Vuoden 1789 Suuren vallankumouksen\u00a0ihmisoikeuksien julistus, koko nimelt\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien julistus<\/em>, on varhaisimpia perusoikeusasiakirjoja. Sen\u00a0kirjoittajat esitt\u00e4v\u00e4t tiivistetysti vuosien\u00a01690-1789 v\u00e4lisen valistuksen\u00a0ajan uudet ajatukset. Muista t\u00e4h\u00e4n\u00a0julistukseen\u00a0verrattavista asiakirjoista voidaan mainita ainakin kaksi:\u00a0Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistus vuodelta 1776 ja\u00a0saman valtion\u00a0perustuslakiin sis\u00e4llytetyt kymmenen lis\u00e4yst\u00e4.\u00a0N\u00e4iden esikuvana\u00a0on Englannin vuoden 1689\u00a0Mainion vallankumouksen Bill of Right-julistukseen.<\/p>\n Ranskan kansalliskokous julkaisi ensimm\u00e4isen\u00e4 vallankumousvuonna Ihmisoikeuksien julistuksen.\u00a0Vallankumous johti\u00a0Ranskan ensimm\u00e4isen tasavallan perustamiseen.\u00a0Julistuksen voidaan n\u00e4hd\u00e4 kiteytt\u00e4v\u00e4n vallankumouksen maltillisen vaiheen periaatteet.<\/p>\n Vallankumouksen t\u00e4ll\u00e4 vaiheella oli yhtym\u00e4kohtia Yhdysvalloissa tuolloin tapahtuvaan vallankumoukseen, mm. Thomas Jefferson ja Thomas Paine osallistuivat keskusteluihin, joissa julistuksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin.\u00a0Huolimatta t\u00e4st\u00e4 yhteisest\u00e4 alusta\u00a0Ranskan ja Yhdysvaltojen vallankumoukset kehittyiv\u00e4t eri suuntiin: Yhdysvallat hallinnollisesti hajautetuksi liittovaltioksi, kun taas Ranska ajautui hirmuvaltavaiheiden kautta keskitetyksi valtioksi.<\/p>\n Jyrkemm\u00e4t vaiheet Ranskan\u00a0vallankumouksessa johtivat niiden periaatteiden rikkomiseen, jotka maltillisessa vaiheessa oli kirjoitettu puheena olevaan ihmisoikeuksien julistukseen. Hirmuvalta ja terrori alkoivat n\u00e4ytell\u00e4 noissa jyrkemmiss\u00e4 vaiheissa hallitsevaa roolia Ranskan vallankumouksessa.<\/p>\n Ihmisoikeuksien julistuksen esipuheessa mainitaan Korkein olento, joka on selv\u00e4sti deistisen k\u00e4sityksen mukainen. Siksi emme voi sanoa julistusta ateistiseksi. On huomattava, ett\u00e4 siin\u00e4\u00a0panotetaan\u00a0ainakin politiikan ja moraalin kirkosta ja uskonnosta erottamista.\u00a0Siksi ihmisoikeuksien julistus\u00a0on selv\u00e4stikin\u00a0valistuksen rationalismiin liittyv\u00e4 perusoikeusasiakirja.\u00a0<\/p>\n Juuri julistuksen\u00a0kirjoittamisajankohtana sekulaarin rationalismin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 deismi oli vapaa-ajattelun valtavirtaus. Tuolloin ateismia kannattaneet ajattelijat ja ajatussuunnat olivat harvinaisempia.<\/p>\n Ranskan ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien julistus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esipuheen ja sen lis\u00e4ksi\u00a017 artiklaa. Uskonnonvapauden n\u00e4k\u00f6kulmasta olennaista asiaa on sanottu\u00a0kymmenenness\u00e4 artiklassa, jonka mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa vainota h\u00e4nen mielpiteidens\u00e4 eik\u00e4 uskontonsa vuoksi<\/em>. T\u00e4ss\u00e4 artikilassa on yhdistetty aivan perustellusti\u00a0erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen vapaus ja vapaus harjoittaa uskontoa tai toteuttaa t\u00e4lle otollista el\u00e4m\u00e4ntapaa. Uskonnonvapauteen siis selv\u00e4sti liitet\u00e4\u00e4n kulttia tai el\u00e4m\u00e4ntapaa koskettavien mielipiteiden ilmaisun vapaus. Sananvapaus\u00a0n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis sis\u00e4ltyneen\u00a0uskonnonvapauteen jo tuolloin.<\/p>\n Ensimm\u00e4iset viisi artiklaa ovat yleisi\u00e4 luonnehdintoja ja asiakirjan loppupuolen artiklat t\u00e4smennyksi\u00e4 alkup\u00e4\u00e4n artiklojen yleisiin luonnehdintoihin. T\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 ihmisoikeuksien julistuksessa my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n uskonnonvapaus kaikille ihmisille. Oikeuden subjektius ei edellyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin kuulumista ihmislajiin.<\/p>\n Kymmenes eli uskonnonvapausartikla liittyy ihmisoikeuksien julistukseen kolmeen ensimm\u00e4iseen artiklaan, joissa esitell\u00e4\u00e4n yleiskatsauksellisesti asiakirjan t\u00e4rke\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6. Ensimm\u00e4isen artiklan mukaan ihmiset syntyv\u00e4t ja pysyv\u00e4t vapaina ja tasa-arvoisina<\/em>. Selv\u00e4n\u00e4 painotuksena on ajatus yksil\u00f6n luonnollisesta vapaudesta kuin ajatus\u00a0sellaisesta tasa-arvoisuudesta, jonka mukaan\u00a0 emme ole\u00a0kenenk\u00e4\u00e4n ihmisen tahdon tai lain vallassa,\u00a0jollemme ole nimenomaan susostuneet tuon\u00a0tahdon tai lain alaiseksi. Mainitut asiat\u00a0ovat perusehtoja, joiden ansiosta voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ihmisarvomme. Kyseinen katsomus esiintyy jo Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 artiklassa.<\/p>\n Julistuksen esipuheen mukaan Ranskan kansan edustajat yhtyneen\u00e4 kansalliskokoukseksi haluvat ihmisoikeuksien julistuksellaan osoittaa ihmisten luonnolliset, luovuttamattomat ja pyh\u00e4t oikeudet<\/em>. Pyhyys mainitussa\u00a0lausessa ei viittaa mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen asiaan, vaan ainoastaan oikeudelle ominaiseen loukaamattomuuteen. Ihmisoikeuksien julistuksen tarkoitus on todettu sen esipuheessa. Valtion teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 luonnolliset vapaudet ja muut luonnonoikeudet kansalaisilla, joita valtiossa hallitaan lakien mukaisesti.<\/p>\n Tuskin voi liiaksi korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisoikeuksien perustunnusmerkkin\u00e4 on juuri tuo luovuttamattomuus. Esimerkiksi uskonnon tai uskonnottomuuden vapaus on olennaisesti juuri sellainen asia, josta emme voi luopua menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmisarvoamme. Riistam\u00e4tt\u00f6muus on puolestaan sit\u00e4, ette muilla voi olla oikeutta kaventaa uskonnon vapauttamme \u00a0eik\u00e4\u00a0edes silloin, kun olemme omalta osaltamme suostuneet siihen. Kaikesta vapauksista ja muistakin ihmisoikeuksista voidaan sanoa samaa.<\/p>\n Valaisevana esimerkkin\u00e4 ns. luonnollisen oikeuden luovuttamattomuudesta voidaan esitt\u00e4\u00e4 seuraavaa: rikoksesta ep\u00e4illyll\u00e4 on oikeus vaieta kuulustelussa.Vaikeneminen tai puhuminen ei ole muuta kuin vain oikeuden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Se ei poista vaikemisoikeutta miss\u00e4\u00e4n kuulustelussa, johon h\u00e4n joutuu my\u00f6hemmin.<\/p>\n Monet artiklat liittyv\u00e4t pid\u00e4tetyn, syytetyn ja tuomitun aseman turvaamiseen. Niiss\u00e4 on edellytetty, ettei ket\u00e4\u00e4n saa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 ilman perusteltua ep\u00e4ily\u00e4 jostakin nimenomaan yksil\u00f6idyst\u00e4 rikoksesta ja ett\u00e4 todisteiden puuttuessa ep\u00e4ilty tai syytetty tulee vapauttaa. Tuomittuunkaan ei saa kohdistaa muita pakkotoimenpiteit\u00e4, jotka ihmisoikeudet tyydytt\u00e4v\u00e4 oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s oikeuttaa. P\u00e4\u00e4paino on selv\u00e4stikin juuri ep\u00e4ilyn ja rikoksentekij\u00e4n asemassa. Uhrin oikeusasemaa ei oteta huomioon.<\/p>\n Voi sanoa, ett\u00e4 julistuksen eri s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ovat ilmausta ihmisoikeuksien riist\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Toisessa artiklassa muistutetaan valtiollisen j\u00e4rjestyksen tarkoituksena on nimenomaan\u00a0s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 luonnolliset ja riist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t oikeudet, joista luetellaan vapaus, omistusoikeus, oikeus turvallisuuteen ja oikeus vastustaa sortoa<\/em>.\u00a0Kun t\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n\u00a0p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4, on my\u00f6s luontevaa ihmisoikeuksien julistuksen tavoin vaatia my\u00f6s t\u00e4yden uskonnonvapauden sallimista ja uskontoon perustuvan vainon kielto laessa, jotka s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n valtiossa. Vainon kietohan selv\u00e4sti perustuu oikeuteen vastustaa sortoa.<\/p>\n Viidennen artiklan nojalla ainoastaan yhteiskunnallisesti vahingolliset teot voidaan kielt\u00e4\u00e4<\/em>. Juuri edell\u00e4 mainittu uskonnollisen vainon kielt\u00e4minen on esimerkki vahingollisesta teosta, jonka kielt\u00e4minen lailla on ihmisoikeusjulistuksen sis\u00e4ll\u00f6n mukaista. Mainitun artiklan mukaan sallittua on <\/em>aina se, mit\u00e4 laki ei nimenomaan kiell\u00e4, eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ole sallittua pakottaa sellaiseen, mink\u00e4 laki kielt\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n Julistuksen kuudennen artikalan mukaan laki on kansan tahdon<\/em> ilmaus; siksi kaikilla ihmisill\u00e4 tullisi olla oikeus osallistua lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n henkil\u00f6kohtaisesti tai edustajiensa v\u00e4lityksell\u00e4. Turvaa\u00a0antaessaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tess\u00e4\u00e4n rangaistuksia lain tulisi olla kaikille sama<\/em>. Tasavertaisuudesta lain edess\u00e4 johtuu lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 kaikilla tulee olla yht\u00e4l\u00e4inen p\u00e4\u00e4sy kaikkiin virkoihin<\/em>.<\/p>\n Viidennen ja kuudennen artiklan periaatteet merkitsev\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki selv\u00e4sti\u00a0haitaton toiminta on sallittua ja ett\u00e4 laink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tulee toteitua t\u00e4ysi tasavertaisuus. Koska uskontoon tai uskonnottomuuteen liittyv\u00e4\u00e4 aluetta ei ole suljettu mainittujen periaatteiden sovellusalalan ulkopuolelle, uskouksiin liittyviss\u00e4 asioissa jokaista ihmist\u00e4 tulisi kohdella yhdenvertaisesti ja sallia h\u00e4nen haittaa aiheuttamattomat tekonsa riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 eri katsomuksia h\u00e4n on sattunut siihen astisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n omaksumaan.<\/p>\n Demokratian perusta on selv\u00e4sti sekulaarinen ihmisoikeuksien julistuksessa. Perusvapauksia ja tasavertaisuutta\u00a0aiheettomasti rajoittava\u00a0ehdotus laiksi on siis julistettujen ihmisoikeuksien nojalla katsottava laiksi kelpaamattomaksi.\u00a0\u00a0\u00a0 Kansalaisella ei siis ole mit\u00e4\u00e4n velvollisuutta noudattaa sellaista lakia. Vaikka kansan tahto onkin perustavana valtiossa, my\u00f6s sen tulee mukautua luovuttamattomaan ihmisarvoon.<\/p>\n Kolmannessa artiklassa kiteytet\u00e4\u00e4n se ihnmisoikeuksien julistuksessa aivan persutava valtioon liittyv\u00e4 k\u00e4sitys, jonka mukaan kaikki valta on l\u00e4ht\u00f6isin yksinonomaan kansasta.<\/em> T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 valtio on demokratia ja ett\u00e4 kansaa\u00a0pidet\u00e4\u00e4n suvereenisuuden eli valtion\u00a0t\u00e4ysivaltaisuuden\u00a0ainoana perustana.\u00a0Mik\u00e4\u00e4n yhtym\u00e4 tai yksityinen ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muuta kuin yksinomaan kansasta l\u00e4ht\u00f6isin olevaa valtaa.<\/p>\n Ihmisoikeuksien julistus on ensimm\u00e4isi\u00e4 selv\u00e4sti sellaisia perusasiakirjoja, jotka eiv\u00e4t edellyt\u00e4 valtion oikeutuksen sitomista mihink\u00e4\u00e4n yliluonnolliseen. Se ei anna mit\u00e4\u00e4n perustetta sitoa valtiota ja kirkkoa toisiinsa. Ihmisten uskonnollisia tai uskontoon mitenk\u00e4\u00e4n riipppumattomia uskomuksia siis voidaan pit\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heid\u00e4n yksityisasioinaan.