Suomalaiset ovat juhlineet vuodenkierron vaihteluita jo kauan ennen kuin kristilliset juhlaperinteet tuotiin vanhojen tilalle. Monet juhlat liittyv\u00e4t vuodenaikojen vaihtelun kiintopisteisiin. Vuosi jaettiin nelj\u00e4\u00e4n 13 viikkoa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n jaksoon joiden vaihtumisia juhlittiin tyypillisesti herkkup\u00f6ytien \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n
Vuoden ensimm\u00e4ist\u00e4 juhlaa, Talvennapaa vietet\u00e4\u00e4n 13.1. jolloin p\u00e4iv\u00e4t ovat lyhyit\u00e4, y\u00f6t pitki\u00e4 ja kylmi\u00e4. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Nuutinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 jolloin nuuttipukit kiert\u00e4v\u00e4t kerjuulla. Talvennapaa juhlivat nykyisin erityisesti Karhun kansan uskontokunnan j\u00e4senet. Talven sel\u00e4n taittuminen sijoittuu samoihin aikoihin joko Heikinp\u00e4iv\u00e4lle 19. tammikuuta tai Paavalin nimip\u00e4iv\u00e4lle 25. tammikuuta. Tammikuun juhlap\u00e4iviss\u00e4 kyse talvikauden synkimm\u00e4n ajankohdan saapumisesta, ja kev\u00e4\u00e4n alun odotuksesta.<\/p>\n
Laskiainen tunnetaan nykyisin parhaiten laskiaispullista, mutta moniko on laskenut m\u00e4ke\u00e4 toivotellen \u201cpitki\u00e4 pellavia\u201d ja muuta hyv\u00e4\u00e4 tulevalle vuodelle? Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle kelkalla laskettiin, sen paremmat olivat pellon antimet perinteen mukaan. \u00a0Taivaannaula-sivuston mukaan laskiaisella oli erityinen merkitys naisten ty\u00f6n juhlana: \u201cLaskiainen oli naisten ty\u00f6kauden loppu ja uuden alku: kehruu lopetettiin ja kudonta voitiin aloittaa p\u00e4ivien valaistumisen seurauksena.\u201c<\/p>\n
Vanha kansa vietti suvi\u00f6it\u00e4 14. huhtikuuta jolloin karja laskettiin laitumelle. \u00a0Talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen tienoille sijoittuva kev\u00e4\u00e4n juhla on nykyisin monenkirjava tilkkut\u00e4kki erilaisia perinteit\u00e4. Trullit, p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunat, m\u00e4mmi, rairuoho ja p\u00e4\u00e4si\u00e4iskokko ovat merkityksilt\u00e4\u00e4n moninaisia perinteit\u00e4 ymp\u00e4ri Suomen, mutta yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 kev\u00e4\u00e4n juhlassa on valmistautuminen kes\u00e4n kylv\u00f6\u00f6n, lumen v\u00e4istymiseen vihre\u00e4n kev\u00e4\u00e4n tielt\u00e4.<\/p>\n
Helavalkeita poltettiin toukokuussa, tarkoituksena karkottaa pahat henget. Hieman toisella nimell\u00e4 ja perinteell\u00e4 kulkee 25. toukokuuta vietetty vakkajuhla jolloin Ukko ylijumalalle uhrattiin vakallinen hy\u00f6dykkeit\u00e4 ja juotiin pyh\u00e4\u00e4 olutta, suotuisten ilmojen toivossa.<\/p>\n
Keskikes\u00e4ll\u00e4 juhlitaan luonnollisesti y\u00f6t\u00f6nt\u00e4 y\u00f6t\u00e4 vuoden pisimp\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Juhannuksen taikaloitsuissa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kukkia, k\u00e4vell\u00e4\u00e4n alasti ja kurkitaan kaivoon. Vaarallinen veneily juovuksissa on my\u00f6hemmin kuvioon liittynyt perinne. Karhunp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n kes\u00e4n l\u00e4mpimimp\u00e4\u00e4n aikaan 13. hein\u00e4kuuta. Karhunp\u00e4iv\u00e4 on talvennapaa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 vuodenkierrossa.<\/p>\n
Loka-marraskuussa juhlittu Kekri oli muinoin kalenterivuoden p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Maan antimet oli ker\u00e4tty talteen ja oli aika valmistautua talveen. Herkuttelu eli kekkerit kuuluu olennaisena osana kekriin. Kummituksetkin olivat kekrin aikaan liikkeell\u00e4, ja juhla onkin sukua Yhdysvalloissa suositulle Halloween-juhlalle. Siin\u00e4 miss\u00e4 kurpitsalyhdyt kuuluvat Halloweeniin, Kekrin\u00e4 poltetaan \u201ckitupiikkej\u00e4\u201d eli ontoksi koverrettuja himmeit\u00e4 naurislyhtyj\u00e4.<\/p>\n
