{"id":279,"date":"2018-10-01T11:21:41","date_gmt":"2018-10-01T08:21:41","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/?p=279"},"modified":"2020-10-18T13:37:26","modified_gmt":"2020-10-18T10:37:26","slug":"agnostisismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/agnostisismi\/","title":{"rendered":"Agnostisismi"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

L\u00e4hde: Vapaa-ajattelijan aapinen<\/a><\/em><\/p>

Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan ”tietoa” tai ”tuntemista” merkitsev\u00e4 sana. K\u00e4site merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvytt\u00f6myytt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4.

Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia on kahta p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4 ja erilaiset versiot asettuvat niiden v\u00e4liin: Thomas H. Huxleyn agnostisismi tulee hyvin l\u00e4helle kriittist\u00e4 (maltillista) ateismia. Huxley (1825-1895) kirjoitti: ”Agnostisismi on uskoa er\u00e4\u00e4n periaatteen p\u00e4tevyyteen. T\u00e4m\u00e4 periaate voidaan lausua eri tavoin, mutta ne kaikki p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n: ihmisen on v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 h\u00e4n on varma mink\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 v\u00e4itteen objektiivisesta totuudesta, ellei h\u00e4n voi osoittaa todistusaineistoa, joka johdonmukaisesti oikeuttaa t\u00e4m\u00e4n varmuuden. T\u00e4m\u00e4 on se mit\u00e4 agnostisismi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ja minun mielest\u00e4ni siin\u00e4 on kaikki mik\u00e4 on olennaista agnostisismille.

Se, mink\u00e4 agnostikot kielt\u00e4v\u00e4t ja hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t on vastakkainen oppi, ett\u00e4 on olemassa v\u00e4itteit\u00e4, jotka ihmisten on uskottava ilman loogisesti riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4”.

Agnostikot eiv\u00e4t v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 jumaluuksia olisi olemassa mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ettei niit\u00e4 olisi. Erona maltilliseen ateismiin on siis se, ett\u00e4 Huxley ei hyv\u00e4ksy ”todistuksen taakka on v\u00e4itteen esitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4” -ajattelua, vaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen jumalan\/jumaluuksien olemassaolosta avoimeksi. Todettakoon, ett\u00e4 Huxley oli hyvin ristiriitainen ja ep\u00e4johdonmukainen agnostisismin m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 esitettiin selkein versio.

Herbert Spencerin (1820-1903) agnostisismi on nykyisin yleisin agnostisismin laji. Sit\u00e4 kuvaavat hyvin seuraavat v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t: ”mink\u00e4\u00e4n perimm\u00e4ist\u00e4 olemusta ei voida tiet\u00e4\u00e4”, ”ihmis\u00e4lyn toimintapiirille on olemassa rajat”, ja ”ihmisen on mahdotonta saada tuonpuoleisista asioista mit\u00e4\u00e4n varmaa ja lopullista tietoa”. Spenceril\u00e4inen agnostisismi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 siis tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ettei voida tiet\u00e4\u00e4. Se, mit\u00e4 sitten ei voida tiet\u00e4\u00e4, koskee nimenomaan ”tuonpuoleisia asioita” (jumala\/jumalat, kuoleman j\u00e4lkeinen el\u00e4m\u00e4, taivas\/helvetti jne.). Agnostikot esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 on olemassa ”valkoinen alue”, joukko maailmaa koskevia kysymyksi\u00e4, joiden voidaan etuk\u00e4teen sanoa j\u00e4\u00e4v\u00e4t tieteen (ja ihmisymm\u00e4rryksen) ulkopuolelle. Spenceril\u00e4isen agnostisismin kannattajilta voidaan kysy\u00e4: kuinka voidaan tiet\u00e4\u00e4, ettei voida tiet\u00e4\u00e4? Mihin heid\u00e4n ”tietonsa” perustuu?

Ter\u00e4v\u00e4\u00e4 agnostisismin kritiikki\u00e4 l\u00f6ytyy Madalyn Murray O’Hairin kirjasta ”Ateistit ja agnostikot”(1986).

Tieto-opillinen agnostisismi (Hume, Kant) eli kantilaiseksi agnostisismiksi kutsuttu n\u00e4kemys kielt\u00e4\u00e4 ulkomaailman tiedostettavuuden. Immanuel Kant erotti jyrk\u00e4sti toisistaan ”oliot sin\u00e4ns\u00e4” (noumeenit), joita ei voi tiedostaa, ja ”oliot meit\u00e4 varten” (fenomeenit), jotka ovat meille ilmenevi\u00e4 olioita (noumeenien ilmentymi\u00e4 meille). Maailman olioista sellaisina kuin ne ovat meist\u00e4 riippumatta (noumeenit), ei meill\u00e4 voi olla selkeit\u00e4 ja eriytyneit\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4. Tietomme kohde ei siis ole todellisuus sin\u00e4ns\u00e4, vaan aistimusyhdistelm\u00e4t.

Tieteellinen realismi korvaa Kantin erottelun toisen tyyppisell\u00e4 erottelulla: ilmikuva – tieteellinen kuva ja katsoo, ett\u00e4 tieteellisist\u00e4 objekteista voi luonnollisesti saada tietoa (ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aistihavainnoin, vaan luomalla ja testaamalla teorioita). Ilmikuvalla tarkoitetaan meid\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 tapaamme hahmottaa ja k\u00e4sitteellist\u00e4 maailmaa, jonka olemme jo lapsena omassa kulttuurissamme oppineet. Tieteellinen kuva taas on tieteen antama ja k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4 kuva (syv\u00e4kairaus) maailmasta.

Marxilaisessa Kant-kritiikiss\u00e4 korvattiin Kantin erottelu erottelulla jo tiedostettuun (ilmi\u00f6) ja viel\u00e4 tiedostamattomaan (olemus). Tiedostaminen on sen mukaan jatkuvaa liikett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 olemukseen, tunnetusta tuntemattomaan, joka on tiedostettavissa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hde: Vapaa-ajattelijan aapinen Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan ”tietoa” tai ”tuntemista” merkitsev\u00e4 sana. K\u00e4site merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvytt\u00f6myytt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4. Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[60],"tags":[62,25],"class_list":["post-279","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-va-kasikirja","tag-agnostisismi","tag-vakaumus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=279"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":282,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279\/revisions\/282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}