*** ALUSTAVA LUONNOS ***<\/p>\n
Fundamentalismilla on monet kasvot. Sanana termi on monelle tuttu ja usein se aivan oikein ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vastenmieliseksi aatteelliseksi ilmi\u00f6ksi. K\u00e4sitteen monipuolisuuden takia on monen vanhemman tai kasvattajan vaikea arvioida, milloin lapsen tai nuoren seurakuntaharrastus sitoutuukin \u00e4\u00e4rikristillisyyteen. Seuraavassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi yleislinjoja ja esitet\u00e4\u00e4n lista fundamentalistiseen kristillisyyteen liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja ilmi\u00f6it\u00e4.
Suomessa on mahdollista puhua konservatiivisesta tai fundamentalistisesta kristillisyydest\u00e4. Osa t\u00e4st\u00e4 liikkeest\u00e4 on sitoutunut kirkon sis\u00e4isiin her\u00e4tysliikkeisiin, osa on perua ulkomaalaisista \u201damerikkalaistyyppisist\u00e4\u201d teologisista liikkeist\u00e4. Kirkon tavoite, tarjota lapsille ja nuorille yhteist\u00e4 tekemist\u00e4, on yh\u00e4 enemm\u00e4n vaarassa joutua ahdasmielisten ja lapsen kehityst\u00e4 haittaavien uskonilmi\u00f6iden valtaan.<\/p>\n
Kyse on ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n uskonnonvapaudesta. T\u00e4m\u00e4 oikeus ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa muiden ihmisoikeuksien kanssa. Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus, omantunnonvapaus ja oikeus omaan ruumiiseen ovat keskeisesti uhattuna ahdasmielisen uskonnon tulkinnoissa.<\/p>\n
Koska suomalainen kristinuskon kentt\u00e4 on kirjava, miss\u00e4 tahansa kaupungissa voi toimia vaikkapa evankelisluterilainen seurakunta, jonka todellinen oppi ammennetaan muualta kuin maltillisesta kristillisyydest\u00e4. Valvontaa ei ole, mutta ilmi\u00f6 koskettaa tuhansia nuoria ja lapsia vuosittain.<\/p>\n
Vanhemmilla, opettajilla ja lasten ja nuorten kanssa ty\u00f6skentelevill\u00e4 on velvollisuus tukea tulevien sukupolvien kasvatusta ihmisoikeuksiin perustuvan humanismin hengess\u00e4, tarjoten my\u00f6s sekularismin selke\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona uskonnolle.<\/p>\n
Suomalaisen kristillisyyden historiasta rakentuu erikoinen kirkon ja valtion suhde. Suomessa puhutaan kansankirkosta, ja sill\u00e4 tarkoitetaan evankelisluterilaisen kirkon asemaa Suomen kansallisessa historiassa. Historiallisen roolin ohella valtiokirkko on sidottu yksil\u00f6n ja yhteiskunnan arkeen monin sitein. Nykyisin uskonnottomuus on entist\u00e4 laajemmin saavuttanut suomalaisen kansankulttuurin, ilmi\u00f6, joka on seurausta sekularismin, tieteellisen maailmankatsomuksen ja hyvinvointivaltion aatteellisesta l\u00e4pimurrosta.<\/p>\n
Kansankirkko ei ole yksiulotteinen vaan j\u00e4sentens\u00e4 n\u00e4k\u00f6inen. Ilmeisimmin t\u00e4m\u00e4 erilaisuus korostuu evankelisluterilaisen kirkon sis\u00e4isiss\u00e4 her\u00e4tysliikkeiss\u00e4, jotka edustavat omia painotuksiaan ja tavoitteitaan. Osa n\u00e4ist\u00e4 sitoutuu enemm\u00e4n maltillisuuteen, osa ei. Erityisesti uuskarismaattiset tai niin sanottu viides her\u00e4tysliike edustavat konservatiivisempaa \u201dluterilaisuutta\u201d.<\/p>\n
Vaikka kirkon virallinen kanta on yh\u00e4 useammin maltillinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava, kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on liikkeit\u00e4 ja voimia, jotka pyrkiv\u00e4t toiminnallaan ja sanomallaan selv\u00e4sti haastamaan oikeusvaltion ja liberaalin ihmiskuvan. N\u00e4iden pyrkimysten tunnistaminen nuoren kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 tavoite.<\/p>\n
