{"id":1564,"date":"2015-10-05T14:33:09","date_gmt":"2015-10-05T11:33:09","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/?p=1564"},"modified":"2015-10-12T14:15:22","modified_gmt":"2015-10-12T11:15:22","slug":"kirja-arvostelu-hyvaan-elamaan-ilman-uskontoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/kirja-arvostelu-hyvaan-elamaan-ilman-uskontoa\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman uskontoa"},"content":{"rendered":"

\"hyvan_elaman_filosofiaa\"Ilkka Niiniluoto 2015. Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n filosofiaa<\/a>. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Sivuja 328.<\/i><\/p>\n

Filosofian professorina, rehtorina ja kanslerina Helsingin yliopistossa toimineen Ilkka Niiniluodon<\/b> Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n filosofiaa<\/i> -teoksen aiheena ovat ihmisk\u00e4sitykset, ihmiskuvat sek\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4. Kirjan 31 esseet\u00e4 muodostavat laaja-alaisen kokonaisuuden, joka on j\u00e4sennetty hyvin viiteen johdannolla varustettuun lukuun: Ihmisk\u00e4sityksist\u00e4; Oppiva ihminen; Eettinen ihminen, Toimiva ihminen, Ihmisel\u00e4m\u00e4n kaari.<\/p>\n

T\u00e4llainen laaja-alaisuus sopii hyvin otsikkoon, sill\u00e4 eih\u00e4n inhimillinen, hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja uskonnoista vapaa ajattelu rajaudu vain uskontojen n\u00e4k\u00f6kulmien kritiikkiin ja puitteisiin, vaan on paljon uskontojen agendaa laaja-alaisempaa. Vastaavastihan esimerkiksi koulun el\u00e4m\u00e4nkatsomustieto ei rajaudu eettisten ja katsomuksellisten kysymysten tarkasteluun vain uskontojen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Samalla kun Niiniluoto asettuu selke\u00e4sti humanistisen etiikan ja ihmisk\u00e4sityksen sek\u00e4 niille tilaa tekev\u00e4n emergentin materialismin puolelle, on my\u00f6s selke\u00e4sti uskontokriittinen:<\/p>\n

\u201dTieteellinen ihmisk\u00e4sitys voidaan rakentaa sekulaarille pohjalle ilman sitoutumista uskonvaraisiin dogmeihin tai spekulatiiviseen olemuspohdintaan.\u201d Naturalismi \u201djohtaa luontevasti ateismiin tai agnostisismiin, jossa ei hyv\u00e4ksyt\u00e4 tuonpuoleista eli transsendenttia Jumalaa\u201d. Uskonnottomuus \u201dantaa tilaa ja oikeutta ihmisel\u00e4m\u00e4n syvyydelle ja rikkaudelle humanistisen etiikan perinteen mukaisesti\u201d. Ihminen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u201devoluution tuottamana kulttuuriolentona ilman uskonnollisia tai metafyysisi\u00e4 oletuksia\u201d.<\/p>\n

\u201dHumanistinen etiikka on mahdollista ilman uskontoa.\u201d Se pit\u00e4\u00e4 etiikkaa \u201dhistoriallisesti muuttuvana ja kehittyv\u00e4n\u00e4 ihmisen luomuksena\u201d. Arvot eiv\u00e4t ole Jumalan mieless\u00e4 leijuvia olioita, vaan \u201dihmisen tekemi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4\u201d, joita \u201dei olisi olemassa ilman ihmisen toimintaa\u201d. (s. 11-35, 163.)<\/p>\n

Niiniluodon mielest\u00e4 humanistisen etiikan opettaminen ja hyv\u00e4ksyminen on tahdonilmaus, jossa ovat mukana ihmisten j\u00e4rki ja tunteet. Arvoj\u00e4rjestelm\u00e4n omaksumisessa on aina kyseess\u00e4 henkil\u00f6kohtainen valinta. Arvoista voidaan k\u00e4yd\u00e4 filosofista keskustelua ja niit\u00e4 voidaan perustella, mutta moraalikasvatuksen ei pid\u00e4 olla dogmaattista valmiiden oppien sy\u00f6tt\u00e4mist\u00e4 vaan kehitt\u00e4\u00e4 ja kunnioittaa kasvatettavan omaa harkintakyky\u00e4.<\/p>\n

Niiniluoto pohtii ja toivoo my\u00f6s uskonnollisen ja uskonnottoman etiikan yhteisty\u00f6t\u00e4 ihmisoikeusperustaisesti Juha Sihvolaan<\/b> (2004, 2011) viitaten. Samalla h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 humanistisen etiikan kulmakiviin kuuluva suvaitsevaisuus ja uskonnonvapaus eiv\u00e4t ole kaikkien nykyisten uskontojen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja ett\u00e4 painostus ja henkinen v\u00e4kivalta sek\u00e4 kiihkoilu ja uskonsodat on aihetta tuomita.<\/p>\n

Teoksen viimeisen\u00e4 p\u00e4\u00e4lukuna on \u201dihmisel\u00e4m\u00e4n kaari\u201d. Kuolemasta Niiniluoto toteaa, ett\u00e4 \u201dkuolemaa olotilana on turha pel\u00e4t\u00e4, koska elintoimintojen lakattua ei ole olemassa en\u00e4\u00e4 min\u00e4\u00e4, joka voisi ajatella tai tuntea tuskaa\u201d. \u201dUskontojen toiveajattelulle kuoleman j\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tieteellisi\u00e4 perusteita\u201d, ja \u201dmeit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi pelotella syntien palkkana saatavasta tuomiosta, rangaistuksesta tai kadotuksesta\u201d.<\/p>\n

Niiniluoto palaa vasta nyt alunperin vuonna 1966, 20-vuotiaana, julkaisemaansa roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (98-55 eaa.) De rerun natura<\/i> -teoksen tarkasteluun. Ei ole perusteita eik\u00e4 edes aihetta toivoa ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Niiniluoto kuitenkin painottaa el\u00e4m\u00e4n arvoa positiivisten kokemusten ja tekojen kautta. Ihminen voi pel\u00e4t\u00e4 ennenaikaista kuolemaa, joka riist\u00e4\u00e4 mahdollisuudet el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tavoitteiden ja suunnitelmien toteuttamiseen. Voi my\u00f6s pel\u00e4t\u00e4 kuolemista, vaikka ei ole syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 kuolemaa olotilana.<\/p>\n

\u00c4\u00e4rellisen, v\u00e4liaikaisen ihmisel\u00e4m\u00e4n tarkoituksen voi asettaa vain ihminen itse. Jokaisen on itse ratkaistava, mist\u00e4 mahdollisuuksista haluaa ammentaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoituksen. Toki merkityst\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6mme tulokset siirtyv\u00e4t monissa muodoissa j\u00e4lkipolville kulttuuriperint\u00f6n\u00e4. Juuri tietoisuutemme yksil\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4nkaaren \u00e4\u00e4rellisyydest\u00e4 tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ainutlaatuisen vastuullisen ja arvokkaan.<\/p>\n

Niiniluodon esseiden aihepiiri on todellakin laaja ja my\u00f6s kiinni ajassa. H\u00e4n tarkastelee esimerkiksi ihmisen uutta suhdetta tietokoneisiin ja informaatioon, oppimista, rationaalisuutta ja viisautta, tahdon vapautta hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4, luontoa, lakia ja oikeutta, liikuntaa, medikalisaatiota, ty\u00f6t\u00e4 ja kotia sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ihmisen seksuaalisuus ja sen etiikka ei nyt kuulu aiheisiin, vaikka Niiniluoto itsetuntemusta k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n tuokin esiin, miten Eros oli vahvasti mukana Eino Kailan <\/b>(1934) syv\u00e4henkisen el\u00e4m\u00e4n tarkastelussa.<\/p>\n

Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n filosofiaa -teos on tekij\u00e4lt\u00e4 jo viides filosofisten esseiden kokoelma; ensimm\u00e4inen oli vuonna 1984 julkaistu Tiede, filosofia, maailmankatsomus. Se on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ansiokas ja antoisa kirja, jossa on kaikille t\u00e4rke\u00e4\u00e4, viritt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja perustelevaa pohdintaa.<\/p>\n

Yleisesti voidaan todeta, ett\u00e4 filosofina Niiniluoto ottaa kantaa my\u00f6s yhteiskunnallisesti aiempaa enemm\u00e4n, ja hyv\u00e4 niin. \u201dErityisesti humanistinen n\u00e4kemys ihmisen arvosta nojautuu siihen, mik\u00e4 on rationaalista ihmisen yhteisel\u00e4m\u00e4n toimivuuden ja eettisen vastuullisuuden kannalta.\u201d<\/p>\n

Esa Ylikoski<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 arvio on julkaistu Vapaa ajattelija -lehdess\u00e4 3\/2015 syyskuussa<\/a>, ja se julkaistaan nyt pienin muutoksin.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilkka Niiniluoto 2015. Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n filosofiaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Sivuja 328. Filosofian professorina, rehtorina ja kanslerina Helsingin yliopistossa toimineen Ilkka Niiniluodon Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n filosofiaa -teoksen aiheena ovat ihmisk\u00e4sitykset, ihmiskuvat sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[70],"tags":[],"class_list":["post-1564","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskomaton2015"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-pe","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1564"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1627,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1564\/revisions\/1627"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}