{"id":1913,"date":"2018-11-02T12:00:01","date_gmt":"2018-11-02T10:00:01","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/?p=1913"},"modified":"2018-11-18T17:59:17","modified_gmt":"2018-11-18T15:59:17","slug":"miten-maallistuminen-nakyy-paakaupunkiseudulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/miten-maallistuminen-nakyy-paakaupunkiseudulla\/","title":{"rendered":"Miten maallistuminen n\u00e4kyy p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla?"},"content":{"rendered":"

\"v\u00e4rik\u00e4s<\/a><\/h2>\n

Uskontokuntiin kuulumattomuus<\/h2>\n

Koko maassa uskontokuntiin kuulumattomia on 26 % ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia 70 %. Mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomia on yli 1,45 miljoona. Miehist\u00e4 uskontokuntiin kuulumattomia on 30 % ja naisia 23 %.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 uskontokuntiin kuulumattomia on 40 % ja evakelis-luterilaisen kirkon j\u00e4senosuus Helsingiss\u00e4 oli viime vuoden lopulla 53 %. Miehi\u00e4 kirkon j\u00e4senin\u00e4 on jo alle 50 %, mutta naisten kohdalla vastaavasti keskiarvoa suurempi, liki 58 %.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 kehitys on ollut nopeata, sill\u00e4 viel\u00e4 vuonna 2010 kirkkoon kuului 61.7% ja vuonna 2017 en\u00e4\u00e4 53,1 %. Laskuvauhti on noin 1,2 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 vuodessa. My\u00f6s valtakunnallisen kehityksen nopeus on samaa luokkaa.<\/p>\n

Ajattelun maallistuminen<\/h2>\n

Muita tunnuslukuja saadaan sek\u00e4 tilastoista ett\u00e4 kyselyist\u00e4. Kyselyiden vastaukset riippuvat paljon my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 esimerkiksi Anja Terkamo-Moision v\u00e4it\u00f6skirjassa (2016) kysyttiin, miten ihmiset luonnehtivat omaa katsomustaan seuraavasti vah vasti uskonnollinen \u2013 uskonnollinen \u2013 ei-uskonnollinen -akselilla. Tulos oli merkitt\u00e4v\u00e4: ”ei-uskonnollinen\u201d 55,5 %, \u00a0”uskonnollinen\u201d 38,5 % ja ”vahvasti uskonnollinen” 6,0%.<\/p>\n

My\u00f6s kirkon tutkimuskeskuksen kyselyt osoittavat, ett\u00e4 vain v\u00e4hemmist\u00f6 oppii kristinuskon keskeisiin opinkappaleisiin. Kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo vain noin kolmannes koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4, Jeesuksen ihmet\u00f6ihin nelj\u00e4nnes ja Saatanaan melko marginaalisesti. Nuorten ja p\u00e4\u00e4kaupunkiseutulaisten keskuudessa uskoa on viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Suomalaisten kristilliset uskomukset.<\/p><\/div>\n

Tapojen maallistuminen<\/h2>\n

Kasteiden v\u00e4hentyminen<\/h3>\n

Ev.lut. kirkkoon kastaminen koko Helsingiss\u00e4 on kirkontilastojen mukaan seurakuntayhtym\u00e4n alueella lukema on jo alle 40 %, mutta Helsingin hiippakunnassa 44 %. T\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin v\u00e4est\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lukema. Samoin on muiden kuntien kasteprosenttien kanssa verrattuna koko v\u00e4est\u00f6n tilanteeseen: Vantaa 47,8 % vrt. 57, 6 %, Espoo 48,2 % vrt. 60,2 %. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee vuosi vuodelta my\u00f6s riippumatta kirkosta eroamisista.<\/p>\n

Rippikoulun lasku<\/h3>\n

Rippikoulun k\u00e4yneit\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla oli yh\u00e4 vuonna 2017 varsin suuri osuus: Helsingiss\u00e4 56,8 %, Vantaalla 67,0 % ja Espoossa 72,3 %. Kyseess\u00e4 on kirkon sy\u00f6m\u00e4hammas, mutta jos katsotaan rippikoulun suosion laskua muissa Pohjoismaissa ja varsinkin Ruotsissa, voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ett\u00e4 pudotus alkaa Suomessakin l\u00e4hivuosina.<\/p>\n

Siviilivihkiminen rules<\/h3>\n

Siviilivihkimisten osuus kaikista on jo reilusti yli puolet vihkimist\u00e4. Kirkollisten vihkimisten osuus avioliitoista oli Helsingin srk-yhtym\u00e4ss\u00e4 32,7 %, Vantaalla 37,8 % ja Espoossa 38,9 %. My\u00f6s kirkon j\u00e4senist\u00e4 yli puolella on siviilivihkiminen. T\u00e4m\u00e4 johtuu my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 monissa pareissa toinen on kirkkoon kuulumaton ja toinen ei. Kirkkoh\u00e4iden suosio on siten laskenut my\u00f6s ensi kertaa vihille menij\u00f6iden keskuudessa, vaikka silti yh\u00e4 joitakin liittyy kirkkoon sen mahdollistamiseksi.<\/p>\n

Kaupunginosilla on eroa<\/h2>\n

Esimerkiksi kastettujen osuus vastasyntyneist\u00e4 vaihtelee Vartiokyl\u00e4n alle 20 prosentista Pakilan yli 60 prosenttiin. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s maahanmuuttajataustaisten perheiden osuus. Kuitenkin my\u00f6s ns. kantasuomalaisten keskuudessa on suuria kulttuurisia eroja. Paavalin seurakunnan alueella Arabianrannassa ja Kalasatamassa ei asu erityisen paljon maahanmuuttajia, mutta kastettujen vauvojen osuus on alle 30 prosenttia.<\/p>\n

\n

Kastettujen osuus %<\/h3>\n

Haaga 43,1
\nHerttoniemi 34,0
\nKallion 36,9
\nKannelm\u00e4ki 29,8
\nLauttasaari 49,5
\nMalmi 42,1
\nMeilahti 36,8
\nMikael 32,9
\nMunkkiniemi 52,2
\nOulunkyl\u00e4 39,3
\nPaavali 27,7
\nPakila 63,8
\nPit\u00e4j\u00e4nm\u00e4ki 38,1
\nRoihuvuori 43,8
\nTuomiokirkko 33,0
\nT\u00f6\u00f6l\u00f6 45,9
\nVartiokyl\u00e4 18,4
\nVuosaari 31,7<\/p><\/blockquote>\n

Eroja my\u00f6s sukupuolesta ja i\u00e4st\u00e4 johtuen<\/h2>\n

Helsingiss\u00e4 vuoden 2017 lopulla miehist\u00e4 49,6 prosenttia ja naisista 58,2 prosenttia kuuluu kirkkoon. Valtakunnallinen marginaali on 7 prosentin luokkaa, kuten jutun alussa ilmeni.. Ero on melko suuri. Selityksi\u00e4 ja syit\u00e4 on useita.<\/p>\n

My\u00f6s i\u00e4n mukaan on suuria eroja. Kun koko maassa Uskontoihin kuulumattomien osuus on 30\u201339-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 40 prosenttia ja 40\u201349-vuotiaissa 34 prosenttia, alle 20-vuotiaiden lukema on alle 18 prosenttia. Kaikkein pienin osuus, 14 prosenttia oli 70 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden joukossa. (kuvio)<\/p>\n

\"\"<\/a>

Uskontokuntiin kuulumattomat i\u00e4n mukaan (Tilastokeskus)<\/p><\/div>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n