<\/p>\n My\u00f6s uskonnon\u00a0(ja uskonnottomuuden) perustavaa laatua oleva asema ihmisoikeuksien julistuksessa tulee n\u00e4kyviin yhdeks\u00e4nnest\u00e4 artikalassa. Todettaessa, ett\u00e4\u00a0vain syylliseksi rikokseen julistetun henkil\u00f6n vapautta on luvallista rajoittaa, siis vangita h\u00e4net, perustana on luonnollisesti ajatus, ettei rikokseen syyllistym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n henkil\u00f6n vapautta voi oikeutetusti rajoittaa. Rikokseen syyllsitynmeenkin henkil\u00f6n yhteydess\u00e4 pakkotomenpiteet ovat sallittuja vain\u00a0ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 h\u00e4nen tallessa pit\u00e4misekseen<\/em>.<\/p>\n Edellytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6n vapaus tulee sallia aina, kun rajotuksiin ei ole perusteita, ihmisoikeuksien julistus\u00a0edelleytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uskonnollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen, ettei ihmist\u00e4 saisi pakottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4n uskonnollisen tunnustuksen mukaan tai ilmaisemaan sit\u00e4 vastaavia uskomuksia vain siksi, ett\u00e4\u00a0muut kannattavat kyseisi\u00e4\u00a0katsomuksia. \u00a0\u00a0<\/p>\n Ihmisoikeuksien julistusta voidaan lukea kannanottona, jonka mukaan pelkk\u00e4 kansan suvereenisuus, poliittisen osallistumisen oikeutta t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4\u00a0ep\u00e4tyydytt\u00e4vi\u00e4 ilman ajatusten ja mielipiteiden vaihdon vapautta.\u00a0Vapaa-ajattelun salliminen voidaan my\u00f6s katsoa kuuluvaksi niiden asioiden edist\u00e4miseen, jotka t\u00e4ytyy edellytt\u00e4\u00e4 kansansuvereenisuuden lis\u00e4ksi.<\/p>\n Nelj\u00e4nenness\u00e4 artiklassa puolestaan painotetaan sit\u00e4, ett\u00e4 vapaudella tarkoitetaan sit\u00e4, ettei ihmisyksil\u00f6 tarvitse kenenk\u00e4\u00e4n toisen tai valtion lupaa toimiessaan tavoilla, jotka eiv\u00e4t vahingoita ket\u00e4\u00e4n toista<\/em>. Vapaudet, kuten uskonnonvapaus ja mielipiteenvapaus, ovat sallittuja, milloin niiden rajoittamista ei ole perusteltu riitt\u00e4v\u00e4n painavin perustein. Voidaan sanoa, ett\u00e4 ”todistelutaakka” on aina rajoitusten esitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Perusvapaudet ovat negatiivista vapautta, siis vapauttamme toimia tai ilmaista itse\u00e4mme ilman estett\u00e4 tai ilman muiden antamaa lupaa juuri itsemme valitsemalla tavalla ja toisin kuin meilt\u00e4 ehk\u00e4 odotetaan. Ranskan tasavallan ihmisoikeuksien julistus on liberalistinen. Siin\u00e4 yksil\u00f6n vapaus siis katsotaan muodolliseksi ja siis arvostusneutraaliksi. Nojaudutaan vapauden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n, jota voidaan kannattaa riippumatta siit\u00e4, kuinka kukin ihminen arvioi tekoja tai niiden tekij\u00f6it\u00e4 subjektiivisesti tai mihin objektiivisiin arvoihin kukin meist\u00e4 nojaa. Esimerkiksi rajoitettaessa tai puolustettaessa sananvapautta ei kiinnitet\u00e4 huomiota siihen, onko sanoman sis\u00e4lt\u00f6 kriittinen, ateistinen, jumalaa pilkkaava tai kritiikitt\u00f6m\u00e4sti jumlauskoa suosivaa.<\/p>\n Edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kiellon tai sallimisen peruste on riippumaton sanoman sis\u00e4ll\u00f6n my\u00f6teisest\u00e4 tai kielteisest\u00e4 arvostelemisesta. Edell\u00e4 todettua mallia julistuksessa sovelletaan my\u00f6s uskonnonvapauteen. Kymmenes artikla l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 uskonnollinen vaino on mielipiteeseen pohjautuvan vainon tavoin kielletty\u00e4. Yhdestoista artikla puolestaan perustuu n\u00e4kemykseen, ett\u00e4 ajatuksen- ja mielipiteenvapaus on arvokkaimpia oikeuksiamme. Artiklojen l\u00e4heisyys viittaa siihen, ett\u00e4 uskonnonvapaus j\u00e4\u00e4 toteutumatta, ellemme saa vapaasti puhua, kirjoittaa ja julkaista painettuja kirjoituksia. Kaikkien katsomusten, my\u00f6s uskonnollisten, tulee olla samalla tavoin vapaan mielipiteenvaihdon kohteita ja vapaan\u00a0keskustelun aiheita.<\/p>\n Ranskan suureen vallankumouksen jatkuessa tasavaltalaishallitukset sortuivat hirmuvaltaan, valtioterroriin, ja loukkasivat julistuksen periaatteita.