Esa Ylikosken (FM, p\u00e4\u00e4sihteeri, Vapaa-ajattelijain Liitto ry) puheenvuoro Oikeusministeri\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelun kuulemistilaisuudessa 12.10.2011<\/p>\n
Positiiviseen omantunnon vapauteen kuuluu \u201doikeus ilmaista vakaumus\u201d \u2013 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa samalla my\u00f6s uskonnottoman vakaumuksen vapautta. N\u00e4in on selv\u00e4sti my\u00f6s kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ja EU-s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut (tuomio 25.5.1993 A 260-A) ihmisoikeussopimuksen suojaa paitsi uskonnollisille vakaumuksille my\u00f6s ateisteille, agnostikoille, skeptikoille ja maailmankatsomuksen suhteen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille.
Omantunnon vapaus kattaa sek\u00e4 sis\u00e4isen vakaumuksen vapauden ulottuvuuden (forum internum) ett\u00e4 yksil\u00f6n oikeuden ilmaista sis\u00e4inen vakaumuksensa ja el\u00e4\u00e4 suhteessa muihin ihmisiin tavalla, joka vastaa ja toteuttaa h\u00e4nen vakaumustaan (forum externum). (Ojanen ja Scheinin 2011 (a), s.417)<\/p>\n
\u201dOikeus ilmaista vakaumus\u201d ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vahvista PL 12 \u00a7:n sananvapautta, vaan nimenomaan my\u00f6s yksil\u00f6n oikeutta el\u00e4\u00e4 suhteessa muihin ihmisiin tavalla, joka vastaa ja toteuttaa h\u00e4nen vakaumustaan (Ojanen ja Scheinin 2011(a), 418). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s hiljaisten, mielipiteist\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4 pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien uskonnottomien ihmisten omantunnon ja vakaumuksen vapautta el\u00e4\u00e4 identiteettins\u00e4 mukaan. T\u00e4m\u00e4 puolestaan korostaa PL 6 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn yhdenvertaisen ja syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kohtelun merkityst\u00e4 my\u00f6s vakaumusten suhteen.<\/p>\n
Yhdenvertainen ja syrjim\u00e4t\u00f6n kohtelu tarkoittaa, ett\u00e4 \u201dket\u00e4\u00e4n ei saa ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan \u2026 uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen \u2026 perusteella.\u201d (PL 6 \u00a7 2 mom.) Yleinen syrjint\u00e4kielto kohdistuu ensi sijassa viranomaistoimintaan – eli julkisen vallan ja my\u00f6s julkisten palvelujen toimintaan (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 12. p\u00f6yt\u00e4kirja, SopS 8\/2005)<\/p>\n
Hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 peruste positiiviseen erityiskohteluun voi olla heikommassa asemassa olevan v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n aseman parantaminen ja tosiasiallisen tasa-arvon edist\u00e4minen. Tietyn ryhm\u00e4n (esim. v\u00e4hemmist\u00f6t) asemaa ja olosuhteita parantavat toimet, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseen eiv\u00e4tk\u00e4 asteeltaan muodostu toisia syrjiv\u00e4ksi<\/p>\n
Uskonnon harjoittaminen ei kuulu peruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen eik\u00e4 yliopistojen lakis\u00e4\u00e4teisiin teht\u00e4viin. Uskonnon opetuskaan ei ole tunnustuksellista, ja perustuslakivaliokunnan mukaan yksitt\u00e4inen virsi ei tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamisa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oppilaitokset kuitenkin j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t toistuvasti varsinaista uskonnon harjoittamista, kuten jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia, liitt\u00e4en ne omaan toimintaansa. T\u00e4m\u00e4 tilaisuudet on lainvalmistelussa ja Opetushallituksen ohjeissa todettu selv\u00e4sti uskonnon harjoittamiseksi.<\/p>\n
Peruskoulussa ja lukiossa koululaisjumalanpalveluksia on muutaman kerran vuodessa (yleens\u00e4 evankelisluterilaisen seurakunnan kirkossa tai my\u00f6s koulun tiloissa). Uskonnollisia p\u00e4iv\u00e4navauksia pit\u00e4v\u00e4t seurakuntien papit usein s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti (1-4 kertaa\/kk) ja erityisj\u00e4rjestelyin (pidempi aika). Paikoin alakouluissa ilmenee my\u00f6s opettajan johtamaa \u00e4\u00e4neen lausuttua ruokarukoiluttamista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uskonnottomien oppilaiden perheit\u00e4 painostetaan painostetaan siihen, ett\u00e4 oppilas ei olisi pois uskonnon harjoittamisesta. Esimerkiksi Espoon kaupunki l\u00e4hetti viime lukuvuonna my\u00f6s uskonnottomiin koteihin kirjeen, jossa sivistystoimi suositteli osallistumista evankelisluterilaiseen uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukset ja uskonnolliset p\u00e4iv\u00e4navaukset.<\/p>\n
Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa tilanne ja mm. seurakuntien nime\u00e4mien ns. oppilaitospappien rooli vaihtelee. Yliopistoissa jumalanpalvelus on virallinen osa lukuvuoden avajaisten ja promootiotilaisuuksien ohjelmaa. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa on ollut ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa jumalanpalvelukselle vaihtoehtoinen uskonnoton tilaisuus.<\/p>\n
Julkisten oppilaitoksen teht\u00e4v\u00e4kseen ottama uskonnon harjoittamisen j\u00e4rjest\u00e4minen on perusteetonta enemmist\u00f6asemassa olevan evankelisluterilaisen kirkon suosimista. T\u00e4llaiselle positiiviselle erityiskohtelulle ei ole perustetta, koska kirkko ei ole heikommassa asemassa eik\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n edustaja, vaan saa hyv\u00e4kseen my\u00f6s muuta erityiskohtelua (verotusoikeus, yhteis\u00f6veron tuotto). Yhden uskonnon suosiminen julkisessa sivistys- ja koulutuspalvelussa syrjii uskonnottomia ja muiden uskontojen piiriss\u00e4 olevia oppilaita ja perheit\u00e4. Uskonnon harjoituksen tulisi olla kirkon omaa toimintaa, ei kunnan tai valtion instituutioiden organisoimaa. Luonnollisesti kirkkoon ja muut uskonnolliset yhdyskunnat voisivat tarjota tilaisuuksiaan oppilaille, lasten vanhemmille ja opettajille. Tilaisuuksien tulisi kuitenkin olla varsinaisen kouluty\u00f6n ulkopuolella.<\/p>\n
Niin kauan kuin uskonnon harjoittamista oppilaitosten toiminnassa jatketaan, tulisi niille jotka eiv\u00e4t osallistu uskonnon harjoittamiseen, olla tarjolla aiempaa paremmin vaihtoehtoista ja rinnakkaista ei-uskonnollista ohjelmaa. Sekulaarin eettisen ja kulttuurisen ohjelman tulisi olla tapahtuman ajankohdan luonnetta vastaavaa, tarvittaessa juhlavaa, ja siihen tulee voida kutsua my\u00f6s ulkopuolisia vierailijoita ja ohjelman esitt\u00e4ji\u00e4 tai ohjelma voi tapahtua my\u00f6s koulun ulkopuolella. Kohtuullisten mukautusten laiminly\u00f6nti on yksi syrjinn\u00e4n muoto (KOM (2008)426.<\/p>\n
Perustavoite on tunnustuksettomuus. Parhaiten julkinen palvelu toteuttaisi katsomuksellista yhdenvertaisuutta ja syrjim\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 uskonnon ja omantunnon vapauden piiriss\u00e4 toimimalla kauttaaltaan tunnustuksettomasti. \u201dMonissa maissa \u2026 esimerkiksi enemmist\u00f6uskontokunnan mahdollisuutta pit\u00e4\u00e4 julkisissa kouluissa uskonnollisia p\u00e4iv\u00e4navauksia pidett\u00e4isiin ep\u00e4ilyksitt\u00e4 uskonnonvapauden vastaisena.\u201d (Ojanen ja Scheinin 2011 (a), s. 413)<\/p>\n
Voidaanko pit\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoittamana h\u00e4irint\u00e4n\u00e4, jos koulun uskonnollisia p\u00e4iv\u00e4navauksia v\u00e4litet\u00e4\u00e4n keskusradiolla koko koulun tiloihin siten, ett\u00e4 niiden kuulemista ei koulun tiloissa voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4? Aiheuttaako se v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien ihmisarvoa loukkaavan ep\u00e4kunnioittavan, jopa n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n ilmapiirin? H\u00e4irint\u00e4 syrjinn\u00e4n muotona tarkoittaa henkil\u00f6n tai ihmisryhm\u00e4n arvon tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, ett\u00e4 luodaan \u2026 halventava, n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4 \u2026 ilmapiiri. Menettely on toistuvaa, ilmeist\u00e4, julkista (Ojanen ja Scheinin, 2011(b), s. 246).<\/p>\n
Oppilaat, joiden perheiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokarukoukset eiv\u00e4t kuulu, voivat kokea johdetun rukoiluttamisen omantunnon vapautta loukkaavana, jopa n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. N\u00e4in on riippumatta siit\u00e4, osallistuvatko he siihen vai ovatko muusta ryhm\u00e4st\u00e4 erill\u00e4\u00e4n rukouksen ajan. Alakoululaisen erottaminen ruokailuryhm\u00e4st\u00e4 rukoiluttamisen vuoksi voidaan pit\u00e4\u00e4 jopa pienten lasten kaltoin kohteluna, joka my\u00f6s saattaa altistaa kiusaamiselle. Koulun lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4neen rukoiluttaminen on omantunnon vapauden kannalta ongelmana monin paikoin julkisena palveluja j\u00e4rjestetyss\u00e4 lasten p\u00e4iv\u00e4hoidossa. Ratkaisu asiaan on rukoiluttamisen lopettaminen, ei perheiden painostaminen osallistumaan ja lasten mukautuminen.<\/p>\n
Koulujen jatkuvat hartaustilaisuudet ja jumalanpalvelukset luovat oppilaille ja opettajille keinotekoisen uskonnollisen kasvihuoneilmi\u00f6n, joka ei en\u00e4\u00e4 vastaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan ja perheiden kulttuurista todellisuutta. Yhteiskunnallisen tietoarkiston julkaiseman haastattelututkimuksen mukaan vain joka viides suomalainen osallistuu uskonnollisiin tilaisuuksiin useita kertoja vuodessa. (Ketola, s. 19). Kun seurakuntavaaleihin osallistuu vain noin 16 prosenttia ev.lut. kirkon j\u00e4senist\u00e4, kirkon mandaatti puhua kaikkien j\u00e4sentens\u00e4 nimiss\u00e4 on vahvasti yliarvostettu. Uskonnon opetusta koulussa tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Uskonnon opetuksen pakollisuus peruskoulussa ja jopa lukiossa ei kunnioita kirkon j\u00e4senten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta katsomuksellisissa valinnoissa. Uudessa tuntijakoratkaisussa el\u00e4m\u00e4nkatsomustieto tulisi saada kaikille vapaasti valittavaksi.<\/p>\n
Evankelisluterilaisen enemmist\u00f6kirkon ulkopuolella on yli 22 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomia on yli 1 miljoona (noin 19 %). Heist\u00e4 osa voi silti olla uskonnollisia, toisaalta varsin monet kirkon j\u00e4senet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ei-uskonnollisia (Ketola, s. 11). Uskonnottomia ja ei-uskonnollisia on paljon ainakin v\u00e4hemmist\u00f6poliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Syrjinn\u00e4n poistaminen on ihmisoikeuskysymys. Koulun ja p\u00e4iv\u00e4hoidon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat my\u00f6s herkk\u00e4 asia, koska kysymys on lapsista ja nuorista, jotka kasvavat ihmisyyteen ja kansalaisuuteen. V\u00e4h\u00e4ttelyst\u00e4 v\u00e4h\u00e4sen: Jos uskonnottomien ja toisuskoisten syrjint\u00e4 olisi pieni ongelma, silloinhan tilanteen korjaamisen ei pit\u00e4isi olla niin vaikeaa.<\/p>\n
Syrjint\u00e4\u00e4 ei ole vain kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4hoidossa. Vakavia syrjint\u00e4ongelmia on my\u00f6s Puolustusvoimissa. Kirkkoon kuulumattomien pit\u00e4\u00e4 anoa vapautusta uskonnon harjoittamisesta ja kirkollisesta ty\u00f6st\u00e4. Kirkkoon kuuluvien on pakko osallistua kentt\u00e4hartauteen ja kirkolliseen toimintaan. Paraatiin p\u00e4\u00e4see vain hartauden kautta. Valaa markkinoidaan vakuutusta v\u00e4h\u00e4tellen. Henkist\u00e4 tukea saa usein vain hengellisen henkil\u00f6st\u00f6n toimesta, vaikka palveluun tarvittaisiin katsomuksellisesti neutraaleja sosiaalisen ja eettisen ammattilaisia. Kansainv\u00e4linen humanistiliitto IHEU onkin vaatinut ei-uskonnollista \u201dpastoraalista\u201d henkil\u00f6st\u00f6n saamista eri maiden puolustusvoimiin.<\/p>\n
Eduskunnan tulisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4 julkisten instituutioiden katsomuksellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen uusimiseen. Lakihan ei en\u00e4\u00e4 velvoita valtiop\u00e4ivien avajaisjumalanpalveluksen j\u00e4rjest\u00e4miseen entiseen tapaan. Jumalanpalvelus voisi silti olla jatkossakin tarjolla kansanedustajille ja muulle eduskunnan v\u00e4elle suurkirkossa, mutta ei en\u00e4\u00e4 osana eduskunnan avajaisten virallista ohjelmaa.<\/p>\n
Jos vanhaa jumalanpalvelusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 edell\u00e4 esitetyst\u00e4 huolimatta jatketaan, sen rinnalle tarvitaan vaihtoehtoinen sekulaari-eettinen ei-uskonnollinen juhlatilaisuus. Ekumeenisen neuvoston lis\u00e4ksi maahan tarvitaan ei-uskonnollinen eettinen neuvosto, joka voisi toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 eduskunnan kanssa t\u00e4llaisen tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4miseksi. T\u00e4llainen eettinen neuvosto tarvittaisiin muutenkin, vaikka valtiop\u00e4ivien ohjelmaan virallisesti kuuluvasta jumalanpalveluksesta luovutaankin. Siihen voitaisiin nimitt\u00e4\u00e4 uskonnottomien j\u00e4rjest\u00f6jen edustajia ja arvostettuja uskonnottomia yksityishenkil\u00f6it\u00e4 kulttuurin, tieteen ja yhteiskuntael\u00e4m\u00e4n eri aloilta.<\/p>\n
Esa Ylikoski
FM, lehtori
p\u00e4\u00e4sihteeri
Vapaa-ajattelijain Liitto ry
esa.ylikoski@vapaa-ajattelijat.fi<\/p>\n
Kimmo Ketola & Kati Niemel\u00e4 & Hanna Salom\u00e4ki, Uskonto suomalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 9, 2011.<\/p>\n
Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin, Uskonnon ja omantunnon vapaus (PL 11 \u00a7) s. 413- 458 kirjassa Pekka Hallberg ym., Perusoikeudet. WSOPpro, 2011(a).<\/p>\n
Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin, Yhdenvertaisuus ja syrjinn\u00e4n kielto (PL 6 \u00a7). s. 227- 280 kirjassa Pekka Hallberg ym., Perusoikeudet. WSOPpro, 2011(b).<\/p>\n
Esa Ylikosken (FM, p\u00e4\u00e4sihteeri, Vapaa-ajattelijain Liitto ry) puheenvuoro Oikeusministeri\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelun kuulemistilaisuudessa 12.10.2011 Omantunnon ja vakaumuksen vapaus on positiivinen oikeus Uskonnon ja omantunnon vapauteen (PL 11 \u00a7) kuuluu omantunnon […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[27],"tags":[],"class_list":["post-1057","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c65-mielipiteet"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-h3","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1057"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1057"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1057"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1057"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}