Kirkon sis\u00e4isten liikkeiden lis\u00e4ksi Suomessa n\u00e4kyy paikoin my\u00f6s ulkomailta saapuneita \u00e4\u00e4rikristillisi\u00e4 virtauksia. My\u00f6s niin sanotut \u201dvapaat suunnat\u201d, kuten Helluntaiher\u00e4tys ja Vapaakirkko tekev\u00e4t aktiivista \u201devankeliointity\u00f6t\u00e4\u201d nuorten ja lasten keskuudessa. Lapsen tai nuoren uskonnollisen vakaumuksen tasapainoinen tukeminen ei voi toteutua mik\u00e4li nuorelle tarjotaan yksipuolinen, ainoana totuutena esitetty, maailmankatsomus.<\/p>\n
Maailmaan osallistuminen ja vastuulliseksi aikuiseksi kasvaminen edellytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 monimutkaisempia taitoja k\u00e4sitell\u00e4 tietoa ja muodostaa mielipiteit\u00e4. Vapaus ei tule ihmeen\u00e4 vaan siihen pit\u00e4\u00e4 kasvaa. Vanhempien ja kasvattajien vastuullaan on tunnistaa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 uhkaavat ilmi\u00f6t, tulivatpa ne \u201dkirkon sis\u00e4lt\u00e4\u201d tai vaikkapa internetist\u00e4.<\/p>\n
Koululla ja julkisella keskustelulla on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 maamme lukuisissa \u00e4\u00e4rikristillisiss\u00e4 kodeissa kasvavat lapset eiv\u00e4t saa nauttia samasta vapaudesta, kuin sekulaarissa yhteiskunnassa kasvaneet lapset. Valistuksen avulla my\u00f6s heille on mahdollista tarjota vaihtoehtoja ja tietoa oman uskonnollisuuden tai uskomattomuuden puntaroimiseen.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4 keskustelu on sekin, miss\u00e4 vaiheessa ihminen on kyps\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen uskonnollisesta sitoutumisestaan. Selv\u00e4 on, ett\u00e4 pieni lapsi ei osaa punnita tai kritisoida ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n saamia vaikutteita.<\/p>\n
Seuraavassa on listattuina piirteit\u00e4 tai ilm\u00f6it\u00e4, jotka liittyv\u00e4t fundamentalistiseen kristinuskoon. Mik\u00e4li huoli her\u00e4\u00e4, lapsen tai nuoren kanssa keskustelu on syyt\u00e4 aloittaa ja tarvittaessa jokainen vanhempi voi vapaasti tutustua lapsensa kotiseurakuntaan.<\/p>\n
On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n uskonto ei edusta totuutta siin\u00e4 merkityksess\u00e4, ett\u00e4 se sopisi sellaisenaan kaikille. Jokaisella ihmisell\u00e4 tulisi \u2013 uskonnon vapauden nimiss\u00e4 \u2013 olla oikeus kuulua siihen uskontokuntaan tai tunnustaa sit\u00e4, mink\u00e4 kokee itselleen todeksi. \u00c4\u00e4riuskonnollisuuden ilmi\u00f6it\u00e4 on usein sis\u00e4isen keskustelun puute: totuutta ei kyseenalaisteta ja omaa oppia ei voi kritisoida. Terveeseen uskonnollisuuteen ja terveeseen uskonnottomuuteen kuuluu avoin keskustelu yhteis\u00f6n j\u00e4senten kesken. <\/p>\n
Seurakunta on kirkollisen el\u00e4m\u00e4n peruspilari. Seurakunta voi my\u00f6s v\u00e4\u00e4risty\u00e4 v\u00e4\u00e4riss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4. On hyvin vaikea arvioida seurakuntaa sen aktiivisuuden perusteella, joten ainut keino selvitt\u00e4\u00e4 nuorten tai lasten saamaa opetusta on olla yhteydess\u00e4 siihen seurakuntaan, jossa he toimivat.<\/p>\n
Vanhemmilla on t\u00e4ysi oikeus perehty\u00e4 tilaisuuksiin ja tekemiseen, jota seurakunnissa tarjotaan. Etenkin vapaissa suunnissa, esim. helluntaiher\u00e4tyksess\u00e4 tai vapaakirkossa toiminta on paljonkin poiketa siit\u00e4, mit\u00e4 mielikuvissa vanhemmat kohtaavat.<\/p>\n