\u00a0T\u00e4ss\u00e4 esitetyttyj\u00e4 vapautta, veljeytt\u00e4 ja tasa-arvoisuutta alettiin korostaa toistensa kustannuksella vallankumouksen my\u00f6hemmiss\u00e4 vaiheissa.<\/p>\n Veljeysaatteen korostaminen vapausaatteen kustannuksella johti jyrkk\u00e4\u00e4n eli sellaiseen\u00a0kansallisuusaatteeseen, jossa tehtiin selke\u00e4\u00a0pes\u00e4ero liberalismiin. Vastaavalla tavalla tasa-arvoisuuden korostaminen vapauden kustannuksella taas johti valtiota jyrk\u00e4sti suosivaan sosialismiin. Liberalistisen vapausaatteen ja joko\u00a0veljeys-tai tasa-arvoisuusaatteen v\u00e4linen j\u00e4nnitys l\u00f6i leimansa moniin my\u00f6hempiin\u00a0Ranskan vallankumouksessa syntynseisiin\u00a0aatteisiin. T\u00e4ll\u00e4inen j\u00e4nnitys on mm.\u00a0individualismin ja solidarismin, siis yhteis\u00f6\u00f6n mukautumista suosivan, v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa.<\/p>\n Yhdestoista artikla, jossa ajatuksenvapautta tuetaan voimakkaasti, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lauseen, jonka mukaan puhe-, kirjoitus- ja painovapauden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voidaan haastaa oikeuteen vastaamaan syytteisiin oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Edellisess\u00e4 artiklassa kuitenkin todetaan, ett\u00e4 vaikka mielipidevaino onkin kielletty, mielipiteenilmaisut eiv\u00e4t saa h\u00e4ririt\u00e4 yleist\u00e4, laissa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4.<\/p>\n Varaumat ovat selv\u00e4sti vastapainona perusoikeuksille. Niihin voidaan perustaa perusoikeuksia kaventavat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset. Voidaan kuitenkin panna merkille, ett\u00e4 esimerkiksi uskonnon erityissuojelu my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti perusoikeukisen supistuksiksi. Uskonnon erityiskohtelu on siis selv\u00e4\u00e4 tinkimist\u00e4 korkeammasta ja kenties toivottavammasta perusoikeuksien toteuttamisen tasosta. J\u00e4lkimm\u00e4inen huomaustus liittyy pyrkimykseen rajoittaa yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksi sit\u00e4 vapautta,<\/p>\n Ihmisoikeuksien julistuksesta luonnollisten ja luovuttamattomien ihmisoikeuksien joukossa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa on yksil\u00f6nvapauden aate. T\u00e4t\u00e4 on\u00a0suosittu my\u00f6hemmin eritoten liberalismissa ja er\u00e4\u00e4nlaisessa sosialismissa, jota sanotaan libertaarisosialismiksi. Yksil\u00f6n vapaudella on niin ik\u00e4\u00e4n ollut etusija my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 libertarismissa.\u00a0T\u00e4ss\u00e4 on erottunut kaksi linjaa:\u00a0toinen on\u00a0lihertaarisosialismista erillist\u00e4 vasemmistolibertarismia; toinen taas\u00a0oikeistolibertarismia, joka on varauksettomimmin kapitalismia suosivaa. Viimeisin suuntaus on tuorein, syntynyt vasta 1900-luvun keski- ja loppupuolella nykyiseen oikeistokonservatismiin.<\/p>\n Yll\u00e4 jo mainaitussa vasemmistolibertarismissa tasa-arvolla on keskeinen asemma vapauden rinnalla. Voidaan my\u00f6s mainita sellaisia virtauksia, jossa valtio ja sen toimenpiteet on n\u00e4hty varmimpana keinona edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoa. Niit\u00e4 ovat sosialistiset ajatusmllit. jotka ovat sortuneet joskus totaliaarisiin kokeiluihin. Niin oikeiston kuin vasemmiston libertaarit ovat vastustaneet niit\u00e4. N\u00e4iden suuntusten erona on se, ett\u00e4 vasemmiston libertaarit ovat kallistuneet suosimaan sellaista tasa-arvoisuutta, joka on ollut perinteisesti tyypillisemp\u00e4\u00e4 vasemmsitolle. Vasemmiston libertaareille tasa-arvoisuus on ollut niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 periaate.<\/p>\n Veljeys on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isin Ranskan vallankumoukseen liittyvist\u00e4 periaatteista. Siihen on yleens\u00e4 vedottu sek\u00e4 sosialistien ett\u00e4 nationalistien piiriss\u00e4.<\/p>\n \u00a0Ihmisoikeuksien julistusten kiteytt\u00e4misen periaatteiden tulkintaerimielisyydet ovat olleet johtamassa yll\u00e4 mainittujen poliittisten arvon\u00e4k\u00f6kohtien eriytymiseen. Vapaa-ajattelun n\u00e4k\u00f6kannalta on erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mainitut poliittiset aatevirtaukset eroavat aikaisemmista siten, ett\u00e4 ne ovat avoimesti sekulaareja eli maalistuneita.<\/p>\n Kun niit\u00e4 perustellaan filosofisesti, en\u00e4\u00e4 ei nojauduta yliluonnollisuuden olemassaoloa edellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n maailmankuvaan. Ne ovat vapaa-ajattelua tai uskonnottomuutta, koska ne hyv\u00e4ksyv\u00e4t tieteellisen maailmankuvan, my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ettei ole yliluonnollisia olentoja tai mit\u00e4\u00e4n niihin verrattavaa, ja katsovat moraalin ja politiikan olevan t\u00e4ysin riippumattomia ylluonnolliseen viittaavista v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4. Ne ovat rationaalis-naturalistista ajattelua.<\/p>\n Uskonnottomuuden tai vapaa-ajattelun l\u00e4ht\u00f6kohtana on juuri tieteellisen, naturalistisen ja sekulaaris-humanistisen ihmiskuvan puolustaminen. Yll\u00e4 t\u00e4hdennetyt ehdot t\u00e4ytt\u00e4vien modernien aatevirtausten kannattajat voivat tehd\u00e4 toimia yhdess\u00e4 ja toistensa vapautta kunnioittaen edist\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 maailmankuvaa ja sekulaarista ihmiskuvaa, vaikka he ovat mahdollisesti eri mielt\u00e4 Ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden tulkinnasta.<\/p>\n Julistuksessa ei mainita sivistyksellisi\u00e4 ja koulutuksellisia oikeuksia. Nykyisiin ihmisoikeuksiin luetaan my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 vapausoikeuksien ja poliittisten osallistumisoikeuksien lis\u00e4ksi.\u00a0Vaikka mainittujen asioiden puuttuminen voidaankin n\u00e4hd\u00e4 puutteiksi,\u00a0julistuksessa my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n hiljaisesti vapaus tuottaa ja kuluttaa, kaupallisesti tai muulla tavoin, valtiosta riippumattomasti koulutus- tai muita sivistyspalveluita.<\/p>\n Kun ihmisoikeuksien julistuksessa ei kiellet\u00e4 kirkkoja tuottamasta opetuspalveluita, on julistuksen omien periaatteiden mukaista, ett\u00e4 kaikkien halukkaiden on sallittu tuottaa kulutusta varten opetuspalveluita, siis my\u00f6s jokaisella sekularismia puolustavalle yksityisell\u00e4 taholla: henkil\u00f6ll\u00e4 tai yhtym\u00e4ll\u00e4. Kun katalonialainen\u00a0Francisco Ferrer y Guardia kehitteli Euroopassa 1900-luvun alussa\u00a0yksityisi\u00e4 kokeilukouluja.\u00a0Niiss\u00e4 ei ollut uskonnonopetusta ja niiss\u00e4 my\u00f6s\u00a0eri sukupuolia ja eri sosiaaliluokkia opetettiin sekaluokissa\u00a0sekulaarin ja vapaan ajattelun hengess\u00e4. Voidaan todeta, ett\u00e4\u00a0h\u00e4n toteutti ihmisoikeuksien julistuksen tunnustamaa opetuksen vapautta.<\/p>\n Kun kerran ferrer\u00a0tuli puheeksi, h\u00e4nen\u00a0esimerkill\u00e4\u00e4n voimme havainnollistaa my\u00f6s toista selv\u00e4\u00e4 parannusta, jonka Ranskan\u00a0ihmisoikeuksien julistus on tuonut mukanaan uskonnottomieen asemaan.<\/p>\n Ateisteja tai sellaisiksi leimattuja on voitu kohdella\u00a0 kaltoin, sortaa\u00a0tai jopa\u00a0murhata mainitun ennakkoluulon vuoksi.\u00a0T\u00e4m\u00e4 ei ollut ep\u00e4tavallista valistusaikaa edelt\u00e4neess\u00e4 Euroopan\u00a0historian\u00a0vaiheessa, kun jumalauskosta julkisesti luopunaita henkil\u00f6it\u00e4 oli pidetty yhteiskunnalle vaarallisen esimerkin antajinajoihin muut ihmiset ovat\u00a0suhtautuneet ennakkoluuloisesti.\u00a0<\/p>\n Ihmisoikeuksien aseman tunnustaminen on\u00a0vastaavasti v\u00e4hent\u00e4nyt mainitun laisten tapausten esiintymist\u00e4. Ihmisoikeuksien julistus on vaikuttanut eri pituisilla viiveill\u00e4 Euroopan eri maissa vahvistaessaan yleisi\u00e4 oikeuksia. Espanja oli j\u00e4lkijunassa\u00a0viel\u00e4 1900-luvun alkupuolella. Esimerkiksi Ferrerist\u00e4 tuli vapaa-ajattelun marttyyri, kun k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n tilap\u00e4isesti kotimaassaan\u00a01909\u00a0h\u00e4net teloitettiin\u00a0siell\u00e4.