Kirkolla kohtuuton erityisasema Espoon kouluissa – osa 2
kimmo / 2.9.2012
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Uskonnolliset tilaisuudet kouluissa vapaaehtoisia kaikille Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki viime vuonna päätöksen (AOA Pajuojan päätös 11.5.2011, dnro 4812/4/10), että koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat vapaaehtoisia kaikille. Oikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa arvosteltiin lukion rehtoria, joka pakotti oppilaan osallistumaan joulukirkkoon. AOA totesi, että perustuslain 11 §:ssä säädettyyn uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus […]

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies:

Uskonnolliset tilaisuudet kouluissa vapaaehtoisia kaikille

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki viime vuonna päätöksen (AOA Pajuojan päätös 11.5.2011, dnro 4812/4/10), että koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat vapaaehtoisia kaikille.

Oikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa arvosteltiin lukion rehtoria, joka pakotti oppilaan osallistumaan joulukirkkoon.

AOA totesi, että perustuslain 11 §:ssä säädettyyn uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen ja uskonnollisiin tilaisuuksiin. Uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on kouluissa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuluuko henkilö kirkkoon vai ei.

On myös oikeudellisia perusteita uusia koulun käytäntöjä niin, että uskonnon harjoittamisesta luovutaan kokonaan. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kirjoitti käräjäoikeuksia koskevassa päätöksessään (17.01.2012, Dnro OKV/1361/1/2009):

"EIT:n (Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak-tapaus 15.6.2010). "

Valtion tai kunnan ei siis pitäisi aiheuttaa tilannetta, joka rikkoo yksityisyyden suojaa uskonnon ja omantunnon vapauden osalta.

Esa Ylikoski

Espoon sivistystoimi ja Espoon seurakunnat ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Esa Ylikoski teki asiasta perustellun kantelun aluehallintovirastolle. Kerroimme asiasta edellisessä numerossamme. Tarina jatkuu…

tuomiokirkko"Espoon sivistystoimen vastineessa katsotaan kanteluni olevan aiheeton… Mitä muuta vähemmistöä enää kohdellaan yhtä torjuvasti "asiakas on aina väärässä" -periaatteella?"

Ylikoski kiteyttää: "Velvoite yhdenvertaiseen kohteluun samoin kuin uskonnon ja omantunnon vapauden periaatteiden noudattamiseen kohdistuu erityisen ankarana juuri valtion ja kuntien toimintaan, koska ne edustavat julkista valtaa ja julkisia palveluja."

Vastineessa pyritään vahvemmassa asemassa olevan enemmistön etuoikeuksien jatkamiseen.

Ylikosken mukaan osa kirkon jäsenistäkään ei pidä kirkon opetuksia ominaan. Kirkon oman kyselytutkimuksen mukaan vain 27% ihmisistä uskoo jumalaan niin kuin kirkko opettaa. Yhteystyösopimus aiheuttaa sen, että sivistystoimi instituutiona toimii painostusluonteisesti evankelisluterilaisen uskonnon harjoittamiseksi koulupäivän aikana.

Tervetuloa ekaluokalle -oppaassa 2012 ei ole mitään mainintaa koulun uskonnollisista tilaisuuksista. Koteihin jaetaan myöhemmin ilmoitus otsikolla "Osallistuminen koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin", jossa asiaa kysytään, mutta ei tarjota Opetushallituksen ohjeissa mainittua muuta toimintaa.

Ulkopuolisista päivänavausten pitäjistä suurin osa on seurakuntien edustajia.

"Kaupungilla ei kuitenkaan tiettävästi ole ollut eikä ole toistaiseksi mitään sopimusta Prometheus-leirin tuki ry:n kanssa infotilaisuuksista", toteaa Ylikoski.

Ylikosken mukaan uskonnottoman tapakulttuurin, elämänkatsomuksen ja maailmankuvan pitäisi tulla esille koulun toiminnassa, koska kolmasosa espoolaisista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Uskonnolliset päivänavaukset ovat oppilaita erottelevia. "(Kunta) koulu ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksilöt ovat velvoitettuja joko välittömästi tai välillisesti tuomaan esille sen, etteivät he ole uskossa" (Apulaisoikeuskansleri, tammikuu 2012).

Ylikoski puuttuu myös sopimuksen kriisityötä koskevaan kohtaan: " Sopimuksessa tulisi tuoda selvästi esille, että kriisityöstä vastaavat kunnan ja valtion viranomaistahojen kriisityöorganisaatio, ei seurakunnat."

 

"Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu 2000-luvulla uudistuneet perusoikeudet ja sitoutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Erilaisten vähemmistöjen oikeuksilla on tärkeä sija viranomaistoiminnassa. Espoon koulutoimen ei ole sopivaa elää enää vuonna 2012 vuoden 1992 suosituksien aikana vallinneessa tilassa."

Esa Ylikosken vastaus Espoon sivistystoimen vastineeseen on julkaistu kokonaisuudessaan Helsingin vapaa-ajattelijoiden sivuilla.

Markku Pääkkönen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *