{"id":1276,"date":"2011-10-02T23:04:31","date_gmt":"2011-10-02T20:04:31","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/?p=1276"},"modified":"2015-06-26T23:06:52","modified_gmt":"2015-06-26T20:06:52","slug":"uskonto-ja-seksi-kivulias-yhdistelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/uskonto-ja-seksi-kivulias-yhdistelma\/","title":{"rendered":"Uskonto ja seksi \u2013 kivulias yhdistelm\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>\n\t<strong>Filosofi Bertrand Russell kirjoitti 1900-luvun alussa, ett&auml; lasten pit&auml;minen tiet&auml;m&auml;tt&ouml;min&auml; seksiasioista johtaa suurempiin ongelmiin kuin heid&auml;n tiedonjanoonsa vastaaminen. H&auml;nen argumenttinsa on yll&auml;tt&auml;v&auml;n ajankohtainen, vaikka siit&auml; on aikaa jo sata vuotta.<\/strong>\n<\/p>\n<p>\n\tKiellot ja kiertely nostavat seksin jalustalle ja tekev&auml;t siit&auml; erityisasian, johon ei p&auml;de normaali j&auml;rjenk&auml;ytt&ouml;. Kun seksi n&auml;hd&auml;&auml;n likaisena, vaarallisena tai syntisen&auml;, siihen on mahdotonta muodostaa luontevaa ja mutkatonta suhdetta.\n<\/p>\n<p>\n\tRussell perusti n&auml;kemyksens&auml; viktoriaanisen ajan Englantiin, mutta sama dynamiikka on l&ouml;ydett&auml;viss&auml; my&ouml;s nykyajan seksuaalik&auml;sityksist&auml; erityisesti l&auml;hi-id&auml;n uskonnoissa kuten kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa. Vahvimmin t&auml;m&auml; paradoksi el&auml;&auml; seksist&auml; pid&auml;tt&auml;ytymisen opissa, joka on onnistunut l&auml;hinn&auml; lis&auml;&auml;m&auml;&auml;n seksuaaliongelmia, sukupuolitauteja ja teiniraskauksia niill&auml; alueilla, joilla sit&auml; on kiivaimmin opetettu.\n<\/p>\n<p>\n\tKonservatiivisten uskonnollisten seksuaalik&auml;sityksien ongelmakentt&auml; ei kuitenkaan rajoitu pelk&auml;st&auml;&auml;n uskonnollisiin yhteis&ouml;ihin tai uskontojen pariin. Niiden vaikutukset kulttuurissamme ovat pitk&auml;aikaisia ja kokonaisvaltaisia.\n<\/p>\n<h3>\n\tKonservatiivien puolustustaistelu<br \/>\n<\/h3>\n<p>\n\tSeksuaalipolitiikka on ollut jo useamman vuosisadan ajan liberaalien ja uskonnollisten konservatiivien v&auml;list&auml; k&auml;denv&auml;&auml;nt&ouml;&auml;. Nykyisen kaltainen asetelma voidaan j&auml;ljitt&auml;&auml; ainakin 1700-luvulle valistuksen aikaan, jolloin kristinuskoon perustuvaa el&auml;m&auml;ntapaa ja seksuaalimoraalia alettiin kyseenalaistaa entist&auml; avoimemmin.\n<\/p>\n<p>\n\tVaikka vapaamielinen ajattelu on ollut voitokasta koko 1900-luvun, junnaa seksuaalipoliittinen keskustelu monesti ikuisuuskysymysten parissa, sill&auml; konservatiivinen positio ei ole juurikaan muuttunut parissa sadassa vuodessa.\n<\/p>\n<p>\n\tTapainturmelus, moraalin rappio ja s&auml;&auml;dytt&ouml;myys ovat yh&auml; asialistalla &ndash; tosin uusilla nimill&auml;, mutta keskustelunaiheet ovat h&auml;mm&auml;stytt&auml;v&auml;n samankaltaisia kuin valistusajan polemiikeissa.\n<\/p>\n<p>\n\tUskonnon rooli seksuaalipoliittisessa keskustelussa on ollut p&auml;&auml;s&auml;&auml;nt&ouml;isesti liberaalia ajattelua vastaan. Jos kirkko olisi saanut p&auml;&auml;tt&auml;&auml; vuonna 1971 homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin purkamisesta, niin monet tuntemamme viihdemaailman ja politiikan henkil&ouml;t olisivat parhaillaan telkien takana tai psykiatrian polilla saamassa s&auml;hk&ouml;shokkihoitoa.\n<\/p>\n<div class=\"nosto\">\n<h3>\n\t\tL&auml;hi-Id&auml;n uskonnot seksin asialla<br \/>\n\t<\/h3>\n<p>\n\t\tL&auml;hi-id&auml;n uskonnot ovat olleet kautta historiansa hyvin kiinnostuneita ihmisten seksiel&auml;m&auml;st&auml;. Valitettavasti kiinnostus on ollut p&auml;&auml;asiassa rajoittamista ja rankaisemista. Historia on t&auml;ynn&auml; karmeita esimerkkej&auml; itsekastraatiosta, noitien polttamisen kautta poikien pippelien silpomiseen.&nbsp;\n\t<\/p>\n<p>\n\t\tOsa seksille langetetuista rajoituksista on ollut ymm&auml;rrett&auml;vi&auml; menneisyyden olosuhteiden vuoksi. Esimerkiksi naisten seksuaalisuuden tukahduttamisen perusteet l&ouml;ytyv&auml;t patrilineaarisen sukuj&auml;rjestelm&auml;n rakenteista: kun suku rakentuu is&auml;n nimelle, on is&auml;n pit&auml;nyt varmistaa kaikin keinoin, ett&auml; lapsi on juuri h&auml;nen.&nbsp;\n\t<\/p>\n<p>\n\t\tNykyisin t&auml;llaisten ongelmien v&auml;ltt&auml;minen on helppoa. Ehk&auml;isykeinot ovat tehokkaita ja lapsen vanhemmuus voidaan selvitt&auml;&auml; muutamassa minuutissa. Asenteet tuntuvat kuitenkin muuttuvan joissakin asioissa hitaammin kuin yhteiskunta, vaikka niiden muuttumiselle ei ole varsinaisia esteit&auml;.\n\t<\/p>\n<p>\n\t\tPiintyneiden tapojen yksi yll&auml;pit&auml;j&auml; on uskonto, joka pit&auml;&auml; kiinni opeistaan ja instituutioistaan, vaikka maailma muuttuisikin. Joustamattomuus onkin elint&auml;rke&auml; vallank&auml;yt&ouml;n rakenne sellaisille j&auml;rjestelmille, joita ei voi perustella mill&auml;&auml;n yhteiskunnallisilla j&auml;rkisyill&auml;.&nbsp;\n\t<\/p>\n<p>\n\t\tL&auml;hi-id&auml;n uskonnot ovat olleet mestareita itsens&auml; oikeuttavien instituutioiden luomisessa. Yksi maailmanhistorian h&auml;rskeimmist&auml; ved&auml;tyksist&auml; on synti. Kyseess&auml; on nerokas kontrollikoneisto, jossa sama instituutio ly&ouml; ensin ihmisen maahan ja tarjoaa sitten auttavaa k&auml;tt&auml;.\n\t<\/p>\n<\/div>\n<h3>\n\tRistiriitaista seksuaalipolitiikkaa<br \/>\n<\/h3>\n<p>\n\tKirkon kannanotoilla ei tietenk&auml;&auml;n tarvitse olla mit&auml;&auml;n merkityst&auml; eiuskovalle, mutta kirkon kanta painaa yh&auml; lains&auml;&auml;d&auml;nt&ouml;&auml; ja viranomaisk&auml;yt&auml;nt&ouml;j&auml; laadittaessa. Historialliset kytk&ouml;kset eiv&auml;t purkaudu helposti, vaikka ne tuottaisivat kyseenalaista politiikkaa.\n<\/p>\n<p>\n\tUskonnollisen konservatiivin seksuaalipoliittisessa ajattelussa h&auml;mm&auml;stytt&auml;vint&auml; on sen ristiriitaisuus. Tiukkoja rajoituksia seksuaalisuuden ilmaisulle kannattava kristitty tulee ajautuneeksi paradoksiin sek&auml; oman uskontonsa ideaalien ett&auml; kansalaisvapauksien kanssa. Vaikka kristillisen doktriinin ytimess&auml; on rakkaudellisuus, sis&auml;lt&auml;&auml; seksuaalikielteinen eetos l&auml;hinn&auml; vihaa ja inhoa. Puhe homoseksuaalisuutta ja seksuaalista vapautta vastaan pyrkii rajoittamaan kohteidensa keskeisi&auml; kansalaisvapauksia ja halventaa heid&auml;n arvoaan vedoten johonkin uskonnolliseen el&auml;m&auml;nideaaliin tai jumalan m&auml;&auml;r&auml;yksiin. T&auml;llainen on kaukana rakkauden kaksoisk&auml;skyn hengest&auml;.\n<\/p>\n<p>\n\tKonservatiivisen ajattelun perusongelma on sen ajautuminen aina ristiriitaan sek&auml; kansalaisvapauksien ett&auml; erilaisia arvoja kannattavien eetosten kanssa. Konservatiivi olettaa, ett&auml; juuri h&auml;nen esitt&auml;m&auml;ns&auml; seksuaaliel&auml;m&auml;n ihanne on korotettavissa kaikkia sitovaksi s&auml;&auml;nn&ouml;ksi. T&auml;ll&ouml;in h&auml;n unohtaa joutuvansa itse samanlaisten vaatimusten kohteeksi toisten konservatiivien taholta.