Vapaa-ajattelijat: ET-opetus avattava kaikille
kimmo / 5.10.2015
Vapaa-ajattelijain liiton perustavoitteena on uskonnonopetuksen poistaminen kouluista. Se koskee nykyistä, käytännössä tunnustuksellisen luonteista uskonnon opetusta. Uskonnoista samoin kuin uskonnottomuudesta voi ja pitää opettaa yleissivistäviä perustietoja. Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua siitä, […]

ylikoskiVapaa-ajattelijain liiton perustavoitteena on uskonnonopetuksen poistaminen kouluista. Se koskee nykyistä, käytännössä tunnustuksellisen luonteista uskonnon opetusta. Uskonnoista samoin kuin uskonnottomuudesta voi ja pitää opettaa yleissivistäviä perustietoja. Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua siitä, miten katsomuksista opettamista sekä uskonnonvapauden toteuttamista tulee uudistaa kouluissa ihmisten yhdenvertaisuutta kunnioittaen.

Uusi tuntijako ja uusi opetussuunnitelma ovat tulossa käyttöön elokuussa 2016 peruskouluissa ja lukioissa. Muutokset ovat melko pieniä. Uskonto ja elämänkatsomustieto jatkavat. Isompi remontti voikin toteutua vasta seuraavalla kierroksella.

Vapaa-ajattelijain mielestä yksi periaatteessa ja käytännössä tärkeä uudistus on mahdollista tehdä nopeasti. Elämänkatsomustiedon (eli ET:n) avaaminen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi on mahdollista toteuttaa teknisesti pienellä ja nopealla lakimuutoksella eduskunnassa. Se vähentäisi ET:n syrjintää kouluissa sekä lisäisi kirkkoon liitettyjen lasten, nuorten ja perheiden oikeuksia.

Uskonnon asemaan koulussa liittyy yhä käytännössä tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen ja tuputtaminen lapsille ja nuorille koulupäivän ohjelmaan. Jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet, jopa ruokarukoiluttaminen, ovat käytäntöä, vaikka niiden organisointi, markkinointi ja valvonta eivät kuulu koulun ja opetushenkilöstön lakisääteisiin tehtäviin.

Vapaa-ajattelijain liitto ei tue kansalaisaloitetta yhteisestä katsomusaineesta, vaikka ei sitä vastustakaan. Nykyisissä uskonnonharjoituksen tyrkyttämisen ja ET:n syrjinnän oloissa ei yhteisestä katsomusaineesta voi tulla uskonnottomien oikeuksien kannalta hyväksyttävää ratkaisua ET lakkauttamalla. Liiton linjana nykyisessä tilanteessa on ET:n vahvistaminen ja avaaminen.

Vapaa-ajattelijain liitto ei niinikään ole aiemminkaan kannattanut kaikille yhteistä uskontotietoa eikä muunkaan nimistä käytännössä uskontopainotteista katsomustietoa. Maailmankatsomuksen ja etiikan kysymyksiä ei pidä typistää uskontojen rajallisiin näkökulmiin. Tästä ovat filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat käyttäneet järjestönsä FETO:n kautta hyviä puheenvuoroja. ET käsittelee katsomuksellisia asioita uskontoja laajemmin.

Missä oppiaineissa uskonnoista ja muista katsomuksista opettamisen pitäisi tulevaisuuden ison uudistuksen jälkeen tapahtua, on avoin asia. Siitä keskustellaan. Filosofia sopii myös peruskouluun. Monissa maissa on oppiaineena etiikka. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat osaltaan kuvassa mukana. Elämänkatsomustieto (ET) on Suomessa jo nyt hyvä, kokoaan suurempi oppiaine. Sen valinnanmahdollisuuden avaamisesta kaikille voitaisiinkin aloittaa.

Vapaa-ajattelijat ja Humanistiliitto esittävät ET:n avaamista

Vapaa-ajattelijat esittävät yhdessä Suomen Humanistiliiton kanssa pikaisesti ET:n avaamista valittavaksi kaikille peruskoulussa ja lukiossa niin, että ev.lut. kirkkoon liitettyjen holhoava uskonnon pakollisuus lopetetaan. Esitys on toimitettu Opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Uudistus on lakiteknisesti helppo ja nopea toteuttaa parin sanan lakiviilauksella, eikä se vaadi meneillään olevan tuntijaon ja opetussuunnitelmatyön uusimista. Lapsiasianvaltuutettu on myös esittänyt ET:n avaamista. Kyse on myös lapsen oikeuksista. Asiaan liittyy myös se, että monessa perheessä vain toinen huoltaja kuuluu kirkkoon ja toinen ei. Lapsen erottamiseen kirkosta tarvitaan molempien huoltajien allekirjoitus.