Joulu ajoittuu vuoden lyhyimp\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n jota valaistaan kynttil\u00f6in ja lyhdyin. Tuomaan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkavaa joulua kest\u00e4\u00e4 aina Nuutinp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, sill\u00e4 \u201cHyv\u00e4 Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.\u201d Lahjojen antaminen, saunominen ja herkuttelu kuuluvat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana perisuomalaiseen joulunviettoon. Oljista tehdyt koristeet, havut ja kynttil\u00e4t luovat juhlan herk\u00e4n tunnelman.<\/p>\n
Oma lukunsa ovat kansainv\u00e4lisesti vietett\u00e4v\u00e4t uusperinteet. Kansainv\u00e4linen skeptikkojen p\u00e4iv\u00e4 on tammikuussa, tietysti ep\u00e4onnisena 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Matemaatikot juhlivat maaliskuun 14. p\u00e4iv\u00e4 Piin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Charles Darwinin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 12. huhtikuuta. Kotiplaneettaamme maata juhlitaan Maan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 22. huhtikuuta. Kirjailija Douglas Adamsin kunniaksi juhlitaan Pyyhep\u00e4iv\u00e4\u00e4 25. huhtikuuta. Ensi vuonna on tiedossa er\u00e4s neli\u00f6juurip\u00e4ivist\u00e4 kun 4.4.2016 vietet\u00e4\u00e4n \u221a16 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 4\u00d74=16. Seuraava onkin sitten vasta 5.5. vuonna 2025. Televisiosarja Seinfeld teki monelle tutuksi 23. joulukuuta vietett\u00e4v\u00e4n festifuksen. Uutuusjuhlia voi viett\u00e4\u00e4 haluamallaan tavallaan. Helsingin Vapaa-ajattelijat ovat toisinaan j\u00e4rjest\u00e4neet retki\u00e4, mm. Darwinin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 retki museoon, ja pyyhep\u00e4iv\u00e4\u00e4kin on joskus vietetty ev\u00e4sretkell\u00e4.<\/p>\n
Vuodenaikojen vaihtelun juhliminen on mukava Suomalainen juhlaperinne. Suomalainen juhlakulttuuri on varsin rikasta vaikka sit\u00e4 onkin pyritty muokkaamaan osaksi kristillist\u00e4 perinnekulttuuria. Juhlinnan merkint\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pahojen henkien karkoitus ja hyv\u00e4n sadon toivominen. T\u00e4rkeint\u00e4 nykyisin on perheiden yhdess\u00e4 viett\u00e4m\u00e4 aika, rentoutuminen ja hauskanpito, miettim\u00e4tt\u00e4 liikaa sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4nk\u00f6 joulua Jeesuksen vai Joulupukin takia.<\/p>\n
Kimmo Laine<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaiset ovat juhlineet vuodenkierron vaihteluita jo kauan ennen kuin kristilliset juhlaperinteet tuotiin vanhojen tilalle. Monet juhlat liittyv\u00e4t vuodenaikojen vaihtelun kiintopisteisiin. Vuosi jaettiin nelj\u00e4\u00e4n 13 viikkoa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n jaksoon joiden vaihtumisia juhlittiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[70],"tags":[],"class_list":["post-1553","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskomaton2015"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-p3","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1553","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1553"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1555,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1553\/revisions\/1555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}