\n\tHelsingin Sanomiin Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin tuoreesta kirjasta "Uskon sanat" arvostelun kirjoittanut Jussi Ahlroth toteaa arvostelussaan, että "Maallistumisen myötä kristillisestä virtuaalisesta yhteisöstä on tullut valtavirtaa. Kirjoittajien mukaan tästä todistavat hyvinvointivaltio, tasa-arvo ja julkiset palvelut. He pohtivat tämän olevan Pyhän hengen aukeamista historiassa."\n<\/p>\n
\n\tKun luin tämän, voisi sanoa, että sydän kylmeni. Kuinka voi olla mahdollista, että filosofeiksi itseään kutsuvat ihmiset voivat hairahtua näin alkeelliseen ajatusvirheeseen. Oman lempi-ideologian puolustaminen vain näyttää aivan liian usein edelleen ajavan totuuden etsimisen edelle, vaikka ihminen kutsuisi itseään filosofiksikin.\n<\/p>\n
\n\tTosiasiahan on, että hyvinvointivaltio, tasa- arvo ja julkiset palvelut ovat meillä olemassa enemmänkin kristinuskosta huolimatta, eivät suinkaan mitenkään erityisesti sen ansiosta.\n<\/p>\n
\n\tRelanderilta ja Nevanlinnalta on jäänyt ehkä huomaamatta sellainenkin pikkuseikka, että sen 1500 vuoden ajan, jolloin kristinuskolla oli täydellinen ja ehdoton ideologinen ylivalta Euroopassa, eivät hyvinvointivaltio, tasa-arvo ja julkiset palvelut toteutuneet missään.\n<\/p>\n
\n\tHyvinvointivaltion, tasa-arvon ja julkisten palveluiden syntymiseen tarvittiin ensin renessanssissa alkanut ja valistuksen ajalla kuorestaan puhjennut kirkosta riippumattoman humanistisen, rationaalisen ja tieteellisen ajattelun nousu.\n<\/p>\n
\n\tTuo uusi ajattelutapa rikkoi ensiksi kristinuskon ideologisen hegemonian ja sitten synnytti uudenlaisen ajan hengen (zeitgeistin), joka aikanaan mahdollisti myös sosialismin ja työväenliikkeen kaltaisten uusien yhteiskuntaa muuttavien voimien syntymisen.\n<\/p>\n
\n\tHumanistisen ja rationaalisen perusasenteen läpilyönti ja työväenliikkeen poliittisen vallan kasvu johtivat hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja julkisten palveluiden rakentamiseen. Niiden vuosisatojen ajan, joina nämä ajatukset todella tuotiin keskusteluun ja lopulta myös toteutettiin olivat kristillisten kirkkojen johtomiehet vastakkaisella puolella nimenomaan vastustamassa hyvinvointivaltion, tasa- arvon ja julkisten palveluiden rakentamista. Tämän asian tarkistaminen historiasta ei vaadi edes kovin suurta vaivannäköä.\n<\/p>\n
\n\tVallan toinen asia on, että humanistinen ajattelu myöhemmin muutti myös kristillisen kirkon perustuksiaan myöten. Jeesuksen sanomassa on toki jo alunperin samoja arvoja kuin humanistisessa jokaisen ihmisen perusarvoa korostavassa ajattelussa, mutta 1500 vuoden ajan ne eivät valitettavasti mitenkään näkyneet kristillisten kirkkojen toiminnassa.\n<\/p>\n
\n\tKristilliset kirkot siunasivat 1500 vuoden ajan feodaaliajan äärimmäisen epätasa-arvon, maaorjuuden, yksinvaltiaiden hirmuteot, noitien polttamisen ja inkvisition julmuudet. Humanistinen perusajattelun läpilyönnin aiheuttama zeitgeistin muutos muutti kuitenkin etenkin perusteellisesti myös kristillistä kirkkoa. Jeesuksen alkuperäinen ja vuosituhansien ajan lähes täysin piilossa ja käyttämättä ollut humanistinen perussanoma toki helpotti uudenlaisen humanistisen asenteen leviämistä myös kristillisiin valtionkirkkoihin.\n<\/p>\n
\n\tMuutospaine kuitenkin tuli ulkopuolelta; kun yhteiskunnat muuttuivat, piti kirkkojenkin muuttua, jotta ne eivät olisi joutuneet kokonaan marginaaliin.\n<\/p>\n
\n\tPerustaltaan kuitenkin on kysymys siitä, että humanistinen perusajattelun läpilyönti muutti aikaa myöten myös kristillisen kirkon, ei siitä, että kristillinen kirkko olisi muuttanut yhteiskuntaa piiruakaan humanistisemmaksi 1800- tai 1900-luvuilla, jolloin luotiin perusta nykyiselle hyvinvointivaltiolle, tasaarvolle ja julkisille palveluille.\n<\/p>\n
\n\tJos miettii millainen suomalainen valtionkirkko oikeasti oli vielä 1930- ja 40 -luvuilla, muuttuu Nevanlinnan ja Relanderin ajatus kristillisestä kirkosta hyvinvointivaltion synnyttäjänä suorastaan huvittavaksi.\n<\/p>\n
\n\tToisen maailmansodan jälkeen luotiin nykyisen hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja julkisten palveluiden pohja ja tämän pohjan rakentajia olivat todellakin aivan muut tahot kuin kristillinen kirkko.\n<\/p>\n
\n\tOnnekseen valtionkirkko kuitenkin pystyi mukautumaan tähän kehitykseen, eikä se enää asettunut sen kanssa poikkiteloin kuten kristilliset kirkot olivat aikaisemmin tehneet vuosisatojen ajan, jolloin kristilliset valtionkirkot vastustivat tiukasti ja horjumatta todellisen sukupuolten ja sosiaalisen tasa-arvon, verotuksen kautta tapahtuvan tulonjaon tasaamisen ja yhteiskunnan tarjoamien sosiaalipalveluiden kaltaisia radikaaleja uusia ajatuksia.\n<\/p>\n
\n\tPS. Filosofi A. C. Grayling kuvaa loistavassa kirjassaan "Towards the Light" sitä prosessia, joka lopulta johti humanistisen ajattelun läpilyöntiin ja kristillisten kirkkojen henkisen ylivallan hiipumiseen.\n<\/p>\n
\n\tPPS. Juolahti vielä mieleeni, että Nevanlinna ja Relander ovat voineet tarkoittaa "Pyhän hengen aukeamisella historiassa" sitä, että hyvinvointivaltio, tasa-arvo ja julkiset palvelut ovat toteutuneet heidän jumalansa tahdon mukaisesti, vaikka kristillinen kirkko ei hommassa olisikaan mitenkään erityisesti ollut mukana.\n<\/p>\n
\n\tAjatus on tietysti hyvin kummallinen. Luonnollisesti herää kysymys siitä miksi tuo jumala olisi tuominnut tuhannet aikaisemmat sukupolvet elämään ilman hyvinvointivaltiota, tasa-arvoa ja julkisia palveluita ja olisi nähnyt hyväksi antaa ne vain aivan viimeisimmille sukupolville.\n<\/p>\n
\n\tJaakko Wallenius<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helsingin Sanomiin Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin tuoreesta kirjasta "Uskon sanat" arvostelun kirjoittanut Jussi Ahlroth toteaa arvostelussaan, että "Maallistumisen myötä kristillisestä virtuaalisesta yhteisöstä on tullut valtavirtaa. Kirjoittajien mukaan tästä todistavat […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[64],"tags":[],"class_list":["post-1293","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskomaton2011"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-kR","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1293"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1294,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1293\/revisions\/1294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}