\u00a0H\u00e4nen perustamissaan kouluissaan annetun sekulaarin opetuksen katsottiin aiheuttaneen\u00a0mainittuna vuonna esiintyneet\u00a0poliittiset levottomuudet Espanjassa.<\/p>\n Oikeusmurha her\u00e4tti kansainv\u00e4lisen kohun. Ferrer ja oikeus murhattiin siksi, ett\u00e4 h\u00e4n oli edist\u00e4nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oikeutta ihmisoikeuksien julistuksen vaatimaan ajatuksen- ja uskonnonvapauteen.<\/p>\n Yksityiskoulujen suosiminen liittyi libertaariseen, anarkistiseen vakaumukseen, johon h\u00e4n v\u00e4hitellen kypsyi oltuaan ensin liberaali, jollaista Espanjassa sanottiin tasavaltalaiseksi. H\u00e4nest\u00e4 tuli espanjalaisen vapaa-ajattelun ja anarkismin tunnetuin marttyyri. Espanjassa ihmisoikeuksien julistustuksen periaatteet toteutuivat hitaammin kuin Belgiassa ja Ranskassa, jossa kirkko ja valtio erotettiin jo 1905.<\/p>\n Espanjassa vapaa-ajattelua ja ihmisoikeuksien julistusta periaatteita vastusti poliittista katolilaisuutta suosiva poliittinen eliitti, vaikka vapaa-ajattelun ja ateismin suosio oli jatkuvassa kasvussa, erityisesti Espanjan vapaamuurariliike suuntautui ateistisesti. 1800- ja 1900-luvun vaihteesn molemmin puolin pidetyihin vapaa-ajattelijoiden kokouksiin ateistiset vapaamuurarit osallistuivat erityisesti iberailaisen ja muun latinalaisen kulttuurippirin maista.<\/p>\n Poliittista katolilaisuutta, joka\u00a0oli vapaa-ajattelijoiden riesana\u00a01800- ja 1900-luvuilla, oli jyrkkyydess\u00e4\u00e4n nykyajan islamismia\u00a0suuresti\u00a0muistuttavaa kristinuskoa. Nykyaikaan tultaessa katolilaisuus\u00a0kesyyntyi huomattavasti siit\u00e4 jyrkkyydest\u00e4,\u00a0joka oli sille\u00a0leimallista\u00a0viel\u00e4\u00a0ennen toista maailmansotaa. \u00a0<\/p>\n Moderni vapaa-ajattelu on yksi monista aatevirtauksista, joihin Ranskan ihmisoikeuksien julistus on antanut her\u00e4tteen. Kansansuvereenisuuden ja demokratian periaatteet ovat olleet her\u00e4tteen\u00e4 demokratialle ja kaikille demokratian hyv\u00e4ksyneille ajattelusuunnille.<\/p>\n Uskomattomuuden tai uskonnottomuuden vapautta ihmisoikkeuksien julistuksessa ei mainita, mutta kun valtion ei ole sallittua pakottaa mit\u00e4\u00e4n katsomuksia kansalaisillle, voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ettei ole mit\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 velvollisuutta kannattaa mit\u00e4\u00e4n uskonnollista tunnustusta. Uskonnollisen tunnustuksen omaksumisen tulee olla t\u00e4ysin vapaata, mik\u00e4 merkitsee my\u00f6s sit\u00e4, ettei kansalaisen tarvitse omaksua mit\u00e4\u00e4n tunnustussuntaa. Siksi voidaankin todeta, ett\u00e4 uskomattomuuden tai uskonnottomuuden vapaus on piilev\u00e4sti Ranskan ihmisoikeuksien julistuksessa.<\/p>\n Jotta esityksemme ei antaisi liiallisen modernia kuvaa Ihmisoikeuksien julistuksesta, voi lopuksi olla aiheellista muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0se oli useiden poliittisten ryhmien v\u00e4linen kompromiissiasiakirja. Ihmisoikeuksien julistuksessa edellytet\u00e4\u00e4n piilev\u00e4sti ihmiset kelvollisiksi kansalaisuuteen, siis hallitsemaan julistuksessa nimettyj\u00e4 ja n\u00e4iden kaltaisia oikeuksia.<\/p>\n Vapaa-ajattelu oli kehittynyt brittein saarilla, Belgiassa ja Ranskassa. Liike jakautui brittil\u00e4is-belgialaiseen ja ranskalais-espanjalaiseen haaraan, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen antiklerikaalinen. Ranskan ihmisoikeuksien julistuksessa oli kylvetty otolliseen maaper\u00e4\u00e4n antiklerikalismin siemen.