{"id":1072,"date":"2012-08-12T08:25:32","date_gmt":"2012-08-12T05:25:32","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinkiuusi\/2012\/08\/12\/esa-ylikoski\/"},"modified":"2012-08-12T08:25:32","modified_gmt":"2012-08-12T05:25:32","slug":"esa-ylikoski","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/esa-ylikoski\/","title":{"rendered":"Esa Ylikosken vastaus Espoon kaupungin sivistystoimen vastineeseen"},"content":{"rendered":"

Helsingin Vapaa-ajattelijoiden varapuheenjohtaja Esa Ylikoski teki kes\u00e4ll\u00e4 2011 Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastoon kantelun Espoon kaupungin sivistystoimen Espoon seurakuntayhtym\u00e4n kanssa tekem\u00e4st\u00e4 sopimuksesta. Kantelun teksti on julkaistu sivuillamme (ks. sivu
http:\/\/www.vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=50&Itemid=80<\/a> )
Espoon kaupungin sivistystoimi antoi vastineensa kanteluun helmikuussa 2012 Julkaisemme alla Esa Ylikosken vastauksen Espoon vastineeseen. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 asiassa ei ole viel\u00e4 saatu.<\/p>\n

<\/p>\n

Esa Ylikosken vastaus Espoon kaupungin sivistystoimen vastineeseen (3.2.2012) koskien kantelua (ESAVI\/3491\/06.00.00\/2011) Espoon sivistystoimen sopimuksesta Espoon seurakunnan kanssa. <\/p>\n

Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirasto
PL 150
13101 H\u00e4meenlinna <\/p>\n

ESAVI\/3491\/06.00.00\/2011 <\/p>\n

Vastaukseni Espoon sivistystoimen vastineeseen (3.2.2012) koskien kanteluani (ESAVI\/3491\/06.00.00\/2011) Espoon sivistystoimen sopimuksesta Espoon seurakunnan kanssa <\/p>\n

Espoon sivistystoimen vastineessa katsotaan kanteluni olevan aiheeton, mik\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 julkisen vallan ja palvelun instituution taholta valitettavan ep\u00e4kunnioittavaa ja vastahankaista suhtautumista ilmeisesti v\u00e4hemmist\u00f6asemassa olevan vakaumukseltaan uskonnottoman ja ei-uskonnollisen v\u00e4est\u00f6nosan toiveisiin yhdenvertaisesta ja syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 kohtelusta. Mit\u00e4 muuta v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 en\u00e4\u00e4 kohdellaan yht\u00e4 torjuvasti \u201dasiakas on aina v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4\u201d -periaatteella? Velvoite yhdenvertaiseen kohteluun samoin kuin uskonnon ja omantunnon vapauden periaatteiden noudattamiseen kohdistuu erityisen ankarana juuri valtion ja kuntien toimintaan, koska ne edustavat julkista valtaa ja julkisia palveluja. <\/p>\n

Vastineessa ohitetaan kantelussa mainittu oikeudellinen kysymys positiivisesta erityiskohtelusta, jota oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja oikeusoppineiden k\u00e4sityksen mukaan voidaan perustellusta syyst\u00e4 tilap\u00e4isesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4 olevan ja syrjittyn\u00e4 olleen ryhm\u00e4n aseman parantamiseksi, mutta ei vahvemmassa asemassa olevan enemmist\u00f6n etuoikeuksien jatkamiseen. Uskonnonvapauteen kuuluva yksil\u00f6iden oikeus uskonnon harjoittamiseen ei ole Suomessa heikossa tilassa ja uhattuna siten, ett\u00e4 julkisen vallan ja palveluntuottajan tulisi systemaattisesti ja suunnitelmallisesti tukea seurakuntien toimintaa ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liitetyksi seurakunnille itselleen kuuluvaa uskonnon harjoittamista. <\/p>\n

Kun keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana koulun toiminnassa on my\u00f6s kodin katsomusperinteen kunnioittaminen sek\u00e4 oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen, kokonaistarkastelussa tulisi toisaalta ottaa huomioon my\u00f6s se, ett\u00e4 hyvin suuri osa kirkon j\u00e4senin\u00e4kin olevista ihmisist\u00e4 ei monien kyselytutkimusten mukaan pid\u00e4 omanaan kirkon opetusta. Esimerkiksi kirkon itsens\u00e4 julkaiseman, noin 5000 ihmisen kyselyyn perustuvan tuoreen tutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia ihmisist\u00e4 uskoo jumalaan niin kuin kirkko opettaa. Kirkon seurakuntavaaleissa \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus oli noin 16 prosenttia. N\u00e4m\u00e4 tiedot kertovat, ett\u00e4 kirkon j\u00e4sentenk\u00e4\u00e4n enemmist\u00f6 ei omassa katsomuksessaan jaa kirkon pappien uskonnon harjoittamisessa toistamaa opetusta. Lis\u00e4ksi espoolaisista yli 30 prosenttia ei kuulu evankelisluterilaisiin seurakuntiin. T\u00e4llaisessa tilanteessa kunnan toiminnassa tulisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisten ja perheiden itsens\u00e4 vapaasti p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi – ilman suosituskirjeit\u00e4 ja muuta vastaavaa painostusluontoista toimintaa – milloin perheenj\u00e4senet, perheen lapset mukaan lukien osallistuvat uskonnon harjoittamiseen ja milloin eiv\u00e4t. <\/p>\n

Vastineessa sek\u00e4 sen liiteaineistossa tulee esiin, ett\u00e4 Espoon sivistystoimi on vuosien ajan l\u00e4hett\u00e4nyt my\u00f6s kirkkoon kuulumattomiin ja mihink\u00e4\u00e4n uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomiin koteihin kirjallisia viestej\u00e4, jossa pidet\u00e4\u00e4n suositeltavana, ett\u00e4 oppilas voisi osallistua kaikkiin koulussa pidett\u00e4viin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Samoin vastineessa tulee esiin, ett\u00e4 nyt vuonna 2011 tehdyss\u00e4 sopimuksessa on saatettu kirjalliseen sopimusmuotoon jo vuosia jatkunut yhteisty\u00f6 kaupungin ja seurakuntien v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in ollen vastineestakin ilmenee, ett\u00e4 kantelun kohteena oleva sopimus ilment\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja hengelt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, jossa sivistystoimi instituutiona, koulut, koulujen rehtorit ja ilmeisesti my\u00f6s opettajakunnan enemmist\u00f6 ovat toimineet painostusluontoisesti sen aikaansaamiseksi, ett\u00e4 uskonnottomat, toisuskoiset sek\u00e4 ei-uskonnolliset kirkon j\u00e4senet mahdollisimman laajasti osallistuisivat evankelisluterilaiseen uskonnon harjoittamiseen koulup\u00e4iv\u00e4n aikana. Kun mainitusta suosituksesta koteihin on l\u00e4hett\u00e4mieni kirjelmien johdosta aiheellisesti nyt (vuonna 2011) luvattu luopua, tuon suosituksen l\u00e4hett\u00e4misvuosien aikaiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuva sopimus seurakuntien kanssa on jo syntyess\u00e4\u00e4n (2011) auttamatta vanhentunut ja ilment\u00e4\u00e4 perheit\u00e4 holhoavan ja painostavan \u201dsuosituskirjeajattelun\u201d aikaa. Vastineessakin sanotaan, ett\u00e4 sopimus perustuu jo vuonna 1992 tehtyyn, vastineen liitteen\u00e4 olevaan \u201dSuositukseen koulujen ja seurakunnan v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4n suosituksen voimassa olon aikana ovat perustuslakimme perusoikeuspyk\u00e4l\u00e4t uudistuneet olennaisella tavalla. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dLains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u201d <\/p>\n

Niin sanotusta negatiivisesta uskonnonvapaudesta todetaan hallituksen esitykseen 309\/1993 viitaten, ett\u00e4 \u201ds\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei kuitenkaan est\u00e4 muiden ihmisten positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta\u201d. T\u00e4ss\u00e4 selv\u00e4sti puhutaan ihmisten vapaaehtoisesta uskonnon harjoittamisesta, ei siit\u00e4, ett\u00e4 valtiolla ja kunnalla olisi jonkinlainen velvollisuus organisoida erityisesti yhden uskonnon tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n uskontojen harjoittamista osana omaa toimintaansa. Vastineessa kirjoitetaan pitk\u00e4\u00e4n uskonnon opetuksesta, vaikka kantelu kohdistuu erityisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin, uskonnon harjoittamiseen sek\u00e4 muuhun koulun varsinaisten oppituntien ulkopuoliseen toimintaan. Uskonnon opetukseen kuuluva perehtyminen uskonnollisiin toimituksiin, uskonnonharjoittamisen muotoihin tapoihin, kuten esimerkiksi rukouksiin ja virsiin, on t\u00e4ysin eri asia kuin uskonnon harjoittaminen, uskonnolliset tilaisuudet. T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen mutta sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mpi periaatteellinen erottelu puuttuu vastineen t\u00e4st\u00e4 luvusta. Uskonnon harjoittamisessa kouluissa on samalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 se jatkuu vuodesta toiseen kirkkovuoden nojalla peruskoulun yhdeks\u00e4n vuoden aikana. Sen sijaan opetussuunnitelmassa asiasis\u00e4ll\u00f6t my\u00f6s vaihtuvat, ja uskonnonkin opetuksessa tulisi perehty\u00e4 yleiseen etiikkaan samoin kuin muihin uskontoihin ja jopa uskonnottomaan kulttuuriin, el\u00e4m\u00e4nkatsomukseen ja maailmankuvaan. Niinp\u00e4 uskonnon opetuksen suunnitelmiin ei kuulu vuodesta toiseen kerrata rukouksia ja virsi\u00e4 tai tehd\u00e4 tutustumisk\u00e4yntej\u00e4 seurakuntien tiloihin. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dOpetussuunnitelman perusteet ja Opetushallituksen muistio\u201d <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tuodaan esiin aivan oikein, ett\u00e4 oppiaineiden opetuksen tulee olla poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Yleisesti t\u00e4m\u00e4n katsotaan ohjaavan my\u00f6s koulun muuta toimintaa ja kasvatusta oppituntien ulkopuolella. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa esimerkiksi, ett\u00e4 Espoon kaupunginvaltuuston suurimpien puolueiden edustajat eiv\u00e4t yksin k\u00e4y pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koulun p\u00e4iv\u00e4navauksia siten, ett\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4navauksillaan olisi selke\u00e4sti suosituimmuusasema ja yliedustus puoluepoliittista taustaa omaavien p\u00e4iv\u00e4navausten pit\u00e4jien ryhm\u00e4ss\u00e4. Samoin t\u00e4ss\u00e4 tuodaan esiin, ett\u00e4 oppilaille, jotka eiv\u00e4t osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tilaisuuden ajaksi muuta toimintaa. Samoin tuodaan esiin, ett\u00e4 koululla on velvollisuus tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta. Kuitenkin Espoon kaupunki tiedottaa oppilaiden vanhemmille hyvin huonosti tai ei ollenkaan siit\u00e4, millaista t\u00e4m\u00e4 \u201dmuu toiminta\u201d on tai voisi olla. Itse asiassa Vuoden 2012 Tervetuloa ekaluokalle -oppaassa ei kerrottu mit\u00e4\u00e4n koulun uskonnollisista tilaisuuksista eik\u00e4 samanaikaisesta muusta toiminnasta. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dEspoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma\u201d <\/p>\n

Vastineessa tuodaan esiin, ett\u00e4 koulu voisi tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 seurakuntien lis\u00e4ksi kaupungin kulttuuri-, ymp\u00e4rist\u00f6- ja vapaa-ajan palveluiden, kirjastojen, taide- ja tiedeyhteis\u00f6jen, tutkimuslaitosten, j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten kanssa ja siten monipuolistaa koulujen toimintakulttuuria ja avartaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen k\u00e4sitett\u00e4 aina erilaisiin yhteisty\u00f6verkostoihin saakka. Niin voisi, mutta asiantila ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 tuossa kuvataan potentiaalisena mahdollisuutena. Kantelussani onkin kysymys juuri siit\u00e4, ett\u00e4 tiiviin sopimuksen tekeminen vain yhden uskonnollisen yhdyskunnan kanssa pyrkim\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 tiiviisiin sopimuksiin muiden tahojen kanssa asettaa yhden uskonnollisen yhdyskunnan eli evankelisluterilaisen kirkon kohtuuttomaan positiiviseen erityiskohteluun ja suosituimmuusasemaan. Esimerkiksi Helsingin vapaa-ajattelijat ry. on l\u00e4hett\u00e4nyt syksyll\u00e4 2011 Espoon kouluille tarjouksen siit\u00e4, ett\u00e4 yhdistyksen edustajat voisivat tulla kertomaan uskonnottomuudesta tapakulttuurina ja el\u00e4m\u00e4nkatsomuksena sek\u00e4 uskonnon ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon tunneille, mutta t\u00e4h\u00e4n tarjoukseen ei ole tartuttu eik\u00e4 pyynt\u00f6j\u00e4 ole tullut. K\u00e4sitykseni mukaan vastineessa luetellut tahot eiv\u00e4t k\u00e4y pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4iv\u00e4navauksia kouluissa. Kaikista koulun ulkopuolisten p\u00e4iv\u00e4navauksen pit\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 seurakuntien edustajien osuus on kohtuuttoman suuri niin, ett\u00e4 ei voida puhua mink\u00e4\u00e4nlaisesta balanssista ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Seurakuntien edustajien k\u00e4yntifrekvenssi useimmissa kouluissa on yleens\u00e4 suurempi kuin kerran kuussa. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dSopimuksen tausta\u201d <\/p>\n

Vastineessa tulee esiin, ett\u00e4 sopimuksessa on tuotu 1990-luvun alussa omaksuttuja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 uuteen kirjalliseen asuun. N\u00e4in ollen sopimus kuvaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sellaiselta ajalta, jolloin sivistystoimi koteihin l\u00e4hett\u00e4miss\u00e4\u00e4n kirjeiss\u00e4 suositteli kaikkiin uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumista. Sopimuksessa kysymys ei ole vain periaatteista vaan selv\u00e4sti my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan muodoista. Vaikka kaikkien koulujen ei sopimuksen nojalla tarvitsisikaan toimia aivan samoilla tavoilla, se, ett\u00e4 seurakuntayhteisty\u00f6h\u00f6n pit\u00e4\u00e4 valita yhdyshenkil\u00f6 sopimaan yhteisty\u00f6n yksityiskohdista, ilment\u00e4\u00e4 ett\u00e4 sopimus on kuitenkin kouluja yhteisty\u00f6n aloittamiseen ja jatkamiseen velvoittava toimintaohje. Sopimuksessa ei mainita, ett\u00e4 sopimus ei velvoita kouluja. Vastineessa ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kouluille kerrotun, ett\u00e4 sopimus ei velvoita yhteisty\u00f6h\u00f6n seurakunnan kanssa.
Vastineen kohta \u201dSopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u201d <\/p>\n

On totta, ett\u00e4 sopimus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 uskonnonharjoittamiseksi katsottuja kohtia ett\u00e4 yhteisty\u00f6ksi luokiteltuja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (esim. kriisity\u00f6 ja ryhm\u00e4ytysp\u00e4iv\u00e4t), jotka eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 ole uskonnon harjoittamista, mik\u00e4li niihin ei sit\u00e4 ymp\u00e4t\u00e4. Vastineessa ei osoiteta, ett\u00e4 sopimus ei olisi perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen sek\u00e4 omantunnon ja vakaumuksen vapauden, hallintolain yhdenvertaisuusperiaatteen tai opetussuunnitelman perusteiden tai Opetushallituksen po. muistion vastainen. Yhden uskonnollisen yhdyskunnan eritt\u00e4in poikkeava positiivinen erityiskohtelu, erityisoikeudet ja suosituimmuusasema saada oikeus koulun verovaroilla koulup\u00e4iv\u00e4n aikana organisoimaan uskonnon harjoittamiseen rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta sek\u00e4 loukkaa uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapautta. Teologian opinnot ja kirkollinen pappiskoulutus ei anna papeille sellaista erityisp\u00e4tevyytt\u00e4, ett\u00e4 olisi asianmukaista ammatillista perustetta asettaa heid\u00e4t sopimuksessa mainittuun erityisasemaan esimerkiksi kriisity\u00f6n tai uusien oppilaiden ryhm\u00e4ytyksen suhteen. Ennemmin olisi k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4 uskonnollisesti tunnustuksettoman kriisity\u00f6n henkil\u00f6st\u00f6n samoin kuin sosiaali- ja yhteis\u00f6pedagogisen ammatillisen asiantuntemuksen ja osaamisen puoleen. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 1 – Kasvatuskumppanuus\u201d <\/p>\n

Vastineesta ei tule ilmi, ett\u00e4 sivistystoimella olisi kirjallisia yhteisty\u00f6sopimuksia mink\u00e4\u00e4n muun tahon kuin seurakuntien kanssa. Seurakunnilla on siten solmitun sopimuksen johdosta selke\u00e4sti ep\u00e4yhdenvertainen erityisasema. Kyse on syrjinn\u00e4st\u00e4, koska yhden uskonnollisen tahon ylikorostunut asema koulussa on \u201daikavaras\u201d, joka vie rajallista aikaa muulta yhteisty\u00f6lt\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan monien eri tahojen kanssa. Koska my\u00f6s koulun henkil\u00f6st\u00f6 ja opiskelijat pit\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4navauksia, tarvittaisiin aikaa ja my\u00f6s voimavaroja muiden p\u00e4iv\u00e4navausten pit\u00e4j\u00e4tahojen kassa tapahtuvaan yhteistoimintaan. Maininnat monikulttuurisuudesta vaikuttavat vastineessa fraasinomaisilta silloin kun sivistystoimi on pitk\u00e4\u00e4n toiminut ep\u00e4kunnioittavasti, v\u00e4heksyv\u00e4sti ja holhoavasti uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumatonta v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 kohtaan. Erilaisten uskonnollisten ja uskonnottomien vakaumusten keskin\u00e4isen ymm\u00e4rryksen ja dialogin l\u00e4ht\u00f6kohtana on huomaavaisuus ja syrjim\u00e4tt\u00f6myys Vastineessa ei n\u00e4ytet\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n alkuunkaan, ett\u00e4 evankelis-luterilaisen kirkon j\u00e4senet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n samoin ajattelevien ja uskovien monoliitti, jossa kaikki perheet, vanhemmat, lapset ja nuoret ajattelisivat katsomuksellisesti juuri ja vain kirkon uskonnollisen opetuksen mukaisesti niin ett\u00e4 se jotenkin oikeuttaisi kirkon uskonnon harjoittamiseen liittyv\u00e4n kasvatuksen erityisaseman julkisen palvelun koulutoimessa. <\/p>\n

\u201dKoko koulun hartaus\u201d on ilmaisultaan ep\u00e4selv\u00e4 ja heijastaa my\u00f6s koko sopimuksen hegemonista henke\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Vaikka sill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarkoitettaisikaan, ett\u00e4 kaikki oppilaat sivistystoimen aiempien suositusten mukaisesti osallistuisivat, sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6 hartauksista, johon kaikki luokka-asteet osallistuvat, on osa evankelisluterilaisten seurakuntien ep\u00e4yhdenvertaista erityiskohtelua. Monissa kouluissa p\u00e4iv\u00e4navaukset pidet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin vain luokkakohtaisesti. T\u00e4llaisia kaikkien luokkien yhteen kokoamisen mieless\u00e4 \u201dkoko koulun\u201d p\u00e4iv\u00e4navauksia onkin itse asiassa usein juuri vain seurakuntien edustajien toimesta pidett\u00e4viss\u00e4 hartauksissa. Yhdenvertaista olisi, ett\u00e4 kaikki luokat yhteiseen koulun p\u00e4iv\u00e4navaukseen kokoavien p\u00e4iv\u00e4navausten pit\u00e4jin\u00e4 toimisivat todella monipuolisesti kaupungin nuoriso-, kulttuuri-, kirjasto-, ymp\u00e4rist\u00f6- ja vapaa-ajan palveluiden, sek\u00e4 taide- ja tiedeyhteis\u00f6jen, tutkimuslaitosten, erilaisten j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten edustajat siten, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4navaukset olisivat puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti tunnustuksettomia. <\/p>\n

Vastineen sivulla 5 viitataan historiaan ja siihen, ett\u00e4 kirkon taholla pidet\u00e4\u00e4n kovin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n uskonnollista kansan opetusta ja lasten kasvatusta kouluissa. \u201dUskontokasvatuksen\u201d osalta vastineessa tehd\u00e4\u00e4n kaksi k\u00e4sitteellist\u00e4 kuperkeikkaa, kun todetaan ett\u00e4 se ei ole opetusta eik\u00e4 tunnustuksellista, mutta liittyy kasvatuskumppanuuteen. Kasvatuskumppanuus kuitenkin liittyy vastineen aiemman esityksen perustella ensinn\u00e4kin uskonnon harjoittamiseen ja toiseksi kriisity\u00f6h\u00f6n ja ryhm\u00e4ytykseen. Jos uskontokasvatus ei olekaan tunnustuksellista eik\u00e4 liity uskonnon harjoittamiseen, tarkoittaako se, ett\u00e4 sopimuksen mukaan kirkon panos kriisity\u00f6ss\u00e4 ja ryhm\u00e4ytyksess\u00e4 olisi my\u00f6s uskontokasvatus? Silt\u00e4 vaikuttaa. Uusien oppilaiden ryhm\u00e4ytykseen ja kriisity\u00f6h\u00f6n ei tule liitt\u00e4\u00e4 uskontokasvatusta. Vastineessa kerrotan kirkon intresseist\u00e4 \u201dkansan opetukseen\u201d, mik\u00e4 ei ole vastineessa asianmukaista, kun kantelussa kysymys on Espoon sivistystoimen ja koulujen toiminnasta sek\u00e4 kaikkien oppilaiden ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 intresseist\u00e4. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 2 \u2013 Yhdyshenkil\u00f6t\u201d <\/p>\n

Vastineessa viitataan rippikoulusta sek\u00e4 Prometheus-leireist\u00e4 tiedottamiseen. Kaupungilla ei kuitenkaan tiett\u00e4v\u00e4sti ole ollut eik\u00e4 ole toistaiseksi mit\u00e4\u00e4n sopimusta Prometheus-leirin tuki ry:n kanssa infotilaisuuksista. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sivistystoimen toiminnan yhdenvertaisuus k\u00e4rsii, jos ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan muiden tahojen kanssa ei solmita yhteisty\u00f6sopimuksia. Kysymys on my\u00f6s uskonnon erityisasemasta ja suosimisesta esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin oppiaineeseen verrattuna. Kuitenkin historiassa ja yhteiskuntaopissa on monin verroin laajempi joukko ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan tahoja, joiden kanssa koulutoimi ja koulut voisivat tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla ett\u00e4 my\u00f6s sopimuspohjaisesti. My\u00f6s uskontojen ja vakaumusten alueen piiriss\u00e4 tulisi noudattaa tasapuolisuutta. Koska yli kolmasosa espoolaisista ei kuulu mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen yhdyskuntaan, uskonnottoman tapakulttuurin, el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen ja maailmankuvan tulisi tulla esille oppituntien lis\u00e4ksi my\u00f6s koulun muussa toiminnassa. Koulun tulisi kutsua vieraaksi my\u00f6s uskonnottomien etuj\u00e4rjest\u00f6jen edustajia, esimerkiksi Vapaa-ajattelijain liiton yhdistyksist\u00e4 (kuten Helsingin vapaa-ajattelijat ry.) tai Humanistiliitosta. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 3 \u2013 Koululaisjumalanpalvelukset\u201d <\/p>\n

Jos eri luokka-asteiden yhteisi\u00e4 tilaisuuksia koulussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4navausten osalta vain uskonnollisten p\u00e4iv\u00e4navausten yhteydess\u00e4, kyse on muita syrjiv\u00e4st\u00e4 positiivisesta erityiskohtelusta. Sopimuksesta ei ilmene sen paremmin seurakunnille kuin kouluillekaan, ett\u00e4 \u201dkoko koulun hartaudella\u201d ei tarkoiteta sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien oppilaiden tulisi siihen osallistua. Sopimuksessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mainita, ett\u00e4 niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t osallistu uskonnolliseen p\u00e4iv\u00e4navaukseen, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n muuta toimintaa. Sopimuksessa ei mill\u00e4\u00e4n lailla mainita, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 samaan aikaan j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 muu toiminta pit\u00e4isi ottaa jotenkin huomioon p\u00e4iv\u00e4navauksissa. Vastineessa ei kiinnitet\u00e4 huomiota tiedottamiseen siit\u00e4, ett\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin ja ett\u00e4 uskonnollisten tilaisuuksien aikana on tarjolla muuta toimintaa. <\/p>\n

Jos koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 suosittelee kouluille uskonnollisten tilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 yhden uskonnollisen yhdyskunnan, evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien kanssa ja jos koulut sellaisia j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t, vaikka niill\u00e4 ei olisi siihen velvollisuutta, kunnan ja koulujen tulisi vastaavasti oma-aloitteisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota OPH:n ohjeessa (luku 5) mainitun samanaikaisen muun toiminnan j\u00e4rjest\u00e4miseen ja hyv\u00e4\u00e4n tiedottamiseen siit\u00e4 etuk\u00e4teen. Vastineessa ei kerrota, millaista muu, \u201dkorvaava toiminta\u201d k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on. Nyky\u00e4\u00e4n lapsipuoliakin kohdellaan yleens\u00e4 hyvin, mutta Espoossa t\u00e4st\u00e4 uskonnollisten tilaisuuksien kanssa samaan aikaan tarjolla olevasta muusta toiminnasta huolehditaan todella huonosti, eik\u00e4 sen j\u00e4rjestelyist\u00e4 ole sopimusta yhdenk\u00e4\u00e4n ulkopuolisen tahon kanssa. Vastineen mukaan oppilas voi tulla kouluun muita oppilaita my\u00f6hemmin silloin kun koulussa on uskonnollinen p\u00e4iv\u00e4navaus. Samalla tavalla pit\u00e4isi poissaolon olla mahdollista oppilaille jumalanpalvelusten aikana. Jos ja kun \u201dmuun toiminnan\u201d j\u00e4rjest\u00e4minen asianmukaisesti niille, jotka eiv\u00e4t osallistu jumalanpalvelukseen, tuottaa vaikeuksia ja aiheuttaa kustannuksia, on parempi antaa oppilaiden l\u00e4hte\u00e4 koulusta vapaalle siin\u00e4 vaiheessa kun koulup\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi tai p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n jumalanpalvelukseen osallistuvat oppilaat l\u00e4htev\u00e4t kyseiseen sponsoroituun, lis\u00e4palvelun luonteiseen tapahtumaan. <\/p>\n

Vastineessa tarkastellaan j\u00e4lleen laajasti uskonnon opetusta ilman ett\u00e4 j\u00e4sennett\u00e4isiin selke\u00e4sti, ett\u00e4 opetus ei ole uskonnon harjoittamista. Mit\u00e4 tulee uskonnonvapauden turvaamiseen, yksil\u00f6ill\u00e4 on Suomessa mahdollisuus saada uskonnollista opetusta hyvin uskonnollisten yhdyskuntien seurakunnissa, ja varsinkin evankelisluterilaisen kirkon seurakuntaverkosto ja taloudelliset resurssit ovat niin hyv\u00e4t, ett\u00e4 mahdollisuus saada kenenk\u00e4\u00e4n rajoittamatta uskonnollista opetusta on hyvin turvattu. Se, ett\u00e4 PL 11 \u00a7 2 momentin tarkoituksena ei ole est\u00e4\u00e4 muiden uskonnon harjoittamisen vapautta ei tarkoita, ett\u00e4 verovaroin yll\u00e4pidetyn koululaitoksen tulisi alkaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uskonnon harjoittamista, joka on kuitenkin seurakuntien itsens\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. <\/p>\n

Vastineessa todetaan, ett\u00e4 sopimus ei velvoiteta kouluja toimimaan niin, ett\u00e4 oppilaat valmistavat jumalanpalveluksen osia. Sopimuksessa ei kuitenkaan selv\u00e4sti sanota, ett\u00e4 sopimuksessa mainittuja asioita voi aivan vapaasti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toteuttamatta. N\u00e4in ollen kouluihin jaettu sopimus voidaan hyvin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s velvoittavana tai ainakin voimakkaasti ohjaavana asiakirjana opetushenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6nantajana toimivan sivistystoimen taholta. Ty\u00f6nantajan pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen palveluksessa oleva henkil\u00f6st\u00f6, vaikka olisikin asiantuntija-ammatissa, ottaa ty\u00f6nantajan ulkopuolisten tahojen kanssa solmimat sopimukset vakavasti eiv\u00e4tk\u00e4 kovinkaan helposti ole j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4 omaan arvoonsa riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 itse oikeasti niist\u00e4 ajattelevat. Vetoaminen siihen, ett\u00e4 rehtori ja henkil\u00f6st\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t, ett\u00e4 ei t\u00e4llaiseen kouluille toimitettuun seikkaper\u00e4iseen sopimukseen tarvitse suhtautua niin vakavasti eik\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n velvoittavasti, ei ole asianmukaista ja perusteltua. <\/p>\n

Jumalanpalveluksen osien valmistelussa on kysymys uskonnon opetuksen ja uskonnon harjoittamisen sekoittamisesta tavalla, joka ei ota huomioon ett\u00e4 opetus on tunnustuksetonta ja uskonnon harjoittaminen selv\u00e4stikin tunnustuksellista. Rukousten ja saarnojen valmistelu uskonnolliseen tilaisuuteen oppilaiden toimesta ja sen j\u00e4lkeen oppilaiden osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen, jossa rukoukset ja saarna esitet\u00e4\u00e4n mahdollisesti my\u00f6s oppilaiden toimesta rikkoo uskonnon ja omantunnon vapautta. Sek\u00e4 asettaa uskonnon opetuksessa olevat oppilaat eriarvoiseen asemaan T\u00e4ss\u00e4 yhdist\u00e4misess\u00e4 ei oteta huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien evankelisluterilaisen kirkon j\u00e4senten on pakko osallistua uskonnon opetukseen, mutta sen sijaan kenenk\u00e4\u00e4n uskonnon opetuksessa olevan ei ole pakko osallistua uskonnon harjoittamiseen eli my\u00f6s evankelis-luterilaisen kirkon j\u00e4senill\u00e4 on mahdollisuus olla osallistumatta jumalanpalvelukseen. T\u00e4llainen uskonnon opetukseen osallistuva oppilas, joka ei osallistu jumalanpalvelukseen, joutuu opetusj\u00e4rjestelyiss\u00e4 ja opiskelussaan selv\u00e4sti ep\u00e4yhdenvertaiseen asemaan. Vastineesta ei ilmene, voiko uskonnon opetuksessa oleva oppilas harjoita, valmistaako h\u00e4n uskonnon harjoittamiseen kuuluvia rukouksia ja saarnoja vai ei. Jos taas opetuksessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 valmisteltuja rukouksia tai saarnatekstej\u00e4 menn\u00e4\u00e4n kuuntelemaan jumalanpalvelukseen, joka uskonnon harjoituksena ei ole mik\u00e4\u00e4n ekskursioluontoinen opintok\u00e4ynti, se on ristiriidassa opetuksen tunnustuksettoman luonteen kanssa. <\/p>\n

Perustuslain m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mien perusoikeuksien, uskonnon ja omantunnon vapauden sek\u00e4 yhdenvertaisuuden ja syrjim\u00e4tt\u00f6myyden periaatteen perusteella oikea ratkaisu olisi, ett\u00e4 Espoon sivistystoimi ja koulut luopuvat kokonaan uskonnon harjoittamista sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 uskonnollisista tilaisuuksista. Siihen on hyvi\u00e4 perusteita my\u00f6s Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sek\u00e4 seuraavassa alaluvussa mainituissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 4 \u2013 P\u00e4iv\u00e4navaukset\u201d <\/p>\n

Monissa Espoon koulussa seurakunnan p\u00e4iv\u00e4navauksia on useammin kuin vastineessa mainittu kerran kuukaudessa. Kuitenkin my\u00f6s kerran kuukaudessa pidett\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4navausvuoro on koulun neutraalisuutta rikkovaa yht\u00e4 uskonnollista tahoa kohtuuttomasti suosivaa erityiskohtelua, jos koulussa ei k\u00e4y vastaavalla tavalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti muita ulkopuolisia p\u00e4iv\u00e4navauksen pit\u00e4ji\u00e4, joiden pit\u00e4m\u00e4t p\u00e4iv\u00e4navaukset ovat \u201dkoko koulun tilaisuuksia\u201d eli kaikkien luokka-asteiden yhteisi\u00e4. Vastineessa todetaan, ett\u00e4 ei olisi estett\u00e4 sille, ett\u00e4 jokin muukin taho k\u00e4y pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aamunavausta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin muiden tahojen kanssa ei ole mit\u00e4\u00e4n sopimusta eik\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, mik\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 sivistystoimi on t\u00e4h\u00e4n asti halunnut suosia yksipuolista vain uskonnollisia tahoja ja niist\u00e4 juuri po. sopimuskumppania eli Espoon ev.lut. seurakuntia. <\/p>\n

Toinen ihmisoikeuksiin, perusoikeuksiin kuuluva asia on, ett\u00e4 uskonnolliset p\u00e4iv\u00e4navaukset ovat oppilaita erottelevia, koska niist\u00e4 v\u00e4lttyminen pakottaa oppilaita k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n sellaisella tavalla, ett\u00e4 siit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 h\u00e4nen tai h\u00e4nen perheens\u00e4 uskonnollisesta tai uskonnottomasta vakaumuksestaan. Uusien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten valossa voidaankin todeta, ett\u00e4 uskonnon harjoittamista sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 uskonnollisista p\u00e4iv\u00e4navauksista tulisi kouluissa luopua kokonaan. Ei nimitt\u00e4in ole oikein ett\u00e4 perhe ja oppilas joutuvat tuomaan esiin koko kouluyhteis\u00f6lleen mahdollinen uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa. Kunta, koulu ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksil\u00f6t ovat velvoitettuja joko v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tai v\u00e4lillisesti tuomaan esille, etteiv\u00e4t he ole uskossa. Asiaa on tarkastellut apulaisoikeuskansleri tammikuussa 2012 tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 (17.01.2012 Dnro OKV\/1361\/1\/2009). Siin\u00e4 h\u00e4n toteaa muun muassa seuraavaa: <\/p>\n

\u201dUskonnon, omantunnon ja ajatuksen vapaus on kirjattu useaan Suomea velvoittavaan
kansainv\u00e4liseen ihmisoikeussopimukseen, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevaan kansainv\u00e4liseen yleissopimukseen (KP-sopimus, 18 artikla) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS, 9 artikla). My\u00f6s Euroopan unionin perusoikeuskirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen (10 artikla). <\/p>\n

EIT:n tulkintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan my\u00f6s yksil\u00f6n oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, ett\u00e4 EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksil\u00f6lle oikeuden siihen, ettei h\u00e4nen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sellaisella tavalla, ett\u00e4 siit\u00e4 voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, oliko h\u00e4nell\u00e4 sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski my\u00f6s henkil\u00f6\u00e4, joka ei ollut uskossa ja t\u00e4h\u00e4n vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkil\u00f6 joutui suoraan tai v\u00e4lillisesti paljastamaan sen, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus 15.6.2010).\u201d
..
\u201dPerustuslain perusoikeusuudistusta koskevien esit\u00f6iden mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen (HE 309\/1993 vp, s. 55). Uskonnonvapauss\u00e4\u00e4nn\u00f6s suojaa kansalaisia my\u00f6s uskonnon omaksumista koskevalta painostukselta. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan uskonnon ja omantunnon vapauden ydinalueeseen kuuluvat muun muassa yksil\u00f6n sis\u00e4inen ajatuksen vapaus, vapaus uskonnon tai muun vakaumuksen omaksumista tai siit\u00e4 luopumista koskevasta painostuksesta sek\u00e4 oikeus olla osallistumatta yksil\u00f6lle vieraan tunnustuksen mukaiseen uskonnonharjoitukseen (Tuomas Ojanen – Martin Scheinin teoksessa Perusoikeudet, 2011, s. 441).\u201d
\u2026
Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan 6 \u00a7:st\u00e4 seuraa julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuksellisia suuntauksia (HE 309\/1993 vp, s. 55). Julkisen vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei n\u00e4in ollen saa profiloitua toiminnassaan niin, ett\u00e4 neutraalisuus eri uskontoihin vaarantuisi. N\u00e4kemykseni mukaan negatiivisen uskonnonvapauden toteutumisen kannalta on merkityksellist\u00e4, miten yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus t\u00e4ss\u00e4 suhteessa toteutuvat.
Yll\u00e4 selostetun Alexandridis -tapauksen mukaan uskonnollisen vakaumuksen tunnustamisen vapauteen kuului my\u00f6s negatiivinen aspekti eli se, ett\u00e4 yksil\u00f6n ei tarvinnut tunnustaa uskonnollista vakaumustaan ja toimia sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 h\u00e4nen menettelyst\u00e4\u00e4n voitaisiin tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 h\u00e4nen vakaumuksestaan. Grzelak -tapauksessa t\u00e4h\u00e4n liittyen todettiin viel\u00e4, ett\u00e4 valtio ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksil\u00f6t ovat velvoitettuja joko v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tai v\u00e4lillisesti tuomaan esille, etteiv\u00e4t he ole uskossa. T\u00e4m\u00e4 on EIT:n mukaan sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, jos t\u00e4llainen velvoite tapahtuu jonkin t\u00e4rke\u00e4n julkisen teht\u00e4v\u00e4n yhteydess\u00e4 kuten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa koulutus.\u201d Edell\u00e4 sanottu p\u00e4tee my\u00f6s koulup\u00e4iv\u00e4n aikana kirkoissa j\u00e4rjestettyihin koululaisjumalanpalveluksiin, jos kouluissa on samaan aikaan \u201dmuuta toimintaa\u201d. Saapuminen kouluun uskonnollisen p\u00e4iv\u00e4navauksen vuoksi vasta my\u00f6hemmin on oppilaita erottelevaa, samoin oppilaan sulkeminen luokkaan tai muuhun tilaan, jonne keskusradio ei kuulu. Toisaalta vastineessa mainittua poissaolo-oikeutta uskonnollisten p\u00e4iv\u00e4navausten aikana voisi laajentaa my\u00f6s koulup\u00e4iv\u00e4n lopussa pidett\u00e4viin koululaisjumalanpalveluksiin.
Vastineen kohta \u201dKohta 5 \u2013 Kriisity\u00f6\u201d <\/p>\n

Sopimuksessa tulisi tuoda selv\u00e4sti esille, ett\u00e4 kriisity\u00f6st\u00e4 vastaa kunnan ja valtion viranomaistahojen kriisity\u00f6organisaatio, eiv\u00e4t seurakunnat. Muiden toimijoiden osalta ei ole perusteltua asettaa uskonnollista yhdyskuntaa etusijalla esimerkiksi SPR:n eli Suomen Punaisen Risti kriisitoimintaan verrattuna, koska koulun toiminnan tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta ja poliittisesti sitoutumatonta, ja SPR t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ehdon mutta seurakunnat eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4. Sopimuksesta ja vastineesta ei ilmene, ett\u00e4 kaikkiin oppilaisiin tarvittaessa kohdistuvaan kriisity\u00f6h\u00f6n ei seurakuntien toimista yhdistett\u00e4isi uskonnollista toimintaa tai ett\u00e4 seurakuntien kriisity\u00f6 kohdistettaisiin l\u00e4hinn\u00e4 seurakuntien omiin j\u00e4seniin. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 6 \u2013 Leirikoulut, ryhm\u00e4ytysp\u00e4iv\u00e4t ja retket\u201d <\/p>\n

Vaikka koulun toiminnan tulee olla uskonnollisesti ja poliittisesti riippumatonta, sopimus asettaa yhden uskonnollisen yhdyskunnan etuoikeutettuun asemaan muihin mahdollisiin yhteisty\u00f6kumppaneihin verrattuna. Vastineen mukaan leirikoulun aikana on mahdollista j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uskonnonharjoittamiseksi katsottava osio, mik\u00e4 on niiss\u00e4 poikkeuksellisissa olosuhteissa erityisen herkk\u00e4 ihmisoikeuskysymys sen valossa, mit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4navauksia koskevassa kohdassa todetaan. Kunta, koulu ei leirikoulun aikana saa aiheuttaa tilannetta, jossa henkil\u00f6 joutui suoraan tai v\u00e4lillisesti paljastamaan sen, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole uskossa (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Grzelak -tapaus 15.6.2010). Ryhm\u00e4ytystoimintaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 aloittaville oppilasryhmille, mik\u00e4 my\u00f6s on tulokkaille herkk\u00e4 tilanne, ja yhden uskonnollisen yhdyskunnan k\u00e4ytt\u00e4minen t\u00e4llaisessa toiminnassa rikkoo koulun neutraalisuusvelvoitetta ja syrjii evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomia. Koulun tulisi tarvitessaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4ytyksess\u00e4 ja muussakin kohdan 6 toiminnassa uskonnollisesti tunnustuksetonta ja poliittisesti sitoutumatonta ulkoista yhteis\u00f6- ja sosiaalipedagogista apua ja asiantumusta eik\u00e4 yht\u00e4 uskonnollista organisaatiota. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 7 \u2013 Muut tapahtumat\u201d <\/p>\n

Koulun tulee neutraalisuusvaatimuksen perustella huolehtia, ett\u00e4 ilmoitustaulun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja varsinkin koulun tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ei erillisill\u00e4 sopimuksilla aseteta yht\u00e4 ulkopuolista uskonnollista yhteisty\u00f6tahoa muita yhteisty\u00f6tahoja suositumpaan asemaan. Uskonnon opetuksen tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty tarkkaan, eik\u00e4 koulun muun toiminnan kautta ole asianmukaista laajentaa uskonnonopetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Koulun muussa toiminnassa tulisi k\u00e4sitell\u00e4 ennen muuta opetussuunnitelman perusteissa mainittuja aihekokonaisuuksia eik\u00e4 laajentaa uskonnon opetusta. Aihekokonaisuuksien riitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sittely on ollut varsinkin yl\u00e4koulussa haasteellista, mit\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 sekin, ett\u00e4 opetusministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4 ehdotti talvella 2012 yl\u00e4kouluihin yht\u00e4 vuosiviikkotuntia koulun yhteisiin tapahtumiin. Koulun toiminnan neutraalisuusvaatimukseen, uskonnolliseen tunnustuksettomuuteen ja poliittiseen sitoutumattomuuteen tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota muiden tapahtumien kehitt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dKohta 8 \u2013 Seurakunta ja koulun uskonnonopetus\u201d <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa mainitaan aivan oikein, ett\u00e4 koulut, koululuokat voivat tehd\u00e4 tutustumisk\u00e4yntej\u00e4 ja vierailuja muiden kohteiden ohessa my\u00f6s evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkossa ja ett\u00e4 n\u00e4iden yhteisty\u00f6tahojen edustajat voivat vierailla kouluissa. Opetussuunnitelman mukaan opetus on tunnustuksetonta. T\u00e4llainen toiminta on periaatteessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin eri asia kuin uskonnon harjoittamiseksi katsottavat uskonnolliset tilaisuudet kirkossa tai koulussa. Koulun tulee neutraalisuusvaatimuksen perustella huolehtia, ett\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi erillisill\u00e4 sopimuksilla ei aseteta yht\u00e4 ulkopuolista uskonnollista tai puoluepoliittista yhteisty\u00f6tahoa muita yhteisty\u00f6tahoja suositumpaan asemaan. Seurakuntien kanssa tehty sopimus on ristiriidassa koulun neutraalisuusvaatimuksen ja katsomuksellisten yhteisty\u00f6tahojen yhdenvertaisen kohtelun kanssa. <\/p>\n

Vastineen kohta \u201dHuoltajan informointi ja ilmoitus osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin\u201d <\/p>\n

\u201dTervetuloa ekaluokalle\u201d -oppaasta vuodelle 2012 ei mainita mit\u00e4\u00e4n koulun uskonnollisista tilaisuuksista eik\u00e4 niiden aikana samaan aikaan tarjolla olevasta \u201dmuusta toiminnasta\u201d. N\u00e4in ollen koulunsa aloittavien oppilaiden huoltajilla ei ennen koulun alkamista ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 koulun uskonnollinen tunnustuksettomuus ei olekaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4 asia. My\u00f6hemmin elokuussa kotiin jaettavassa ilmoituslomakkeessa, jonka otsikkona on sopimattoman ohjailevasti \u201dOsallistuminen koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin\u201d, asiaa kysyt\u00e4\u00e4n, mutta siten, ett\u00e4 \u201dmuusta toiminnasta\u201d ei kerrota mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4informaatiota. Uskonnollisista tilaisuuksista kerrotaan tarkemmin, mutta \u201dmuusta toiminnasta\u201d siis ei kerrota, mik\u00e4 on uskonnollisten ja uskonnottomien katsomusten suhteen ep\u00e4yhdenvertaista ja siten syrjiv\u00e4\u00e4 menettely\u00e4. \u201dMuun toiminnan\u201d osalta tulisi viitata oppilaiden turvallisuusn\u00e4k\u00f6kohdan lis\u00e4ksi my\u00f6s uskonnon ja omantunnon vapauteen sek\u00e4 koulun toiminnan yhdenvertaisuuteen my\u00f6s uskontojen, vakaumusten ja mielipiteiden osalta. Jos muuta toimintaa ei ole asianmukaiseen ja huomaavaiseen tapaan j\u00e4rjestetty, mik\u00e4li se edes on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan mahdollista, eik\u00e4 siit\u00e4 ole asianmukaisesti ja huomaavaisesti tiedotettu, olisi parasta, ett\u00e4 ne oppilaat, jotka eiv\u00e4t osallistu uskonnon harjoittamiseen kirkossa tai koulun tiloissa, voivat olla pois koulusta sen ajan. P\u00e4iv\u00e4navausten osalta viitataankin jo siihen, ett\u00e4 oppilas voi olla pois koulusta, mutta samantapainen menettely voisi hyvin koskea my\u00f6s jumalanpalveluksia siten, ett\u00e4 tapahtuma j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n aina koulup\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi.
Lopuksi <\/p>\n

Vaikka evankelisluterilaisessa kirkossa kansan opetus varmaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja siin\u00e4 koulun opetus ja kasvatus viel\u00e4 sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4, julkisen koulutoimen ja jokaisen koulun tulisi sit\u00e4 suuremmalla syyll\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota koulun neutraalisuusvaatimuksesta huolehtimiseen siten, ett\u00e4 koulu on uskontojen suhteen tunnustukseton ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu 2000-luvulla uudistuneet perusoikeudet ja sitoutuminen kansainv\u00e4lisiin ihmisoikeussopimuksiin. Erilaisten v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksilla on t\u00e4rke\u00e4 sija viranomaistoiminnassa. Oppilaiden ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 oma kulttuuri-identiteetti vaihtelee yksil\u00f6llisesti niin, ett\u00e4 koulu ei voi vain katsoa merkint\u00e4\u00e4 uskonnollisesta yhdyskunnasta v\u00e4est\u00f6rekisteriss\u00e4 ja toimia sen perusteella kaavamaisesti. Kirkkoon kuuluminen ei tarkoita, ett\u00e4 perheiss\u00e4 uskottaisiin jumalaan siten kuin evankelisluterilainen kirkko opettaa. <\/p>\n

Vastineessa kannetaan erityist\u00e4 huomiota yhteiskunnan jatkuvuuteen ja kulttuuriperinteen siirt\u00e4miseen kiinnitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asianmukaista huomiota siihen, ett\u00e4 kulttuuri on muuttunut ja edelleen muuttumassa juuri uskontojen ja katsomusten suhteen. Samoin ihmis- ja perusoikeuksien sis\u00e4lt\u00f6, asema ja niit\u00e4 koskevat tulkinnat ovat edelleen jatkuvan muutoksen tilassa, mik\u00e4 tulee esiin edell\u00e4 mainitussa apulaisoikeuskanslerin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 samoin kuin siin\u00e4 viitatuissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Espoon koulutoimen ei ole sopivaa vuonna 2012 el\u00e4\u00e4 vuoden 1992 suosituksien aikana vallinneessa tilassa.
Vastineessa tuodaan esiin tilastolukuja suomalaisten kirkkoon kuulumisesta. V\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia ei voida kuitenkaan mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 isoillakaan prosenttiluvuilla. Paljon pienempi\u00e4kin kuin 22 prosentin valtakunnallisia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 tulee kohdella yhdenvertaisesti ja noudattaen perusvapauksia. Prosenteista puhuttaessa lienee kuitenkin huomion arvoista mainita, ett\u00e4 Espoossa kirkkoon kuuluu alle 70 prosenttia (68,9 %) ihmisist\u00e4, ja ett\u00e4 vuonna 2011 syntyneist\u00e4 lapsista vain 62,9 prosenttia kastettiin eli runsaasti yli kolmannes (noin 37 %) j\u00e4tettiin kastamatta (Kirkkoon kuuluvuus (%), kastettujen osuus syntyneist\u00e4  hiippakunnittain ja seurakunnittain 2011, http:\/\/sakasti.evl.fi\/sakasti.nsf\/sp?open&cid=Content3D45B8<\/a>). <\/p>\n

Miten opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa tuetaan uskonnottomien perheiden oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentamista? Yhdenvertaisuuden nimiss\u00e4 Espoon sivistystoimella tulisi olla toimintamuotoja ja sopimuksia my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n asiaan eik\u00e4 yksipuolisesti vain yhteen, muutenkin vahvassa ja etuoikeutetussa asemassa olevaan uskonnolliseen yhdyskuntaan ja viel\u00e4p\u00e4 tavalla, joka menee uskonnon ja omantunnon vapauden sek\u00e4 yhdenvertaisuuden kannalta liian pitk\u00e4lle ja on ylimitoitetun yksityiskohtainen ja velvoittavuuden mielikuvan luova. <\/p>\n

Uskonnon vapauteen kuuluu mahdollisuus uskonnon harjoittamiseen. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 kunnan tulisi ottaa itselleen verovaroin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan uskonnollisille yhteis\u00f6ille, kuten evankelisluterilaisille seurakunnille itselleen kuuluvia teht\u00e4vi\u00e4. Vaikka koulu ei j\u00e4rjest\u00e4isik\u00e4\u00e4n koulup\u00e4iv\u00e4n aikana uskonnollisia tilaisuuksia, oppilailla olisi silti Suomessa t\u00e4ydet mahdollisuudet itsen\u00e4isesti ja perheens\u00e4 kanssa uskonnon harjoittamiseen. Samoin koululla olisi mahdollisuus opetukseen liittyen tutustua pedagogisesti perustellulla tavalla uskonnon harjoittamisen muotoihin Suomessa, vaikka koulu ei j\u00e4rjest\u00e4 uskonnon harjoittamista, joka on eri asia kuin opetus.
Vastineessa tarkastellaan my\u00f6s omantunnon vapauden ja vakaumuksen vapauden k\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n on syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan 11 \u00a7 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s kattaa sek\u00e4 uskonnolliset ett\u00e4 muut maailman- ja el\u00e4m\u00e4nkatsomukset. Perustuslakivaliokunta katsoi, ett\u00e4 ”omantunnon vapaus” kattaa parhaiten sek\u00e4 uskonnolliset ett\u00e4 ei-uskonnolliset vakaumukset ja on lis\u00e4ksi varsin vakiintunut juridinen k\u00e4site. Sana ”vakaumus” tuli kuitenkin Perustuslain 11 \u00a7:\u00e4\u00e4n ja 127 \u00a7:\u00e4\u00e4n. Perustuslain 11 \u00a7:n ilmaisu \u201doikeus ilmaista vakaumus\u201d kertoo, ett\u00e4 uskonnon ja omantunnon vapaudessa ei ole kyse vain ns. negatiivisesta uskonnon vapaudesta, vaan my\u00f6s positiivisesta omantunnon ja vakaumuksen vapaudesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Kokkinakis-tapauksessa (tuomio 25.5.1993 A 260-A) korostanut ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan tarjoamaa suojaa paitsi uskonnollisille vakaumuksille my\u00f6s ateisteille, agnostikoille, skeptikoille ja maailmankatsomuksen suhteen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille. Evankelisluterilaisen kirkon itsens\u00e4 teett\u00e4m\u00e4n kyselytutkimuksen mukaan uskonnollisen katsomuksen suhteen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien osuus on Suomessa t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 suuri. Koulun tulee aiempaan paremmin ottaa huomioon ja kohdella kunnioittavasti my\u00f6s t\u00e4llaista katsomuksellista ja kulttuurista identiteetti\u00e4.
Toisin kuin vastineessa katsotaan, kanteluni on hyvin aiheellinen. Lis\u00e4ksi kantelun k\u00e4sittelyn aikana on tullut uutta oikeuskirjallisuutta \u2013 kuten Tuomas Ojasen ja Martin Scheininin artikkelit \u201dYhdenvertaisuus ja syrjim\u00e4tt\u00f6myys (PL 6 \u00a7)\u201d sek\u00e4 ”Uskonnon ja omantunnon vapaus (PL 11 \u00a7)” kirjassa Pekka Hallberg ym., Perusoikeudet. WSOYpro, 2011 \u2013 sek\u00e4 uusia, aiemmin mainittuja oikeustapauksia, jotka tukevat kanteluani.
Esa Ylikoski
FM, lehtori,
p\u00e4\u00e4sihteeri, Ihmisoikeusvaltuuskunnan j\u00e4sen <\/p>\n

esa.k.ylikoski@gmail.com<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Vapaa-ajattelijoiden varapuheenjohtaja Esa Ylikoski teki kes\u00e4ll\u00e4 2011 Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastoon kantelun Espoon kaupungin sivistystoimen Espoon seurakuntayhtym\u00e4n kanssa tekem\u00e4st\u00e4 sopimuksesta. Kantelun teksti on julkaistu sivuillamme (ks. sivu http:\/\/www.vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=50&Itemid=80 ) Espoon kaupungin […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-1072","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c50-uutisia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-hi","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1072"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1072\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}