Paikallislehden sivuilta ei tarvitse odottaa \u201dkohupappi\u201d -juttua vaan seurakunnasta voi hankkia tietoa ottamalla yhteytt\u00e4. Evankelisluterilaisen kirkon toiminta on muodollisesti avointa, mutta se, mit\u00e4 raamattupiirit tai nuortenillat tarjoavat ei k\u00e4y ilmi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhelinkeskustelussa.<\/p>\n
Yhteys nuoren seurakuntaan on t\u00e4rke\u00e4 siksikin, ett\u00e4 nuoren ei ole aina helppo puhua ongelmistaan. Etenkin, jos ristiriita rakentuu oman el\u00e4m\u00e4n, oman uskonnon ja muun yhteiskunnan v\u00e4lille. T\u00e4ll\u00f6in avoimuus auttaa sek\u00e4 nuorta ett\u00e4 yhteiskuntaa.<\/p>\n
Vaaranmerkit ovat selv\u00e4t, jos seurakunta ei osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin: mit\u00e4 te t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teette? Miksi?<\/p>\n
Monet luterilaiset seurakunnat tekev\u00e4t my\u00f6s paikkakunnillaan yhteisty\u00f6t\u00e4 eri kirkkokuntien kanssa. N\u00e4in ollen seurakuntien tilaisuuksissa esiintyvien opettajien tai saarnaajien taustat voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 ep\u00e4selviksi.<\/p>\n
\u00c4\u00e4rikristillinen maailmankatsomus jakaa ihmiset, kansakunnat ja ilmi\u00f6t hyviin ja pahoihin. Ihminen on joko kadotettu tai pelastettu. Pelastuksen saavuttaminen on \u00e4\u00e4rikristityn ainut elinaikainen tavoite, jolle kaikki muu el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on alisteista. Kadotettuja ovat kaikki ne, jotka eiv\u00e4t tunnusta \u00e4\u00e4rikristillist\u00e4 oppia.<\/p>\n
Pelastus ei ole symbolinen tapahtuma vaan konkreettinen. T\u00e4h\u00e4n liittyy usein ajatukset lopunajoista, eli ajasta, jonka j\u00e4lkeen Jeesus tulee tuomitsemaan maailman.<\/p>\n
Usein t\u00e4llaisissa kadotettu\/pelastettu -n\u00e4kemyksiss\u00e4 el\u00e4\u00e4 vahvana usko helvettiin ja iankaikkiseen kadotukseen, oppi, jotka niin sanottu maltillinen kristillisyys ei korosta. \u201dTaivaskaipuu\u201d ja \u201dhelvetinpelko\u201d el\u00e4\u00e4 vahvana uskovaisen arjessa, joten uskonto ohjaa el\u00e4m\u00e4nvalintoja sis\u00e4istetyn pelon avulla. On selv\u00e4, ett\u00e4 nuorelle ja etenkin lapselle t\u00e4llainen on henkisesti eritt\u00e4in raskasta ja voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4ksi ep\u00e4varmuuden tunteen. <\/p>\n
\u00c4\u00e4rikristillisess\u00e4 maailmassa el\u00e4\u00e4 luja luottamus rukoukseen ja \u201dpyh\u00e4n hengen toimintaan\u201d. Siin\u00e4, miss\u00e4 maltillinen kristillisyys pit\u00e4\u00e4 rukousta henkil\u00f6kohtaisena hiljentymisen\u00e4 tai enint\u00e4\u00e4n mysteerin\u00e4, \u00e4\u00e4rikristitylle rukoileminen on t\u00e4h\u00e4n maailmaan vaikuttamista. Rukous parantaa sairauksia, rukous tekee ihmeit\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ihmeit\u00e4 ja parantumisia pidet\u00e4\u00e4n oman viiteryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 jumalan l\u00e4sn\u00e4olon merkkein\u00e4 ja my\u00f6s merkkein\u00e4 siunauksesta.<\/p>\n
Vakavin ilmi\u00f6 on tietysti se, ett\u00e4 uskonto asettuu sellaisten mekanismien tielle, jotka normaalisti ohjaavat esimerkiksi mielenterveyden ongelmista k\u00e4rsiv\u00e4n koulul\u00e4\u00e4ketieteen pariin.<\/p>\n
Pyh\u00e4ll\u00e4 hengell\u00e4 tarkoitetaan raamatun valossa jumalan kolmatta persoonaa, joka korvaa Jeesuksen maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Oppi pyh\u00e4st\u00e4 hengest\u00e4 on teologisesti moniulotteinen, mutta \u00e4\u00e4rikristillisyydess\u00e4 se usein tulkitaan persoonalliseksi voimaksi, joka vaikuttaa seurakunnassa ja yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Pyh\u00e4 henki parantaa sairauksia, antaa n\u00e4kyj\u00e4 tulevaisuudesta ja ohjaa ihmist\u00e4 el\u00e4m\u00e4n hankalissa vaiheissa. Pyh\u00e4\u00e4 henke\u00e4 ei esitet\u00e4 filosofisena voimana vaan konkreettisena ja todellisen hahmona.<\/p>\n
Pyh\u00e4 henki, tai Jumala, voi jakaa seurakunnassaan niin sanottuja armolahjoja. N\u00e4it\u00e4 on mm. profetian lahja, jolloin lahjan saaja voi n\u00e4hd\u00e4 tulevaisuuden. Henkien erottamisen armolahja sen sijaan antaa omistajalleen kyvyn n\u00e4hd\u00e4 josko jokin asia, henkil\u00f6 tai ilmi\u00f6 on pahojen henkien vallassa vai ei. Kielill\u00e4 puhumisen armolahja on ekstaattinen tila, jossa ihminen latelee \u201dpyh\u00e4\u00e4 kielt\u00e4\u201d ja usein tanssii ik\u00e4\u00e4n kuin hurmiossa. Kielill\u00e4 puhumista pidet\u00e4\u00e4n merkkin\u00e4 pyh\u00e4n hengen kosketuksesta ja joskus se saa keskeisen sijan seurakuntael\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Maltillinen kristinusko ei ainakaan korosta armolahjojen merkityst\u00e4 tai konkreettista toimintaa. <\/p>\n
\u00e4\u00e4rikristillinen seurakunta pyrkii usein olemaan \u201del\u00e4v\u00e4\u201d. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa seurakunnassa, joka n\u00e4kyy erityisesti armolahjoina ja virke\u00e4n\u00e4 seurakuntana. Usein t\u00e4h\u00e4n kytket\u00e4\u00e4n my\u00f6s voimakas evankelioimisn\u00e4ky. Evankeliointi perustuu Jeesuksen l\u00e4hetysk\u00e4skyn tulkintaan eli siihen, ett\u00e4 jumalan sana tulee saarnata koko maailmaan. \u00c4\u00e4rikristillisess\u00e4 seurakunnassa usein paheksutaan j\u00e4sent\u00e4, joka \u201dei n\u00e4yt\u00e4 v\u00e4rej\u00e4\u00e4n\u201d. Evankeliointi arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 onkin sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4senet selv\u00e4sti erottautuvat uskovaisina ja t\u00e4m\u00e4n tulisi hallita kaikkia ihmissuhteita. T\u00e4llainen ei suinkaan ole henkil\u00f6kohtaisen uskonnon ajatus vaan kyse on voimakkaan yhteis\u00f6n tuottamasta sosiaalisesta paineesta. <\/p>\n
\u00c4\u00e4rikristitylle Saatana on olemassa siin\u00e4 miss\u00e4 Jeesuskin. Saatana hallitsee maanp\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja Jeesusta odotetaan pelastajana. Ongelmallista on tietysti se, ett\u00e4 kaikki maallinen (so. normaali yhteiskuntael\u00e4m\u00e4) n\u00e4hd\u00e4\u00e4n saarnaajan silmin helposti paholaisen valtakuntana, joka on t\u00e4ynn\u00e4 \u201dkiusauksia\u201d uskovalle. N\u00e4m\u00e4 kiusaukset vaihtelevat television katselusta poliittisiin kantoihin.<\/p>\n
Periaatteessa moni viaton asia voi olla pahasta. Tyypillisimmin maallinen musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4, joten nuoren ennen kuuntelema musiikki saattaa pian korvautua gospelilla. Maun muuttuminen on yksi asia, mutta t\u00e4ss\u00e4 on usein kyse siit\u00e4, ett\u00e4 maallinen musiikki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n seurakunnassa paheellisena ja siten paholaisen kiusauksena. Se, ett\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n arvokeskustelua nuorison mausta tai muodista on usein vain kiilt\u00e4v\u00e4\u00e4 pintaa.<\/p>\n