ET:n avaaminen on keino vahvistaa uskonnonvapautta sekä lasten ja nuorten yhdenvertaista kohtelua koulussa. Evankelisluterilaisella kirkolla on yhä vahva ote koululaitoksessa. Elämänkatsomustietoa syrjitään. Opetusryhmien syntymistä vältetään varsinkin haja-asutusalueilla. Koulun organisoimat jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet ovat arkipäivää, vaikka opetuksen tulisi olla tunnustuksetonta ja sitoutumatonta. Paikoin opettajat johtavat jopa päivittäisiä, ääneen lausuttavia ruokarukouksia.

Näissä oloissa yhteiseen katsomusaineeseen siirtyminen olisi realistisesti katsoen hyvin ongelmallista uskonnottomien perheiden ihmisoikeuksien kannalta. Kirkko pystyisi vaikuttamaan uuden aineen sisältöön liikaa, kun se kerran saa järjestää tunnustuksellista uskonnonharjoitustakin kouluissa. Ja ainetta opettaisivat pääosin nykyiset uskonnonopettajat, helposti entiseen malliin. Nyt ET-opetuksessa olevien oppilaiden katsomusopetus heikkenisi, kun ET olisi pois päiviltä.

ET:n syrjintä sekä tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen tuputtaminen kouluissa henkilökunnan toimesta tulee lopettaa. Ennen sen toteutumista ei ole välttämättömiä perusteita ja edellytyksiä siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen niin että ET lopetettaisiin. Siksi Vapaa-ajattelijain liitto ei tue nyt meneillään olevaa kansalaisaloitetta. Tavoitteemme on, että ET avataan kaikille valittavaksi ja uskonnonharjoituksen ymppääminen peruskoulun ja lukion toimintaan lopetetaan.

Tulevaisuudesta tarvitaan keskustelua

Pitkällä tähtäyksellä oppiaineita ja tuntijakoa uudistettaessa on hyvä pitää mielessä, että monet oppiaineet eivät ala vielä ensimmäisellä luokalla. Esimerkiksi historia ja yhteiskuntaoppi alkavat 2016 tuntijakouudistuksen jälkeen 4.luokalta. Katsomuksellisia asioita voisi alkaa opettaa ehkä vasta samoihin aikoihin. Nyt uskontojen opetus on käytännössä hyvin tunnustuksellista juurruttamista juuri pienille koululaisille 1.-3. luokilla. Samoin oppikirjat.

Periaatteessa voidaan myös ajatella mallia, jossa vain osa katsomusten käsittelyn opetuksesta olisi yhteistä ja osa eriytettyä vapaan valinnan mukaan. Tässäkään ei lapsen muodollinen kirkkoon kuuluminen saisi merkitä pakollista kirkollista opetusta. Peruskoululaisen perheen samoin kuin lukiolaisen pitää tässäkin mallissa saada itse valita, mikä valinnainen katsomusaine (ET vai uskonto) sopii parhaiten omaan identiteettiin.

Tulevaisuuden uudistuksista käytävä keskustelu ei saisi sumentaa ajankohtaisia muutosvaatimusta: Tässä ja nyt tarvitaan valinnanvapaus kaikille ET:n ja uskonnon välillä. Se tulee toteuttaa jo elokuussa 2016 avaamalla ET kaikille peruskoulu- ja lukiolakia muuttamalla.

Yhdenvertaisuus- ja opetussuunnitelmat tulevat

Uusien esi- ja perusopetuksen sekä lukion paikallisten opetussuunnitelmien laadinnalla sekä kuntien ja oppilaitosten uusien yhdenvertaisuussuunnitelmien laadinnalla on mahdollisuus kehittää kuntien ja oppilaitosten toimintaa. Tämä on syksyn 2015 ja ensi talven urakka, positiivinen haaste kunnissa. Olisi hienoa, jos siihen voisivat osallistua oppilaat, opiskelijat, lasten ja nuorten vanhemmat, opetushenkilöstö sekä koulun sidosryhmät ympäröivässä yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestöt, myös uskonnottomien yhdistykset ovat halukkaita antamaan oman panoksensa.

Uusi Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan tänä vuonna aiempaa lakia paljon ehompana. Se velvoittaa nyt yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon tai uudistamiseen. Niiden teossa tarvitaan eri osapuolien ja ryhmien kuulemista ja osallisuutta.

Yhdenvertaisuuslaki konkretisoi positiivisesti perustuslakia. Lain syrjintäkieltokohdassa mainitaan selkeästi myös uskonto ja vakaumus. Näin ollen laki kattaa myös uskonnottomat ja ei-uskonnolliset, joita on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien ja ev.lut. kirkkoon liitettyjenkin joukossa.

Uusissa yhdenvertaisuussuunnitelmissa tulee mainita uskonnottomien oikeus yhdenvertaiseen ja syrjimättömään kohteluun – ottaen huomioon Perustuslaissa määritelty uskonnon ja omantunnon vapaus: oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, oikeus ilmaista vakaumus suoraan tai välillisesti omassa elämässään sekä oikeus olla tuomatta julki vasten tahtoaan omaa uskonnollista tai uskonnotonta vakaumustaan.

Nykymaailmassa on kansainvälisesti katsoen hyvin tärkeää sekä yksityisyyden suoja että oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Sehän koskee Suomessa asuvia maahanmuuttajia, jotka saapuvat alueelta jossa uskosta luopujaa tai uskonnon arvostelijaa uhataan kuolemantuomiolla. Kyllä tai ei -vastaus rehtorin tarjoamaan ev.lut. jumalanpalvelukseen saatetaan kokea ahdistavana niin uskonnottomien kuin ev.lut. kirkon jäsenten ja toisuskoisten keskuudessa.

Yhdenvertaisuuden perusperiaatteesta poikkeamisesta pitää nyt säätää lailla. Yhden uskonnon tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen organisointi henkilökunnan toimesta ja sisällyttäminen kunnallisten oppilaitosten tai päivähoidon normaalin, katsomuksellisesti neutraalin toiminnan yhteyteen tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun yhdenvertaisen kohtelun ja julkisen vallan neutraalisuuden periaatteen vaatimusten valossa. Yhden katsomuksen nostaminen rehtorin ja opettajien toimesta yli muiden katsomusten voidaan perustellusti kokea syrjintänä.

Koska perusopetus- ja lukiolaissa sekä uudessa varhaiskasvatuslaissa ei julkisten kasvatus- ja koulutusinstituutioiden tehtäviin säädetä yhdenkään uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien organisointia, henkilökunnan työajan käyttö sellaiseen on perusteltua lopettaa. Tätä kantaa tukevat myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet, joiden mukaan opetus ja kasvatus ovat uskonnollisesti tunnustuksetonta ja sitoutumatonta.

Mainittakoon selvyyden vuoksi vielä, että on aivan eri asia, jos lapsi tai nuori kotikasvatuksen pohjalta itse rukoilee koulussa muita häiritsemättä. Oppilaitoksissa voidaan katsoa joku rauhallinen sivutila yksin tai ryhmässä omaehtoisesti välitunnilla tapahtuvaa rukoilemista varten. Itsekin olen oppilaitoksessa työskennellessäni tällaisen tilan sellaista pyytäneille osoittanut.

Paikalliset opetussuunnitelmat

Ajankohtainen asia juuri nyt on kuntien opetussuunnitelmatyö ja varhaiskasvatuksen suunnitelmien laadintaan osallistuminen. Opetussuunnitelma käsittelee sekä eri oppiaineiden sisältöjä ja niiden toteuttamista että koulun muuta toimintaa. Perusteet ovat valtakunnallisia, mutta toteuttamiseen tulee paikallisia ja alueellisia konkretisointeja.

Uusissa katsomusaineiden, myös uskonnon opetussuunnitelmien valtakunnallisissa perusteissa mainitaan myös uskonnottomuuden käsittely opetuksessa niin kulttuurisesti kuin katsomuksellisestikin. Myös koko koulun toimintaa tulee kehittää moniarvoiselta pohjalta. Koulun ovet ja ikkunat eivät voi enää olla auki vain kirkonmäelle päin.

Uskonnoton tapakulttuuri niin vuodenkiertoon liittyen kuin elämän käännekohdissa on asia, josta tietäminen kuuluu kaikkien yleissivistykseen. Uskonnottomuutta ja ei-uskonnollisuutta on paikallaan käsitellä sekä kulttuurisesti että katsomuksellisesti niin oppitunneilla eri luokka-asteilla kuin koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Ihmisoikeuksien käsittelyyn koulussa kuuluvat myös uskonnottomien uskonnon ja omantunnon vapaus sekä yhdenvertainen kohtelu.

Opetuksessa on välillä hyvä hyödyntää myös kokemusasiantuntijoita. Jatkossa koulujen onkin suositeltavaa pyytää myös uskonnottomia edustavia vierailijoita oppitunneille ja isompiin tilaisuuksiin. toivottavasti muiden vierailijoiden ohessa myös vapaa-ajattelijoiden panosta kysytään oppilaitosten, koulujen ja päiväkotien kulttuuristen teematilaisuuksien järjestämisen ohjelmaan. Järjestöjen kokemusasiantuntijoiden käytöstä olisi hyvä maininta paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Esa Ylikoski
Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka on toiminut opetustehtävissä eri oppilaitoksissa 35 vuotta. Hän toimii Vapaa-ajattelijain liiton luottamustoimisena pääsihteerinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *