Kantelu <\/p>\n
Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirasto
opetustoimen oikeusturva-asiat<\/p>\n
Espoon kaupungin sivistystoimi ja Espoon seurakuntayhtym\u00e4 ovat 27.4.2011 sopineet yhteisty\u00f6sopimuksen vuodelle 2011. sopimuksen ovat allekirjoittaneet Espoon kaupungin Sivistystoimen johtaja Aulis Pitk\u00e4l\u00e4 ja Espoon seurakuntayhtym\u00e4n Yhteisen seurakuntaty\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jukka Huttunen. Sopimus alkaa n\u00e4in:<\/p>\n
\u201dESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN JA ESPOON SEURAKUNTIEN
YHTEISTY\u00d6SOPIMUS 2011. T\u00e4ll\u00e4 sopimuksella Espoon kaupungin sivistystoimi ja Espoon seurakunnat sopivat koulujen ja seurakuntien v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n periaatteista. Periaatteilla pyrit\u00e4\u00e4n selkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassa olevat toimintatavat.\u201d<\/p>\n
Mielest\u00e4ni Espoon kaupungin tuossa sopimuksessa sopimat monet yhteisty\u00f6n periaatteet ja toimintatavat ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja virheellisi\u00e4 julkisen vallan julkisia palveluja toteuttavalle Sivistystoimelle, koska ne rikkovat Perustuslain 6 \u00a7:n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuusperiaatetta ja Perustuslain 11 \u00a7:n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4 omantunnon ja vakaumuksen vapautta, hallintolain 6 \u00a7:n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n tasapuolisuus- ja puolueettomuusvaatimusta, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita sek\u00e4 Opetushallituksen muistiota\/tiedotetta \u201dPerusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opetukseen sek\u00e4 koulun toimintaan\u201d.<\/p>\n
Seuraavaksi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n sopimuksen virheellisi\u00e4 kohtia siten, ett\u00e4 ensin on lainattu ja merkitty kursiivilla sopimusteksti ja sen j\u00e4lkeen osoitetaan sen virheellisi\u00e4 kohtia ja perustellaan niiden virheellisyytt\u00e4.<\/p>\n
\u201d1. KASVATUSKUMPPANUUS
Seurakunta ja koulu toimivat kasvatuskumppaneina, joiden yhteisen\u00e4 tavoitteena on tukea oppilaan kasvua monikulttuurisessa yhteiskunnassa.Seurakunnan toiminta koulussa on osa koulun uskontokasvatusta, joka antaa valmiuksia uskontodialogiin.
Kasvatuskumppanuus toteutuu kolmella eri tasolla. Se on oppilaan kasvun ja kouluyhteis\u00f6n henkisen hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 ja opettajan ty\u00f6n tukemista\u201d.<\/p>\n
Sopimuksella Espoon kaupungin sivistystoimi antaa yhdelle uskonnolliselle instituutiolle, evankelis-luterilaiselle kirkolle, Espoon seurakunnille kohtuuttoman, yhdenvertaisuusperiaatetta rikkovan erityiskohtelun koulun kasvatusteht\u00e4v\u00e4n toteuttamisessa verrattuna uskonnottomien katsomusten ja vakaumusten sek\u00e4 muiden uskontojen kohteluun. Juuri mainitun monikulttuurisen yhteiskunnan oloissa yhden, enemmist\u00f6asemassa olevan uskonnon erityisasema on vastoin Perustuslain 6 \u00a7:n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4 kansalaisten yhdenvertaisuutta uskonnon, vakaumuksen ja mielipiteen osalta, eik\u00e4 menettely\u00e4 voida mitenk\u00e4\u00e4n perustella heikommassa asemassa olevan ryhm\u00e4n erityiskohtelun sallimisen mahdollisuudella, koska t\u00e4ss\u00e4 on kyse vahvemmassa asemassa olevan perusteettomasta suosimisesta ja heikommassa asemassa olevien syrjinn\u00e4st\u00e4 (Perustuslaki 6 \u00a7: \u201dKet\u00e4\u00e4n ei saa ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksil\u00f6in\u00e4, ja heid\u00e4n tulee saada vaikuttaa itse\u00e4\u00e4n koskeviin asioihin kehityst\u00e4\u00e4n vastaavasti.\u201d)<\/p>\n
T\u00e4llainen kasvatuskumppanuus monikultuurisessa yhteiskunnassa on yht\u00e4 kyseenalaista kuin olisi kasvatuskumppanuussopimus demokratia- ja kansalaiskasvatuksesta vain yhden puolueen, esimerkiksi Espoon Kokoomuksen kanssa, siit\u00e4 ett\u00e4 sovitulla laaja-alaisella ja seikkaper\u00e4isesti sovitulla yhteisty\u00f6ll\u00e4 tuetaan oppilaan kasvua monipuolueyhteiskunnassa ja annetaan valmiuksia puolueiden v\u00e4liseen dialogiin.<\/p>\n
On my\u00f6s kyseenalaista, mit\u00e4 tarkoitetaan \u201duskontokasvatuksella\u201d kouluissa, kun Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n ensisijaisesti opetuksesta, n\u00e4in my\u00f6s uskonnon opetuksen osalta. Perusteiden 2. luvussa \u201dOpetuksen j\u00e4rjest\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohdat\u201d todetaan, ett\u00e4 \u201dPerusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ymp\u00e4rist\u00f6n elinkelpoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen sek\u00e4 monikulttuurisuuden hyv\u00e4ksyminen.\u201d ja \u201dPerusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.\u201d Vaikka perusteissa sanotaankin, ett\u00e4 perusopetuksella \u201don sek\u00e4 kasvatus- ett\u00e4 opetusteht\u00e4v\u00e4\u201d, se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 kasvatus voisi olla uskonnollisesti tunnustuksellista, jos opetuskaan ei ole uskonnollisesti tunnustuksellista. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei oikeuta koulua tunnustukselliseen uskontokasvatukseen. Dialogiin valmistautumisessa on kyse juuri oman opin puolustamisesta ja levitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4in ollen sellaisesta sopiminen kasvatuskumppanuussopimuksella ei ole oikein. (http:\/\/www.oph.fi\/saadokset_ja_ohjeet\/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet\/perusopetus)<\/p>\n
Johdannossa viitataan koko kouluyhteis\u00f6\u00f6n, vaikka kaikki oppilaat ja opettajat ja muu henkil\u00f6st\u00f6 eiv\u00e4t kuulukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon. T\u00e4ll\u00f6in toimitaan vastoin vakaumuksen ja omantunnon vapautta, josta on s\u00e4\u00e4dettu Perustuslain 11 \u00a7:ss\u00e4 otsikolla \u201dUskonnon ja omantunnon vapaus\u201d. T\u00e4m\u00e4n perustavan s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen mukaan kansalaisilla on \u201doikeus ilmaista vakaumus\u201d ja oikeus \u201dolla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan\u201d. Kysymys oman positiivisesta omantunnon ja vakaumuksen vapaudesta. Lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dkukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen\u201d, ei siis my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyseist\u00e4 uskonnon harjoittamista toteuttavan uskonnollisen yhdyskunnan j\u00e4sen. (Perustuslaki 11 \u00a7: \u201dUskonnon ja omantunnon vapauteen sis\u00e4ltyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.\u201d)<\/p>\n
\u201d2. YHDYSHENKIL\u00d6T
Kukin koulu valitsee yhdyshenkil\u00f6n, joka vastaa yhteisty\u00f6st\u00e4 seurakunnan kanssa, ja nime\u00e4\u00e4 h\u00e4net lukuvuosisuunnitelmaansa. Koulu ilmoittaa mahdollisista yhdyshenkil\u00f6n muutoksista seurakunnalle.
Jokainen seurakunta nime\u00e4\u00e4 yhdyshenkil\u00f6t seurakunnan alueella oleville kouluille. Seurakuntien yhdyshenkil\u00f6t ovat kouluyhteisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka ottavat yhteytt\u00e4 oman alueensa kouluihin, tapaavat koulujen yhdyshenkil\u00f6t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran lukuvuodessa ja suunnittelevat yhdess\u00e4 lukuvuoden yhteisty\u00f6t\u00e4. Seurakunta voi kutsua my\u00f6s alueensa koulujen yhdyshenkil\u00f6t yhteiseen
tapaamiseen vuosittain tai harkintansa mukaan.
Kouluyhteisty\u00f6 on osallistumista kouluyhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvatusty\u00f6h\u00f6n. Kouluyhteisty\u00f6ntekij\u00e4 voi vierailla oppitunneilla, pit\u00e4\u00e4 p\u00e4ivystysaikaa koululla, osallistua kouluyhteis\u00f6n tilaisuuksiin ym.
Vuosittain 8.-luokkalaisille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n rippikouluinfo.\u201d<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kohtaa annetaan hyvin laaja-alaisesti (\u201del\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvatusty\u00f6h\u00f6n\u201d) yhdelle, vahvemmassa asemassa olevalle uskonnolliselle yhdyskunnalle perusteeton erityiskohtelu muihin, heikommassa asemassa oleviin katsomuksellisiin ja uskonnollisiin yhteis\u00f6ihin verattuna, mik\u00e4 rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta. Rippikouluinfon j\u00e4rjest\u00e4misoikeus kouluty\u00f6h\u00f6n liittyen on my\u00f6s vastain yhdenvertaisuutta. Jos seurakunnan info-tilaisuuksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n koulun tiloissa, niiden tulisi ainakin olla kouluty\u00f6n ulkopuoella.<\/p>\n
\u201d3. KOULUJUMALANPALVELUKSET
Lukuvuoden aikana j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n koulujumalanpalveluksia tai koko koulun hartauksia, joiden ajankohdista koulu ja seurakunta sopivat yhdess\u00e4. Jumalanpalvelusten suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana seurakunnan lis\u00e4ksi oppilaita, opettajia ja mahdollisesti muuta kouluhenkil\u00f6kuntaa. Oppilaat voivat valmistaa oppitunneilla jumalanpalveluksen osia (esim.
synnintunnustus, esirukous, saarna) ja tunneilla voidaan harjoitella etuk\u00e4teen siihen liittyvi\u00e4 virsi\u00e4. N\u00e4in jumalanpalvelus toteutetaan koko kouluyhteis\u00f6n yhteisen\u00e4 juhlana.\u201d<\/p>\n
Sopimuksen 3. kohta \u201dkoulujumalanpalveluksista\u201d rikkoo jyrk\u00e4sti ja selv\u00e4sti Perustuslain 11 \u00a7:n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4 omantunnon ja vakaumuksen vapautta.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin hartaustilaisuudet ja koulujumalanpalvelukset eiv\u00e4t voi mitenk\u00e4\u00e4n olla \u201dkoko koulun\u201d tilaisuuksia. Jumalanpalvelusta ei voida toteuttaa \u201dkoko kouluyhteis\u00f6n yhteisen\u00e4 juhlana\u201d. Perustuslain 11 \u00a7 ja Opetushallituksen ohjeet edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Ilmoituksen voi tehd\u00e4 kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Espoon kaupunki ei ole oikeutettu sopimaan seurakunnan kanssa uskonnon harjoittamista sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 yhteisist\u00e4 koko koulun tilaisuuksista, koska kaikki oppilaat ja opettajat eiv\u00e4t niihin suinkaan aina osallistu. Evankelisluterilaisen kirkon j\u00e4senyyden ulkopuolella olevien oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Espoossa ylitt\u00e4\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 kolmanneksen. Vuonna 2010 syntyneist\u00e4 lapsista 65,2 prosenttia kastettiin ja siten 34,8 prosenttia on kastamattomia.<\/p>\n
Yll\u00e4 olevassa opimuskohdassa on ilmeisesti unohdettu, ett\u00e4 Espoon sivistystoimi on 31.1.2011 ilmoittanut Esa Ylikosken l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n kirjeen johdosta antamassaan vastauksessan seuraavaa: \u201dUskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumiseen liittyv\u00e4\u00e4 ohjekirjett\u00e4 korjaamme mahdollisimman pian t\u00e4rkeiden huomioittenne pohjalta. Pit\u00e4\u00e4 paikkansa, ett\u00e4 viranomainen ei voi suositella uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumista. T\u00e4m\u00e4 virhe korjataan. Koulutulokkaan oppaan teksti\u00e4 muokataan seuraavan kerran ensi syksyn\u00e4. Muokkauksessa huomioimme palautteenne. Haluamme vakuuttaa, ett\u00e4 Espoon opetustoimen tarkoitus ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole suosia jotakin katsomusainetta toisen kustannuksella. Me pyrimme omalla toiminnallamme turvaamaan jokaisen oppilaan ja perheen oikeuden oman katsomusaineen opetukseen ja oikeuteen olla osallistumatta tai osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin kunnioittaen kunkin oppilaan ja perheen vakaumusta.\u201d<\/p>\n
Toiseksi my\u00f6s evankelis-luterilaiseen oman uskonnon opetukseen osallistuvien oppilaiden kytkeminen jumalanpalveluksen osien toteuttamiseen (esim. synnintunnustus, esirukous, saarna) on ristiriidassa opetuksen tunnustuksettoman luonteen kanssa. Jumalanpalvelus on kuitenkin luonteeltaan uskonnon harjoittamista eik\u00e4 opetussuunnitelman mukaista tunnustuksetonta opetusta, kuten draamapedagogiikkaa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 on paikallaan todeta, ett\u00e4 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eiv\u00e4t ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ainakaan velvoita j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n uskonnonharjoitusta koulussa. Opetushallituksen muistiossa\/tiedotteessa \u201dPerusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opetukseen sek\u00e4 koulun toimintaan\u201d tosin katsotaan, ett\u00e4 \u201dkoulu voi edelleen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia p\u00e4iv\u00e4navauksia.\u201d Ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole opetussuunnitelman nojalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 tarpeellisiakaan. Jumalanpalvelukset ja uskonnolliset p\u00e4iv\u00e4navaukset \u201dkatsotaan uskonnon harjoittamiseksi\u201d. Kunta ja koulu voisivat hyvin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden toimintaan ei kuulu varsinaista uskonnon harjoittamista. On kyseenalaista, ett\u00e4 kunta sopimuksella velvoittaa kaikkia kouluja toimimaan ev.lut. seurakuntien kanssa samalla lailla, vaikka koulujen tilanne esimerkiksi oppilaiden kirkkoon kuulumisen ja monikulttuurisuuden suhteen vaihtelee eri puolilla kaupunkia.<\/p>\n
Evankelis-luterilaisen oman uskonnon opetuksen opetussuunnitelman tavoitteet pystyt\u00e4\u00e4n toteuttamaan hyvin ilman uskonnonharjoitusta kouluissa. OPS:n 1-5 lk keskeisiss\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4”Luterilaisen kirkon el\u00e4m\u00e4st\u00e4” mainitaan ”kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyvi\u00e4 kristillisi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja tapoja” sek\u00e4 ”seurakunnan keskeisi\u00e4 toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sek\u00e4 toiminta seurakunnan j\u00e4senen\u00e4”. Noiden asioiden jatkuva kertaaminen uskonnon harjoittamisen muodossa koulun tiloissa ei ole perusteltua. Oppilailla on mahdollisuus my\u00f6s kotiteht\u00e4vien kautta jonakin kouluvuotena k\u00e4yd\u00e4 perehtym\u00e4ss\u00e4 oman kotiseurakuntansa kirkossa oikeaan jumalanpalvelukseen. Perehtyminen uskonnon harjoittamiseen ei vaadi oppilailta vuodesta toiseen jatkuvia kertausharjoituksia uskonnon harjoittamiseen, peruskoulun aikana yhdeks\u00e4n vuoden aikana vuodesta toiseen toistuvia kirkkovuoden juhlia taikka kukausittaisia, paikoin jopa kahden viikon v\u00e4lein toistuvia p\u00e4iv\u00e4navausten nimell\u00e4 kulkevia hartaustilaisuuksia. Ei mik\u00e4\u00e4n muukaan opetussuunnitelmassa mainittu asia oikeuta t\u00e4llaiseen laiskanl\u00e4ksyyn. Lasten uskonnollinen kylvetys kouluissa antaa virheellisen kuvan uskonon asemasta normaalissa suomalaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: tilastojen mukaan seurakuntien j\u00e4senperheiden vapaaehtoinen jumalanpalveluksissa k\u00e4ynti on varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ole ollenkaan tavanomaista pit\u00e4\u00e4 hartauhetki\u00e4 ty\u00f6paikalla tai j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kirkkok\u00e4yntej\u00e4. Julkisen koulutoimen ei ole oikein sopia vain lapsille rakennettavasta uskonnollisesta ansarista, kasvihuoneesta, joka ei vastaa ihmisten normaalia el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n
Opetushallituksen mainitussa muistossa\/tiedotteessa todetaan kouluhenkil\u00f6st\u00f6n asemasta: \u201dPerusoikeusuudistuksen valmistelussa on katsottu, ett\u00e4 uskonnon ja omantunnon vapautta koskevasta perusoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 ei voida johtaa yleist\u00e4 oikeutta kielt\u00e4yty\u00e4 virkavelvollisuuksiin kuuluvasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 vakaumuksen perusteella. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen on kuitenkin katsottu puoltavan yleisesti ty\u00f6njaollisia ja hallinnollisia j\u00e4rjestelyj\u00e4, joilla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n velvoittaminen vakaumustaan loukkaaviin ty\u00f6teht\u00e4viin. Hallituksen esityksess\u00e4 Suomen perustuslakien perusoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6sten muuttamisesta (HE 309\/1993) todetaan, ett\u00e4 uskonnon ja omantunnon vapauden ja virkavelvollisuuden hoitamisen v\u00e4liset ristiriidat joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti.\u201d Espoon kaupungin sivistystoimen Espoon seurakuntien kanssa tekem\u00e4 sopimus, jossa jumalanpalvelukset mainitaan \u201dkoko kouluyhteis\u00f6n yhteisen\u00e4 juhlana\u201d on my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n osalta selke\u00e4sti ristiriidassa Opetushallituksen muistion\/tiedotteen kanssa (muun muassa koskien tapauskohtaisuutta) sek\u00e4 Perustuslain 11 \u00a7:n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n omantunnon ja vakaumuksen vapauden kanssa.<\/p>\n
\u201d4. P\u00c4IV\u00c4NAVAUKSET
Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4navauksia aamup\u00e4iv\u00e4n aikana kouluilla yhteisesti sovittuna ajankohtana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerrankuukaudessa. Koululla voi olla omasta ty\u00f6rytmist\u00e4\u00e4n johtuen tarve saada seurakunnan p\u00e4iv\u00e4navaukselle vaihteleva ajankohta. T\u00e4llainen aikataulu
laaditaan etuk\u00e4teen yhteisty\u00f6ss\u00e4. Alakouluissa pyrit\u00e4\u00e4n kokoontumaan yhteiseen tilaan, yl\u00e4kouluissa ja lukiossa p\u00e4iv\u00e4navaukset toteutetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti keskusradion kautta.
P\u00e4iv\u00e4navaukset ovat osa kouluty\u00f6t\u00e4 ja tukevat koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta. Seurakunnan p\u00e4iv\u00e4navaus on koulun uskor1nollinen tilaisuus, joka voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein my\u00f6s virren\/laulun ja rukouksen. Huoltajat ovat ilmoittaneet koululle oppilaan osallistumisesta kouluyhteis\u00f6n uskonnollisiin tilaisuuksiin erillisell\u00e4 ilmoituksella.\u201d<\/p>\n
Toisin kuin sopimuksessa sanotaan, opetussuunnitelman mukainen opetus on uskonnollisesti tunnustuksetonta ja seurakuntien pit\u00e4m\u00e4t p\u00e4iv\u00e4navaukset puolestaan ovat uskonnon harjoittamista. Uskonnollisia aamunavauksia ei saisi tulla keskusradiosta, koska silloin niist\u00e4 pois olevien oppilaiden on vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niiden kuulmeista. Sopimus antaa seurakunnalle kohtuuttoman suosivan erityiskohtelun p\u00e4iv\u00e4navauksien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 Perustuslain 6 \u00a7:\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4ss\u00e4 hallituksen esityksess\u00e4 kyll\u00e4 todetaan, ett\u00e4 yhdenvertaisuusperiaate ei est\u00e4 positiivista erityiskohtelua, jolla pyrit\u00e4\u00e4n tietyn ryhm\u00e4n aseman ja olosuhteiden turvaamiseen. Yleisen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellisen tulkinnan mukaan ajatukseen tasa-arvosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta liittyy se, ett\u00e4 yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevia ryhmi\u00e4 voidaan tukea. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan ole perusteltua soveltaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 erityisasemassa olevaan, oppilaiden enemmist\u00f6n uskonnolliseen yhdyskuntaan. Ev.lut. seurakuntyhtym\u00e4 ei ole heikommassa vaan p\u00e4invastoin vahvemmassa asemassa ja sen sijaan muut uskonnot ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat ovat heikommassa asemassa. Pikemminkin olisi perusteltua sopimus, jolla tuettaisiin juuri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden ja opettajien katsomusten ja vakaumusten kunnioittamista ja huomioon ottamista p\u00e4iv\u00e4navauksissa. Kaupunki voisi sopia esimerkiksi uskonnottomien kulttuuri-, etu- ja katsomusj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa ei-uskonnollisten eettisten p\u00e4iv\u00e4navausten mahdollistamisesta. Muutoinkin koulun ikkunat yhteiskuntaan tulisi olla avoimia muuallekin kuin kirkonm\u00e4elle p\u00e4in. Yhteisty\u00f6t\u00e4 olisi paikallaan lis\u00e4t\u00e4 erilaisten ei-uskonnollisten j\u00e4rjest\u00f6jen , 3. sektorin yhdistysten kanssa sek\u00e4 tietenkin kunnan oman nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa.<\/p>\n
\u201d5. KRIISITY\u00d6
Koulut voivat halutessaan saada seurakunnalta tukea kriisitilanteissa kuoleman, onnettomuuden tms. kohdatessa oppilasta, henkil\u00f6kuntaa tai kouluyhteis\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus tulee n\u00e4ky\u00e4 koulujen kriisisuunnitelmassa.\u201d<\/p>\n
T\u00e4llaisella sopimuksella ei ole perusteltua m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 koulujen kriisisuunnitelmista. Kunnilla on oltava yleinen kriisisuunnitelma, ja siin\u00e4 on usein sopimuspohjaisesti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 muun muassa Suomen Punaisen Ristin kriisipalveluja. Koulun kriisisuunnitelmien tulee perustua julkisiin palveluihin ja katsomuksellisesti neutraaliin ammatti- ja vapaaehtoisty\u00f6apuun. Seurakunnan tarjoamat tukipalvelut tulee kohdistaa l\u00e4hinn\u00e4 kirkon j\u00e4seniin.<\/p>\n
\u201d6. LEIRIKOULUT, RYHM\u00c4YTYSP\u00c4IV\u00c4T JA RETKET
Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t osallistuvat mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan koulun retkip\u00e4iviin ja leirikouluihin. Koulut voivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 leirikouluja seurakuntien leiri- ja kurssikeskuksissa sopimusk\u00e4ytt\u00e4jien hinnalla. Vaihtoehtoisesti leirikouluja voidaan toteuttaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Seurakunnat voivat tarjota leirikouluja, jolloin seurakunta
Vastaa sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja toteutuksesta. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n seurakuntayhtym\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 hintoja.\u201d
\u201dSeurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat olla mukana 7.-luokkalaisten ryhm\u00e4ytysp\u00e4iviss\u00e4. Seurakunnan roolista syksyn ryhm\u00e4ytysp\u00e4iviss\u00e4 sovitaan koulun ja seurakunnan kesken viimeist\u00e4\u00e4n kev\u00e4tlukukauden aikana.\u201d<\/p>\n
Leirikoulutoiminnan tulee perustua opetusuunnitelmaan eik\u00e4 se voi olla uskonnollisesti tunnustuksellista. Leirikouluun osallistuvat kaikki kyseisen opetusryhm\u00e4n oppilaat, my\u00f6s ne, jotka eiv\u00e4t ole ev.lut. uskononnon opetuksessa. N\u00e4in ollen t\u00e4llainen sopimus, joka automaattisesti mahdollistaa yhden uskonnollisen yhdyskunnan edustajien osallistumisen, ei ole oikein. Opetuksen \u201dsis\u00e4ll\u00f6n ja toteutuksen\u201d luovuttaminen, ulkoistaminen seurakunnan vastuulle ei ole perusopetuslain mukaista.<\/p>\n
Yhdelle uskonnolliselle yhdyskunnalle luovutettu etuoikeus osallistua yl\u00e4kouluun siirtyvien oppilaiden ryhm\u00e4ytykseen on sekin muita uskontokuntia sek\u00e4 uskonnottomia ja kaikkia uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia syrjiv\u00e4 (Perustuslaki 6 \u00a7) ja loukkaa heid\u00e4n omantunnon ja vakaumuksen vapauttaan (Perustuslaki 11 \u00a7). Koulun tulisi kunnioittaa nyt v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4 olevia uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oppilaita ja heid\u00e4n perheit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tukea opilaiden omaa identitetti\u00e4.<\/p>\n
\u201d7. MUUT TAPAHTUMAT
Seurakunta voi mahdollisuuksien mukaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 erilaisia kristillist\u00e4 kasvatusta tukevia tapahtumia, esimerkiksi hengellisen musiikin konsertteja, teemap\u00e4ivi\u00e4 tai elokuvia koululle yhteisty\u00f6ss\u00e4 koulun kanssa.
Suositeltavaa on, ett\u00e4 koulussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n seurakunnalle mahdollisuus kertoa oppilaille suunnatusta toiminnasta esimerkiksi t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen osoitetulla ilmoitustaululla.
Kouluyhteisty\u00f6ntekij\u00e4 voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulun aikuisyhteis\u00f6n niin toivoessa kerran lukuvuodessa koulun aikuisyhteis\u00f6lle virkistyshetken. Sen sis\u00e4lt\u00f6 ja toteutus suunnitellaan yhdess\u00e4.
Seurakunnat tarjoavat vuosittain hiljaisuuden retriittej\u00e4 opettajien ty\u00f6hyvinvoinnin tukemiseksi.
Retriitist\u00e4 mahdollisesti aiheutuvista sijaiskuluista opettaja sopii oman koulunsa rehtorin kanssa.
Opettajayhteis\u00f6 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Espoon seurakuntien leiri- ja kurssikeskuksia TYHY-toimintaansa
sopimusk\u00e4ytt\u00e4jien hinnalla.\u201d<\/p>\n
Seurakunta voi tarjota tilaisuuksia kouluille ilman erityist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 koulujen kanssa. Erityinen ilmoitustaulu vain seurakuntien ilmoituksia varten ei silti ole perusteltua. \u201dAikuisyhteis\u00f6t\u201d ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti sellaisia, ett\u00e4 kaikki eiv\u00e4t kuulu ev.lut. kirkkoon, mik\u00e4 tulee ottaa huomioon ty\u00f6hyvinvointiin liittyv\u00e4ss\u00e4 virkistystoiminnassa.<\/p>\n
\u201d8. SEURAKUNTA JA KOULUN USKONNONOPETUS
Uusien OPS:ien valmistuttua tehd\u00e4\u00e4n luokkataso- ja kurssikohtaiset
suunnitelmat.\u201d<\/p>\n
On kohtuutonta erityiskohtelua sopia yhden uskonnollisen yhdyskunnan kanssa luokkataso- ja kurssikohtaisesta opetuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n vaikuttamisesta S\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan evankelis-luterilaista uskontoa opettavien ei tarvitse olla ev.lut. kirkon j\u00e4seni\u00e4, ja on opetuksen vapauden vastaista antaa koulun ulkopuolisen tahon s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 opetuksen toteuttamista. Koska opetussuunnitelman perusteiden mukaan oman uskonnon opetuksessa tulisi tutustua my\u00f6s uskonnottomuuteen, olisi perusteltua, ett\u00e4 Espoon sivistystoimi k\u00e4\u00e4ntyisi katsomusaineiden kouluopetuksen toteuttamisessa silt\u00e4 osin my\u00f6s uskonnottomien kulttuuri-, etu- ja oikeusturvaj\u00e4rjest\u00f6jen puoleen.<\/p>\n
Kunnioittavasti<\/p>\n
Esa Ylikoski
Vapaa-ajattelijain liitto ry:n
ET- ja katsomusainety\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja,
Helsingin vapaa-ajattelijat ry:n varapuheenjohtaja
p. 0504685332<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Liite 1<\/p>\n
ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN JA ESPOON SEURAKUNTIEN
YHTEISTY\u00d6SOPIMUS 2011<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 sopimuksella Espoon kaupungin sivistystoimi ja Espoon seurakunnat
sopivat koulujen ja seurakuntien v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n periaatteista.
Periaatteilla pyrit\u00e4\u00e4n selkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassa olevat toimintatavat.<\/p>\n
1. KASVATUSKUMPPANUUS<\/p>\n
Seurakunta ja koulu toimivat kasvatuskumppaneina, joiden yhteisen\u00e4
tavoitteena on tukea oppilaan kasvua monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Seurakunnan toiminta koulussa on osa koulun uskontokasvatusta, joka
antaa valmiuksia uskontodialogiin.<\/p>\n
Kasvatuskumppanuus toteutuu kolmella eri tasolla. Se on oppilaan kasvun
ja kouluyhteis\u00f6n henkisen hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 ja opettajan ty\u00f6n
tukemista.<\/p>\n
2. YHDYSHENKIL\u00d6T<\/p>\n
Kukin koulu valitsee yhdyshenkil\u00f6n, joka vastaa yhteisty\u00f6st\u00e4 seurakunnan
kanssa, ja nime\u00e4\u00e4 h\u00e4net\u00a0 lukuvuosisuunnitelmaansa. Koulu ilmoittaa mahdollisista yhdyshenkil\u00f6n
muutoksista seurakunnalle.<\/p>\n
Jokainen seurakunta nime\u00e4\u00e4 yhdyshenkil\u00f6t seurakunnan alueella oleville
kouluille. Seurakuntien yhdyshenkil\u00f6t ovat kouluyhteisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka ottavat yhteytt\u00e4 oman
alueensa kouluihin, tapaavat koulujen yhdyshenkil\u00f6t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran
lukuvuodessa ja suunnittelevat yhdess\u00e4 lukuvuoden yhteisty\u00f6t\u00e4.
Seurakunta voi kutsua my\u00f6s alueensa koulujen yhdyshenkil\u00f6t yhteiseen
tapaamiseen vuosittain tai harkintansa mukaan.<\/p>\n
Kouluyhteisty\u00f6 on osallistumista kouluyhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja
kasvatusty\u00f6h\u00f6n. Kouluyhteisty\u00f6ntekij\u00e4 voi vierailla oppitunneilla, pit\u00e4\u00e4
p\u00e4ivystysaikaa koululla, osallistua kouluyhteis\u00f6n tilaisuuksiin ym.
Vuosittain 8.-luokkalaisille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n rippikouluinfo. <\/p>\n
3. KOULUJUMALANPALVELUKSET<\/p>\n
Lukuvuoden aikana j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n koulujumalanpalveluksia tai koko koulun
hartauksia, joiden ajankohdista koulu ja seurakunta sopivat yhdess\u00e4.
Jumalanpalvelusten suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana seurakunnan
lis\u00e4ksi oppilaita, opettajia ja mahdollisesti muuta kouluhenkil\u00f6kuntaa.
Oppilaat voivat valmistaa oppitunneilla jumalanpalveluksen osia (esim.
synnintunnustus, esirukous, saarna) ja tunneilla voidaan harjoitella
etuk\u00e4teen siihen liittyvi\u00e4 virsi\u00e4. N\u00e4in jumalanpalvelus toteutetaan koko
kouluyhteis\u00f6n yhteisen\u00e4 juhlana.<\/p>\n
4. P\u00c4IV\u00c4NAVAUKSET<\/p>\n
Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4navauksia aamup\u00e4iv\u00e4n
aikana kouluilla yhteisesti sovittuna ajankohtana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran
kuukaudessa. Koululla voi olla omasta ty\u00f6rytmist\u00e4\u00e4n johtuen tarve saada
seurakunnan p\u00e4iv\u00e4navaukselle vaihteleva ajankohta. T\u00e4llainen aikataulu
laaditaan etuk\u00e4teen yhteisty\u00f6ss\u00e4. Alakouluissa pyrit\u00e4\u00e4n kokoontumaan
yhteiseen tilaan, yl\u00e4kouluissa ja lukiossa p\u00e4iv\u00e4navaukset toteutetaan
p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti keskusradion kautta.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4navaukset ovat osa kouluty\u00f6t\u00e4 ja tukevat koulun opetussuurmitelman
mukaista opetusta. <\/p>\n
Seurakunnan p\u00e4iv\u00e4navaus on koulun uskor1nollinen tilaisuus, joka voi
sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein my\u00f6s virren\/laulun ja rukouksen. Huoltajat ovat
ilmoittaneet koululle oppilaan osallistumisesta kouluyhteis\u00f6n
uskonnollisiin tilaisuuksiin erillisell\u00e4 ilmoituksella.<\/p>\n
5. KRIISITY\u00d6<\/p>\n
Koulut voivat halutessaan saada seurakunnalta tukea kriisitilanteissa
kuoleman, onnettomuuden tms. kohdatessa oppilasta, henkil\u00f6kuntaa tai
kouluyhteis\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus tulee n\u00e4ky\u00e4 koulujen
kriisisuunnitelmassa.<\/p>\n
6. LEIRIKOULUT, RYHM\u00c4YTYSP\u00c4IV\u00c4T JA RETKET<\/p>\n
Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t osallistuvat mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan
koulun retkip\u00e4iviin ja leirikouluihin. Koulut voivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 leirikouluja seurakuntien leiri-
ja kurssikeskuksissa sopimusk\u00e4ytt\u00e4jien hinnalla. Vaihtoehtoisesti
leirikouluja voidaan toteuttaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00f6iden
kanssa. Seurakunnat voivat tarjota leirikouluja, jolloin seurakunta
Vastaa sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja toteutuksesta. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n seurakuntayhtym\u00e4n
sis\u00e4isi\u00e4 hintoja.<\/p>\n
Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat olla mukana 7.-luokkalaisten
ryhm\u00e4ytysp\u00e4iviss\u00e4. Seurakunnan roolista syksyn ryhm\u00e4ytysp\u00e4iviss\u00e4
sovitaan koulun ja seurakunnan kesken viimeist\u00e4\u00e4n kev\u00e4tlukukauden
aikana.<\/p>\n
7. MUUT TAPAHTUMAT<\/p>\n
Seurakunta voi mahdollisuuksien mukaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 erilaisia kristillist\u00e4
kasvatusta tukevia tapahtumia, esimerkiksi hengellisen musiikin
konsertteja, teemap\u00e4ivi\u00e4 tai elokuvia koululle yhteisty\u00f6ss\u00e4 koulun
kanssa.<\/p>\n
Suositeltavaa on, ett\u00e4 koulussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n seurakunnalle mahdollisuus
kertoa oppilaille suunnatusta toiminnasta esimerkiksi t\u00e4h\u00e4n
tarkoitukseen osoitetulla ilmoitustaululla.<\/p>\n
Kouluyhteisty\u00f6ntekij\u00e4 voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulun aikuisyhteis\u00f6n niin toivoessa
kerran lukuvuodessa koulun aikuisyhteis\u00f6lle virkistyshetken. Sen sis\u00e4lt\u00f6
ja toteutus suunnitellaan yhdess\u00e4.<\/p>\n
Seurakunnat tarjoavat vuosittain hiljaisuuden retriittej\u00e4 opettajien
ty\u00f6hyvinvoinnin tukemiseksi.<\/p>\n
Retriitist\u00e4 mahdollisesti aiheutuvista sijaiskuluista opettaja sopii
oman koulunsa rehtorin kanssa.<\/p>\n
Opettajayhteis\u00f6 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Espoon seurakuntien leiri- ja
kurssikeskuksia TYHY-toimintaansa<\/p>\n
sopimusk\u00e4ytt\u00e4jien hinnalla.<\/p>\n
8. SEURAKUNTA JA KOULUN USKONNONOPETUS<\/p>\n
Uusien OPS:ien valmistuttua tehd\u00e4\u00e4n luokkataso- ja kurssikohtaiset
suunnitelmat.<\/p>\n
9. SOPIMUSKAPPALEET<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 sopimusta on tehty kaksi kappaletta yksi kummallekin osapuolelle.<\/p>\n
Espoossa 27.4.2011<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Aulis Pitk\u00e4l\u00e4<\/p>\n
Sivistystoimen johtaja<\/p>\n
Espoon kaupunki<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Jukka Huttunen<\/p>\n
\u00a0Yhteisen seurakuntaty\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n
\u00a0Espoon seurakuntayhtym\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingin Vapaa-ajattelijoiden varapuheenjohtaja Esa Ylikoski on tehnyt Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastoon alla olevan kantelun Espoon kaupungin sivistystoimen Espoon seurakuntayhtym\u00e4n kanssa tekem\u00e4st\u00e4 sopimuksesta (joka on lopussa kokonaisuudessaan).\u00a0 Kantelun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on k\u00e4sitelty liiton ET- […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-1046","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c50-uutisia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-gS","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1046"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}