<\/p>\n Antiklerikalismilla tarkoitetaan uskonnollisista yhdyskunnista, kuten kirkoista, riippumattoman julkisen vallan puolustamista ja sen torjumista, ett\u00e4 kirkko ja papisto p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t vaikuttamaan poliitriseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon uskonnollisen taustaryhm\u00e4ns\u00e4 asiaa ajaen. Latinalaisen, ranskan- ja espanjankielisen maailman vapaa-ajattelijat ja ateistit ovat olleet liberaaleja, joita sanottiin radikaaleiksi tai tasavaltalaisiksi omissa maissaan; sosialisteja ja anarkisteja, jotka my\u00f6s tunnettiin libertaareina tai joskus libertaarisosialisteina.<\/p>\n Sosialistit vastasivat Keski-Euroopan ja Pohjolan sosiaalidemokraatteja, kuuluivat kansainv\u00e4lisesti sosialistiseen internationaaliin ja Erfurdin ohjelman mukaisesti katsoivat uskonnollisen tai uskonnottoman katsomuksen kunkin ihmisen yksityisasiaksi. Sosialistivapaa-ajattelijoista merkitt\u00e4vin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa oli belgialainen Cesar de Peape (1842-1890), maltillinen sosialisti, elinaikanaan Euroopan ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin vapaa-ajattelija.<\/p>\n Anarkistiehin tai libertaarihin kuuluneita vapaa-ajattelijoita olivat jo mainituksi tullut Ferrer ja ranskalainen Sebastain Faure. Vapaa-ajatteluliikkeess\u00e4 johtajatasolla toimineista libertaarisosialisteista tai anarkisteista merkitt\u00e4vin oli Domela F. Nieuwenhuis (1846-1919), hollantilainen.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mainitulla\u00a0anarkisteilla ei viitata terroristeihin, vaan vuosina 1860 – 1939 vaikuttanutta polliittista liikett\u00e4, joka oli paisunut joukkoliikkeeksi Espanjassa. Liike keskittyi latinalaisiin maihin. Anarkistien ja sosialistien eriseuraisuus perustui siihen, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen sosilalistinen internationaali oli hajonnut ven\u00e4l\u00e4isen Mihail Bakuninin ja Karl Marxin ymp\u00e4rille ryhmittyneisiin. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 saivat alkunsa marxilaiset ja ei-marxilaiset puolueet. Bakuninin seuraajista ovat syntynyt libertaarien ja libertaarisosialistien suuntaukset. Niin sosialistit kuin anarkisitkin ovat antaneet panoksensa vapaa-ajatteluliikkeeseen aivan samoin, kun yhteiskunnan edistykselliset keskiluokankin porvarilliset puolueet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ranskan vallankumouksen Ihmisoikeuksien julistuksen taustaa Vuoden 1789 Suuren vallankumouksen\u00a0ihmisoikeuksien julistus, koko nimelt\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien julistus, on varhaisimpia perusoikeusasiakirjoja. Sen\u00a0kirjoittajat esitt\u00e4v\u00e4t tiivistetysti vuosien\u00a01690-1789 v\u00e4lisen valistuksen\u00a0ajan uudet ajatukset. Muista t\u00e4h\u00e4n\u00a0julistukseen\u00a0verrattavista […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[32],"tags":[],"class_list":["post-1002","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-c64-vapaa-ajattelun-historia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paH06I-ga","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1002","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1002"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1002\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1002"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1002"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1002"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Ihmisoikeudet luonnollisina oikeuksina<\/h3>\n
Ihmisoikeuksien peruspiirteen\u00e4 luovuttamattomuus tai riist\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/h3>\n
Ihmisoikeusperiaatteisiin piilev\u00e4sti sis\u00e4ltyv\u00e4 sekularismi<\/h3>\n
Yksil\u00f6nvapauden perusoikeudesta<\/h3>\n
Ihmisoikeuksien julistuksen sis\u00e4iset j\u00e4nnitteet<\/h3>\n
Ihmisoikeuksien julistuksesta johtuvat aatevirtaukset\u00a0<\/h3>\n
Ihmisoikeuksein julistuksen sallimat parannukset uskonnottomien asemaan<\/h3>\n
\u00cdhmisoikeudet ja Ranskan vallankumouksen perinne vapaa-ajattelussa<\/h3>\n