{"id":223,"date":"2019-05-28T14:31:55","date_gmt":"2019-05-28T11:31:55","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/?p=223"},"modified":"2020-10-24T10:25:40","modified_gmt":"2020-10-24T07:25:40","slug":"ajatteleva-artefakti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/ajatteleva-artefakti\/","title":{"rendered":"Ajatteleva artefakti"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-post\" data-elementor-id=\"223\" class=\"elementor elementor-223\">\n\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6668d25 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"6668d25\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-bbd818f\" data-id=\"bbd818f\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-4021413 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"4021413\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><em><a href=\"https:\/\/www.forssanlehti.fi\/mielipiteet\/ajatteleva-artefakti-295556\"><strong>Mielipide (FL 28.5.2019)<\/strong><\/a><\/em><\/p><p>Tekniikan tohtori Pentti O A Haikonen piiskaa rakentamaasa lelurobottia ja saa sen parkumaan (YouTube, Pentti Haikonen). N\u00e4in sanottuna t\u00e4m\u00e4 saattaa kuulostaa huvittavalta, mutta kyseess\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 demonstraatio; robotti on toteutettu keinotekoisten assosiatiivisten neuroverkkojen avulla; ilman mikroprosessoreita ja ohjelmointia.<\/p><p>Haikonen etsii vahvan eli yleisen teko\u00e4lyn kehitykselle uutta suuntaa; irti vanhasta tietokone-metaforasta, joka juuri nyt tuottaa hyvin n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 sovelluksia, mutta vain kapeilla tarkasti rajatuilla alueilla. Teko\u00e4lyn tutkijat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 nyt on kyse vasta fiksusta automaatiosta; ei mist\u00e4\u00e4n todellista \u00e4ly\u00e4 omaavasta tekniikasta. T\u00e4m\u00e4n vahvistaa my\u00f6s suuren suosion saavuttanut ilmainen teko\u00e4lyn perusteiden verkkokurssi elementsofai.com\/fi.<\/p><p>Valitettavasti kapean teko\u00e4lyn menestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalla lyk\u00e4nneen h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen kaikki vahvan teko\u00e4lyn kehityspanostukset. T\u00e4m\u00e4 antaa samalla jatkoaikaa my\u00f6s turhille mielenfilosofisille spekulaatioille sielun olemassaolosta ja olemattomuudesta. Onko t\u00e4m\u00e4 jopa yksi motiivi rahoituksen rajoittamiseen vain kapeaan teko\u00e4lyn? Onko yh\u00e4 viel\u00e4kin vaikuttavissa piireiss\u00e4 asenteita, ettei t\u00e4t\u00e4 asiaa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saisi tutkia?<\/p><p>Hupaisa esimerkki t\u00e4llaisesta asenteesta on vuosituhannen alussa ilmestynyt Kullervo Rainion kirja \u201c\u00c4lyn \u00e4ly\u00e4minen\u201d; dualismin uskontunnustus, jossa pohditaan tietoisuutta, henkisyytt\u00e4, aivoja ja vapaata tahtoa sek\u00e4 hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n tulenpalavasti sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 olisi vain ajan kysymys, milloin tietokoneille rakennetaan tietoisuus ja luodaan keinotekoinen ihminen \u201dTekno sapiens\u201d. Rainion hy\u00f6kk\u00e4ys kohdistui kuitenkin juuri primitiiviseen tietokone-metaforaan, jota Haikonenkin pit\u00e4\u00e4 virheellisen\u00e4.<\/p><p><b>Miten teko\u00e4ly<\/b>\u00a0saadaan ajattelemaan? \u201cTeko\u00e4ly on teht\u00e4v\u00e4 toisin. On teht\u00e4v\u00e4 kone, joka operoi merkityksill\u00e4 havainnoiden ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, itse\u00e4\u00e4n ja omaa mielensis\u00e4lt\u00f6\u00e4\u00e4n samoin kuin ihminen; suorilla ei-symbolisilla itseselittyvill\u00e4 tavoilla\u201d, sanoo Haikonen. Tosi on.<\/p><p>Ajattelevaa konetta ei voi toteuttaa vain ohjelmoimalla s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, opettamalla esimerkeill\u00e4 tai antamalla korkeampien voimien mahtik\u00e4skyj\u00e4. N\u00e4in on kyll\u00e4 historian saatossa yritetty aivopest\u00e4 ihmisist\u00e4 robotteja. Niin ihmisen kuin koneen on voitava itse vapaasti muodostaa empiirinen maailmankuva vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 olioiden kanssa. Vain n\u00e4in todelliseksi ajatteluksi kutsuttava itsen\u00e4inen mielen toiminta tulee mahdolliseksi. Haikosen n\u00e4kemyksist\u00e4 roboteista voi lukea lis\u00e4\u00e4 esimerkiksi h\u00e4nen kirjastaan \u201cTietoisuus, teko\u00e4ly ja robotit\u201d.<\/p><p>Mielen, kielen ja yhteiskunnan ilmi\u00f6ihin perehtynyt teko\u00e4lytutkija, professori Timo Honkela puolestaan tuo esiin kirjassaan \u201cRauhankone\u201d, kuinka ihmisten subjektiivinen k\u00e4sitys kielest\u00e4 k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 kriisin, kun ihmiset tarkoittavat samoilla sanoilla eri asioita tai puhuvat samasta asiasta eri sanoilla. H\u00e4nen mukaansa teko\u00e4ly voisi avustaa ihmisi\u00e4 kielellisiss\u00e4 merkitysneuvotteluissa. Meill\u00e4 kaikilla on siis oma subjektiivinen mielenkieli ja toivottavasti aina kommunikoidessame k\u00e4ymme my\u00f6s aktiivisia merkitysneuvotteluja ilman teko\u00e4ly\u00e4kin. My\u00f6s ajattelevien artefaktien on kyett\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n eli p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaan mielenkieleens\u00e4 liit\u00e4mi\u00e4\u00e4n merkityksi\u00e4.<\/p><p>Valitettavasti Honkela kuitenkin rajoittuu n\u00e4iss\u00e4 pohdinnoissaan vain kielen problematiikkaan ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 itsekin karttelevansa puhumista tietoisuudesta. Olisiko t\u00e4ss\u00e4kin aistittavissa dualismin kaikuja?<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mielipide (FL 28.5.2019) Tekniikan tohtori Pentti O A Haikonen piiskaa rakentamaasa lelurobottia ja saa sen parkumaan (YouTube, Pentti Haikonen). N\u00e4in sanottuna t\u00e4m\u00e4 saattaa kuulostaa huvittavalta, mutta kyseess\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 demonstraatio; &#8230; <a title=\"Ajatteleva artefakti\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/ajatteleva-artefakti\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Ajatteleva artefakti\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[234],"tags":[16,14],"class_list":["post-223","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mielipide","tag-ajattelu","tag-tekoaly"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":238,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions\/238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}