arvoa ajavat 1970- ja -80-luvulla. Shokkivaikutus toimii joskus tehokkaasti ja n\u00e4in ihmiset voivat huomata ajatteluunsa sis\u00e4ltyv\u00e4t kielelliset lukkiutumat. On mielenkiintoista katsoa, tapahtuuko lasten aivopesun suhteen mit\u00e4\u00e4n l\u00e4hitulevaisuudessa. Syyt\u00e4 olisi.<\/p>\n
Kirjan loppuhuipennus on Dawkinsille tyypillist\u00e4 tieteellisen maailmankuvan ylistyst\u00e4. H\u00e4n esittelee lukijoille vertauskuvan ihmisen arkitodellisuudesta, \u201dKeski-Maasta\u201d, evolutiivisesti kehittyneiden aivojen suodattamana. T\u00e4m\u00e4 meille luonnollinen maailma on tekij\u00e4n mukaan \u201dkaikkien burqien \u00e4iti\u201d, jolla h\u00e4n viittaa islaminuskoisten naisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaapuun, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain silmien kohdalle pienen kaistaleen, josta voi katsella todellisuutta. Tiede auttaa ihmist\u00e4 riisumaan oman burqansa ja vie meid\u00e4t kvanttien sek\u00e4 ultraviolettivalon ihmeelliseen maailmaan. Tiede vapauttaa!<\/p>\n
\u201dEnemm\u00e4n k\u00e4tkev\u00e4t taivas ja maa, Horatio, kuin sun tieteesi uneksiikaan\u201d, totesi Hamlet (suom. Veijo Meri). J.B.S. Haldane puolestaan on lausahtanut, ett\u00e4 \u201dmaailmankaikkeus ei ole vain oudompi kuin kuvittelemme \u2013 se on oudompi kuin voimme kuvitellakaan\u201d. Tiede on nimenomaan keino, jolla ihmiskunta t\u00e4t\u00e4 outoutta ja taivaan sek\u00e4 maan salaisuuksia kykenee selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Dawkinsin kirja on eritt\u00e4in tervetullut lis\u00e4 uskontokriittiseen kirjallisuuteen ja sit\u00e4 on helppo suositella kaikille. T\u00e4llaista loogis-rationaalista ilotulitusta on kerrassaan ilo lukea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jumala on turha hypoteesi Amerikkalainen ateisti-taikuri Penn Jillette sanoi hiljattain er\u00e4\u00e4ss\u00e4 radiohaastattelussa, ett\u00e4 jos ateismilla olisi paavi, se olisi eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Richard Dawkins. Jos n\u00e4in on, on Dawkinsin uusi kirja The […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-897","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c68-kirjallisuutta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-et","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=897"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/897\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}