Koska uskonto s\u00e4\u00e4telee asennetta kaikkeen maalliseen, kaikki taide ja harrastaminen j\u00e4sentyv\u00e4t samojen kriteerien kautta. Kuvataide tai kirjallisuus tuottavat teoksia, joita ahdasmielisess\u00e4 uskonnollisessa seurakunnassa kasvava nuori ei oppinsa perusteella en\u00e4\u00e4 voi arvostaa.<\/p>\n
Kirkon sis\u00e4iset her\u00e4tysliikkeet ovat aina olleet er\u00e4\u00e4nlaisia sis\u00e4isen kritiikin l\u00e4hteit\u00e4. N\u00e4in on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Juuri t\u00e4st\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 kumpuavat jyrkimm\u00e4t kannat kirkon julkisesta toiminnasta. Fundamentalistisen maailmanj\u00e4sennuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta kamppailua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kansankirkon hallinnasta. Niin sanottu liberaaliteologia, eli maltillinen kristillisyys, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kirkon rappiona ja sen toivotaan korvautuvan \u201daidolla\u201d (fundamentalistisella) uskolla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi kadotettujen ryhm\u00e4n ulottamisen kirkon sis\u00e4lle, sen ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. <\/p>\n
\u00c4\u00e4rikristityt odottavat maailmanloppua. Lopunaikojen merkkej\u00e4 etsit\u00e4\u00e4nkin innolla uutisista ja niit\u00e4 tulkitaan raamattua lukien. Vanhempien tulisi olla huolissaan, mik\u00e4li lapset lueskelevat seurakunnasta hankittua (tai siell\u00e4 neuvottua) kirjallisuutta maailmanlopusta. Ilmestyskirjan merkitys raamatun merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 kirjana ei sek\u00e4\u00e4n edusta maltillista ja ihmisl\u00e4heist\u00e4 uskovaisuutta.<\/p>\n
Ennen kaikkea ongelmana on maailman tapahtumien n\u00e4keminen osana Jumalan \u201dpelastussuunnitelmaa\u201d. T\u00e4ll\u00f6in pelastus tarjoutuu uskoville, muut joutuvat iankaikkiseen tuskaan ja k\u00e4rsimykseen \u2013 helvettiin. Maltillinen kirkko ei vatvo helvetti\u00e4 keskeisen\u00e4 uskonilmi\u00f6n\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4 pelottelu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuulu nuoren tai lapsen maailmankatsomukseen.<\/p>\n
Sana- tai asiainspiraatio-oppi, jonka perusteella raamattu on Jumalan pyh\u00e4 kirja ja se on kaikilta osiltaan totta. Maltillinen kristillisyys on nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s tekstikriittinen ja korostaa raamattua historiallisena tekstin\u00e4, ei iankaikkisena totuutena. Raamatusta fundamentalisti nostaa ehdottomia totuuksia, ja varsin usein palvelemaan seurakunnassa jo valmiiksi vallitsevaa oppia. Nuoren kannalta olisi t\u00e4rke\u00e4 saada tutustua raamattuun avoimin mielin, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 raamatun tulkinta saadaan seurakunnan saarnaajilta. Pohdinta on usein vaikeaa, sill\u00e4 esitetty totuus esitet\u00e4\u00e4n ehdottomana Jumalan totuutena. <\/p>\n
Fundamentalistinen maailmanhistoria on Jumalan \u201dsuunnittelema\u201d. T\u00e4ll\u00f6in muut uskonnot ovat paholaisen keksint\u00f6j\u00e4. Islam n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkiksi selv\u00e4n\u00e4 kristikunnan vihollisena, mutta esimerkiksi id\u00e4n suuret uskonnot ovat t\u00e4ss\u00e4 tulkintakehyksess\u00e4 saatanasta per\u00e4isin. T\u00e4m\u00e4 saattaa usein laajeta yleisemminkin koskemaan eri kulttuurien esineit\u00e4: afrikkalainen taide voidaan n\u00e4hd\u00e4 ep\u00e4jumalana ja vaikkapa jooga saatananpalvontana. <\/p>\n