\n<\/p>\n<p>\n\tEsimerkiksi yhten&auml;iskulttuuria vaativa kristitty ei voi perustella mill&auml;&auml;n yleisp&auml;tev&auml;ll&auml; argumentilla, miksi kaikkien tulisi alistua juuri h&auml;nen vaatimuksiinsa, mutta ei vaikkapa islamistin vaatimuksiin. Konservatiivi joutuu aina tukeutumaan kansalaisvapauksiin puolustautuessaan toista konservatiivia vastaan &ndash; ellei h&auml;n sitten kannata vastustajien eliminoimista.\n<\/p>\n<p>\n\tAinoa ratkaisu t&auml;lle ongelmalle on liberaali yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itse&auml;&auml;n haluamallaan tavalla &ndash; niin seksuaalisuudessa kuin uskonnollisuudessakin.\n<\/p>\n<h3>\n\tSynti ja h&auml;pe&auml;<br \/>\n<\/h3>\n<p>\n\tKun ihmisen perustavimmat halut nimet&auml;&auml;n synniksi, voidaan uskottavasti todeta kaikkien ihmisten olevan syntisi&auml;. Synti leimaa ihmisyyden alhaiseksi ja h&auml;vett&auml;v&auml;ksi, kun taas uskonto esiintyy retoriikassaan ja symboliikassaan kaiken ylimaallisen ja korkea-arvoisuuden tyyssijana.\n<\/p>\n<p>\n\tUskonnolla on aina ollut monopoli syntien nime&auml;miseen, arvioimiseen ja anteeksiantamiseen. Kaksinaamainen politiikka on ollut hyvin tehokasta, sill&auml; uskonnollisper&auml;ist&auml; h&auml;pe&auml;&auml; potee yh&auml; suuri osa ihmisist&auml; &ndash; jopa monet uskonnosta irtisanoutuneet.\n<\/p>\n<p>\n\tSeksuaalisuuteen liittyv&auml; h&auml;pe&auml; on niin voimakas kulttuurinen rakenne, ett&auml; sen on kuviteltu olevan seksuaalisuuteen v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; kuuluva piirre esimerkiksi psykoanalyyttisessa traditiossa. Synnin ja h&auml;pe&auml;n rakenteet v&auml;ritt&auml;v&auml;t yh&auml; voimakkaasti k&auml;sityksi&auml;mme yksityisyydest&auml;, s&auml;&auml;dyllisyydest&auml; ja kunnollisuudesta.\n<\/p>\n<p>\n\tSeksiin ja alastomaan kehoon liittyv&auml;t ristiriitaiset reaktiot &ndash; himo, hysteria ja paheksunta; koko seksiskandaalin psykologia &ndash; perustuvat kaikki uskonnolliselle seksuaalikielteisyydelle. Kiellon, rajoittamisen ja rankaisemisen dynamiikka on tuottanut kulttuurisen skitsofrenian, jossa seksuaalisuus on samanaikaisesti korostettua ja ahdistavaa.\n<\/p>\n<p>\n\tKulttuurimme ei ole &quot;yliseksualisoitunut&quot; siksi, ett&auml; paljasta pintaa n&auml;kyy mediassa. Kyseess&auml; on tyhj&auml; hokema. Kulttuurimme on yliahdistunut seksuaalisuuden kohtaamisesta. H&auml;lin&auml;n vaimentamiseksi voisi toimia p&auml;ivittely&auml; paremmin viile&auml;n lakoninen suhtautuminen: &quot;Vaatemainoksessa vilahti n&auml;nni. Jaa, mit&auml; sitten?&quot;\n<\/p>\n<p style=\"text-align: right;\">\n\t<em>Tommi Paalanen<br \/>\n\tSexpo-s&auml;&auml;ti&ouml;<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Filosofi Bertrand Russell kirjoitti 1900-luvun alussa, ett&auml; lasten pit&auml;minen tiet&auml;m&auml;tt&ouml;min&auml; seksiasioista johtaa suurempiin ongelmiin kuin heid&auml;n tiedonjanoonsa vastaaminen. H&auml;nen argumenttinsa on yll&auml;tt&auml;v&auml;n ajankohtainen, vaikka siit&auml; on aikaa jo sata vuotta. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[64],"tags":[],"class_list":["post-1276","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskomaton2011"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-kA","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1276"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1277,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276\/revisions\/1277"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1276"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1276"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}