{"id":1081,"date":"2013-07-24T18:04:42","date_gmt":"2013-07-24T15:04:42","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinkiuusi\/2013\/07\/24\/tunnustuksettomuudesta-debattia\/"},"modified":"2013-07-24T18:04:42","modified_gmt":"2013-07-24T15:04:42","slug":"tunnustuksettomuudesta-debattia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/tunnustuksettomuudesta-debattia\/","title":{"rendered":"Tunnustuksettomuudesta debattia"},"content":{"rendered":"<p><strong>Vaparien Esa Ylikoski vs. Kirkkohallituksen Jukka Keskitalo<\/strong><\/p>\n<p>Valtion ja tuntien toiminnan tunnustuksettomuudesta syntyi hein\u00e4kuussa debattia, kun Helsingin Sanomat julkaisi (<a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/Uskonto+yksityisasiaksi\/a1373947613277\">Mielipidesivu 17.7<\/a>) Vapaa-ajattelijain Liiton edustajana Ihmisoikeusvaltuuskunnassa olevan ja my\u00f6s Helsingin vapaa-ajattelijoissa toimivan Esa Ylikosken kirjoituksen.\u00a0 Kirkkohallituksen kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jukka Keskitalo vastasi siihen (<a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/Kirkolla+on+luonteva+yhteys+yhteiskuntaan\/a1374117844810\">Mielipidesivu 19.7.<\/a>) Julkaisemme alla n\u00e4m\u00e4 molemmat kirjoitukset sek\u00e4 Ylikosken vastauksen Keskitalolle jota HS ei ainakaan toistaiseksi ole julkaisut. Vastaava keskustelu k\u00e4ytiin my\u00f6s Turun Sanomissa, joka julkaisi <a href=\"http:\/\/www.ts.fi\/mielipiteet\/lukijoilta\/513498\/Yhdenvertainen+kohtelu+katsomuksille\">Ylikosken vastauksen Keskitalolle<\/a>.<\/p>\n<p>  <!--more-->  <\/p>\n<h3>\n<hr \/>\n<p> Esa Ylikoski: Uskonnonharjoitus yksityisasiaksi (<a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/Uskonto+yksityisasiaksi\/a1373947613277\">HS 17.7.2013<\/a>)<\/h3>\n<p>Uskonnonharjoituksen eli jumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien liitt\u00e4minen valtion ja kunnan toiminnan osaksi nostaa yhden uskonnon muiden katsomusten yl\u00e4puolelle. Menettely syrjii toisuskoisia ja uskonnottomia asettaen heid\u00e4t toisen luokan kansalaisiksi, kuntalaisiksi, koululaisiksi. Asia tulisi ottaa ihmis- ja perusoikeuspohjaisen uudelleentarkastelun kohteeksi.<br \/>Ihmisoikeussopimusten ja perustuslain mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saisi ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella. My\u00f6s uskonnon ja omantunnon vapauteen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 yksityisyyden suojaa tulisi tehostaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n ratkaisujen valossa.<\/p>\n<p>Perinn\u00e4istavat muuttuvat viiveell\u00e4. S\u00e4\u00e4d\u00f6kset jumalanpalveluksista eduskunnan, k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuksien ja yliopistojen toiminnassa poistuvat jo1971. Nyt on aika Yhdenvertaisuuslaissa ja Kuntalaissa s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valtion ja kunnan toiminta on uskonnollisesti tunnustuksetonta. Sit\u00e4 tukee my\u00f6s Euroopan neuvoston kanta.<\/p>\n<p>Mielipideilmasto on muuttunut. Kansan arvot -tutkimuksessa (T-media, N=3004) \u201dUskonto on jokaisen henkil\u00f6kohtainen asia\u201d -mielipiteen jakaa 92 prosenttia. Ev.lut. kirkkoon kuuluvia on en\u00e4\u00e4 76 prosenttia. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia on yli miljoona suomalaista, osa tosin uskonnollisia. Toisaalta kirkossa on paljon ajatuksiltaan uskonnottomia. Katsomukset ovat yksil\u00f6llisi\u00e4.<br \/>Tutkimuksen (Gallup Ecclesiastica 2011. N=4930) mukaan 27 prosenttia ruksaa vaihtoehdon \u201dUskon kristinuskon opettamaan Jumalaan\u201d, alle 30-vuotiasta vain 15 prosenttia. Puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4 joko ei usko, oikein tied\u00e4, ep\u00e4ilee tai ei osaa sanoa. (Haastettu kirkko, s. 43-44.) Jumalanpalveluksessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa sanoi k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 kolmannes kansasta. Kerran kuussa k\u00e4yvi\u00e4 oli 6 prosenttia (Sama, s. 37).<\/p>\n<p>Uskonnon ja omantunnon vapauteen kuuluu vapaus osallistua ja olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen. Vapaus osallistua ei tarkoita valtion ja kunnan velvollisuutta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uskonnonharjoitusta; niiden tulee vain varmistaa uskonnonharjoituksen vapaus. \u201dJulkisessa tilassa\u201d voi olla uskonnonharjoitusta, mutta sen ei tule olla julkisen vallan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4. Viranomaisen, oppilaitoksen tai p\u00e4iv\u00e4kodin toimintaansa liitt\u00e4m\u00e4 hartaustilaisuus, jumalanpalvelus, \u201dpikkukirkko\u201d tai johdettu ruokarukoiluttaminen olisi ristiriidassa sek\u00e4 yhdenvertaisuuden ett\u00e4 lasten ja perheiden yksityisyyden suojaa.<\/p>\n<p>EIT:n mukaan (Grzelak-tapaus 15.6.2010) vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa antoi yksil\u00f6lle oikeuden siihen, ettei h\u00e4nen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sellaisella tavalla, ett\u00e4 siit\u00e4 voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, oliko h\u00e4nell\u00e4 sellaisia vakaumuksia. Vapaus koski my\u00f6s henkil\u00f6\u00e4, joka ei ollut uskossa ja t\u00e4h\u00e4n vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkil\u00f6 joutui suoraan tai v\u00e4lillisesti paljastamaan sen, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut uskossa.<\/p>\n<p>Apulaisoikeuskanslerin k\u00e4r\u00e4j\u00e4jumalanpalvelusten lopettamista puoltavassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todetaan, ett\u00e4 yhdenvertaisuutta sek\u00e4 uskonnonvapautta koskeva \u201djulkiselle vallalle kuuluva turvaamisvelvoite menee perinnesyiden edelle\u201d (17.01.2012 ). Ajatusta tulee soveltaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6elimen omassakin toiminnassa.<\/p>\n<p>Esa Ylikoski<br \/>Kirjoittaja on Ihmisoikeusvaltuuskunnan j\u00e4sen<br \/>Vapaa-ajattelijain liiton edustajana<\/p>\n<h3>\n<hr \/>\n<p> Jukka Keskitalo: Kirkolla on luonteva yhteys yhteiskuntaan (<a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/Kirkolla+on+luonteva+yhteys+yhteiskuntaan\/a1374117844810\">HS 19.7.2013<\/a>)<\/h3>\n<p>Esa Ylikoski vaati uskonnon rajaamista yksityisasiaksi (HS Mielipide 17. 7.). T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni moniarvoisen yhteiskunnan kannalta takaperoinen tavoite. Aitoon suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisuuteen kuuluu my\u00f6s uskontojen n\u00e4kyminen julkisessa tilassa.<\/p>\n<p>Ylikoski esitti, ett\u00e4 valtion ja kuntien toiminta pit\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 uskonnollisesti tunnustuksettomaksi. T\u00e4m\u00e4 ei ole tarpeellista, koska niiden toiminta ei ole tunnustuksellista nykyisink\u00e4\u00e4n.<br \/>Uskontojen yhteiskunnallinen ulottuvuus edellytt\u00e4\u00e4 suomalaisilta hyv\u00e4\u00e4 uskontojen tuntemusta ja uskonnonlukutaitoa. Se on yksi kansainv\u00e4lisen toiminnan menestystekij\u00f6ist\u00e4. Toisen vakaumuksen kunnioittamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta erilaisten uskontojen ja perinteiden tunteminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan korkeatasoista koulun uskonnonopetusta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" style=\"margin-bottom: 20px; margin-left: 20px; float: right;\" src=\"images\/stories\/koulupappi_2.jpg\" alt=\"koulupappi_2\" width=\"200\" height=\"200\" \/>On hyv\u00e4 erottaa k\u00e4sitteet uskonnonopetus ja uskonnonharjoitus. Tietoon painottuva uskonnonopetus on koulun teht\u00e4v\u00e4. Uskonnonharjoitus puolestaan kuuluu kodille ja seurakunnille.<br \/>Koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin toiminnan puitteissa voidaan toki j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uskonnollisia tilaisuuksia, kuten koulujumalanpalveluksia. T\u00e4ll\u00f6in varmistetaan, ettei kukaan joudu vastoin vakaumustaan osallistumaan uskonnonharjoitukseen.<\/p>\n<p>On my\u00f6s hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon mukaan yksitt\u00e4inen virsi ei tee koulujen perinteisist\u00e4 juhlista uskonnon harjoittamista.<br \/>Kun suomalaisista l\u00e4hes 80 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, on luonnollista, ett\u00e4 kirkolla on luonteva suhde yhteiskuntaan. Sit\u00e4 symboloivat valtiop\u00e4ivien avajais- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sjuhlallisuuksiin tai itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viettoon liittyv\u00e4t jumalanpalvelukset, jonne suuri joukko maamme p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 tulee vapaaehtoisesti.<\/p>\n<p>Uskonnon rajaaminen yhteiskunnan julkisesta tilasta ei ole viisasta monikulttuurisuusstrategiaa. Ajattelen, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n opetella ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kunnioittamaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisuutta, jotta eri tavoin ajattelevat ja uskovat ihmiset ja ihmisryhm\u00e4t voivat el\u00e4\u00e4 rinnakkain.<\/p>\n<p>Jukka Keskitalo<br \/>kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Kirkkohallitus<\/p>\n<h3>\n<hr \/>\n<p> Esa Ylikoski: Yhdenvertainen kohtelu katsomuksille (<a href=\"http:\/\/www.ts.fi\/mielipiteet\/lukijoilta\/513498\/Yhdenvertainen+kohtelu+katsomuksille\">TS 23.7.2013<\/a>)<\/h3>\n<p>Kirkkohallituksen Jukka Keskitalon kommentissa (TS 20.7.) kirjoitukseeni uskonnonharjoituksesta (15.7.) nousevat esiin \u201djulkisen tilan\u201d ja tunnustuksettomuuden k\u00e4sitteet tavalla, joka ansaitsee jatkokeskustelua.<\/p>\n<p>Keskitalo v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valtion ja kunnan toiminta olisi tunnustuksetonta. N\u00e4inh\u00e4n ei ole, koska ne sis\u00e4llytt\u00e4v\u00e4t joidenkin toimintojensa osaksi evankelis-luterilaista uskonnonharjoitusta. Siksi perusoikeuksiin kuuluvan yhdenvertaisuuden sek\u00e4 katsomuksellisen yksityisyyden suojan vahvistamiseksi valtion ja kunnan tunnustuksettomuudesta tulisi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lailla.\u00a0\u00a0 \u00a0<br \/>Kirkko ja muut uskonnolliset yhdyskunnat voivat toki itse j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja tarjota uskonnonharjoitusta julkisissa tiloissa, muuallakin kuin kirkoissa. Keskitalon h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u201djulkisen tilan\u201d termill\u00e4 kysymyst\u00e4 julkisen viranomaistoiminnan teht\u00e4vist\u00e4. Kysymys on siit\u00e4, mit\u00e4 esimerkiksi oppilaitosten oman toiminnan ohjelmassa on ja mit\u00e4 ei pit\u00e4isi olla.<\/p>\n<p>Opetus ja koulun yhteiset juhlat ovat eri asia kuin uskonnonharjoitus. Uskonnonharjoitus kuuluu kodille ja seurakunnille. Siksi koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin omaan toimintaan ei pid\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uskonnonharjoitusta, kuten jumalanpalveluksia. Asian voi ajatella sek\u00e4 lasten ja perheiden ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kannalta.<\/p>\n<p>Opimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kunnioittamaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten erilaisuutta paremmin, kun valtio ja kunnan toiminta kohtelee yhdenvertaisesti erilaisia katsomuksia.\u00a0 Monikulttuurisuusstrategiaan ei voi kuulua yhden uskonnon nostaminen viranomaisen taholta muiden katsomusten yl\u00e4puolelle.<\/p>\n<p>Keskitalo vetoaa ev.lut. kirkon muodolliseen noin 75 prosentin j\u00e4senosuuteen. N\u00e4in h\u00e4n sivuuttaa mainitsemani tutkimustiedot ihmisten katsomuksista, jumalanpalveluksiin tai seurakuntavaaleihin osallistumisen v\u00e4h\u00e4isyyden sek\u00e4 perusoikeudellisen syrjint\u00e4kiellon. On takaperoista, ett\u00e4 valtio ja kunta ovat viran puolesta uskonnollisempia kuin kansalaisyhteiskunta. Ihmis- ja perusoikeudet koskevat niin v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 kuin enemmist\u00f6j\u00e4, ja ne velvoittavat erityisesti valtiota ja kuntaa.<\/p>\n<p>Esa Ylikoski<br \/>Ihmisoikeusvaltuuskunnan j\u00e4sen, Vapaa-ajattelijat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaparien Esa Ylikoski vs. Kirkkohallituksen Jukka Keskitalo Valtion ja tuntien toiminnan tunnustuksettomuudesta syntyi hein\u00e4kuussa debattia, kun Helsingin Sanomat julkaisi (Mielipidesivu 17.7) Vapaa-ajattelijain Liiton edustajana Ihmisoikeusvaltuuskunnassa olevan ja my\u00f6s Helsingin vapaa-ajattelijoissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-1081","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c50-uutisia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-hr","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1081","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1081"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1081\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1081"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1081"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1081"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}