Nuorten maailmassa seksuaalisuus on t\u00e4rke\u00e4 eheyden l\u00e4hde. Maltillinen kristillisyys noudattaa monin paikoin modernin yhteiskunnan n\u00e4kemyksi\u00e4, mutta erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 toistellaan monissa fundamentalistisissa seurakunnissa. Itsetyydytys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perinteisesti pahana, jopa vaarallisena syntin\u00e4.<\/p>\n
Ainoa oikea seksuaalisuuden muoto on miehen ja naisen v\u00e4linen yhdynt\u00e4 avioliitossa. Esiaviollinen seksi on ehdottoman pahana pidetty asia, josta tulee lujasti kielt\u00e4yty\u00e4. Heteroseksuaalisuus on hallitseva normi, mutta on varsin selv\u00e4, ett\u00e4 monen nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 homoseksuaaliset tunteet n\u00e4yttelev\u00e4t oman osansa ja osalle osoittautuu luonnolliseksi seksuaalisuuden muodoksi. Kirkon kanta homoseksuaalisuuteen on kaikkea muuta kuin ihmisoikeuksien mukainen, ja fundamentalistinen tulkinta lis\u00e4\u00e4 siihen viel\u00e4 ehdottoman varmuuden helvettiin joutumisesta.<\/p>\n
Seksuaalisuuteen liittyy my\u00f6s avioliitto ja avioliittoon moni \u00e4\u00e4rikristillisess\u00e4 seurakunnassa varttuva nuori voi joutua hyvinkin yhteis\u00f6n painostuksesta. Koska seksi\u00e4 saa harrastaa vain aviopari, avioliitot alkavat hyvin varhain. Vaikka t\u00e4ysik\u00e4isill\u00e4 ihmisill\u00e4 onkin oikeus solmia avioliitto, voidaan aina kysy\u00e4, mik\u00e4 on ymp\u00e4rist\u00f6n painostuksen rooli, mik\u00e4li uskonto m\u00e4\u00e4rittelee avioliiton ainoaksi paikaksi nauttia seksist\u00e4. Avioliitto tuo toki mukanaan muutakin vastuuta, joten sen solmiminen ei tulisi perustua yhteen asiaan.<\/p>\n
Tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta miehen ja naisen sukupuoliroolit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein hyvin jyrk\u00e4sti: mies on perheen p\u00e4\u00e4, nainen lasten kasvattaja.<\/p>\n
Ihmisoikeuksien kannalta oikeus omaan ruumiiseen ja omaan seksuaaliseen kasvuun on ehdoton. Vaihtoehtona fundamentalismille ei ole seksuaalisen vapauden banaalit muodot vaan vastuullinen kasvu aikuiseksi.<\/p>\n
\u00c4\u00e4rikristillinen usko n\u00e4kyy nykymaailmassa selkeimmin suhteessa evoluutioteoriaan. Sen tilalle tarjotaan kreationismia, eli luomisoppia, eri muodoissa. \u00c4\u00e4rikristityt pyrkiv\u00e4t kampanjoimaan esimerkiksi kouluopetuksen puolesta mutta ennen kaikkea tarjoamaan omaa opetusta maailman luomisesta. \u00c4\u00e4rikristitylle luomiskertomus on totta, eik\u00e4 kyse ole symbolisesta tai allegorisesta tarinasta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
*** ALUSTAVA LUONNOS *** Fundamentalismilla on monet kasvot. Sanana termi on monelle tuttu ja usein se aivan oikein ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vastenmieliseksi aatteelliseksi ilmi\u00f6ksi. K\u00e4sitteen monipuolisuuden takia on monen vanhemman tai kasvattajan […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-889","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c66-uskonnollinen-fundamentalismi"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-el","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/889","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=889"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/889\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=889"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=889"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=889"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}