{"id":204,"date":"2019-12-09T13:46:41","date_gmt":"2019-12-09T11:46:41","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/?p=204"},"modified":"2020-10-24T10:22:35","modified_gmt":"2020-10-24T07:22:35","slug":"nakiko-descartes-hamletin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/nakiko-descartes-hamletin\/","title":{"rendered":"N\u00e4kik\u00f6 Descartes Hamletin?"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mielipide (FL 9.12.2019)<\/em><\/a><\/p>

Siteeksi pari faktaa. Ren\u00e9 Descartes (1596\u20131650) oli ranskalainen filosofi, joka pyrki puhtaan j\u00e4rjen avulla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n perustan varmalle tiedolle. William Shakespeare (1564\u20131616) oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, jonka kirjoittama \u201dHamlet \u2013 Tanskan prinssi\u201d sai ensiesityksen 1609. N\u00e4ytelm\u00e4 kertoo Tanskan prinssi Hamletista, joka kohtaa is\u00e4ns\u00e4 haamun.<\/p>

Uuden ajan alun ruhtinas- ja kuningaskuntien pirstomassa Euroopassa muuan jesuiittojen opissa ollut Descartes hylk\u00e4si pettyneen\u00e4 skolastisiin auktoriteetteihin perustuvat opit ja p\u00e4\u00e4tti etsi\u00e4 vain sellaista tietoa, jota voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n tai maailman suuresta kirjasta. N\u00e4hd\u00e4kseen maailmaa ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen totuuden el\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 h\u00e4n astui vuonna 1618 Alankomaiden Yhdistyneiden provinssien k\u00e4skynhaltijan palvelukseen ja k\u00e4ytti loput nuoruusvuosistaan matkusteluun, hoveihin tutustumiseen ja sotajoukoissa seikkailuun.<\/p>

Descartes luopui kirjansa \u201dMaailma eli tutkielma valosta\u201d \u2013 teoria luonnosta aina pienimmist\u00e4 hiukkasista t\u00e4htiin saakka \u2013 julkaisemisesta, kun katolinen kirkko tuomitsi vuonna 1633 Galileo Galilein, todeten, ett\u00e4 jos Galilein aurinkokeskinen kaikkeus oli kirkon mielest\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4, silloin my\u00f6s h\u00e4nen teoriansa olivat \u201dv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d, koska ne todistivat Galilein teoriat oikeiksi.<\/p>

Descartes oli rationalisti; ajatella voi vain, jos s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4, jolla ajatella.<\/p>

Sitten\u00a0<\/b>er\u00e4st\u00e4 kokemusten t\u00e4yteist\u00e4 iltaa seuraavana utuisena aamuna omaa eksistenssi\u00e4\u00e4n pohtivan Descartesin korvissa kaikui alkuillasta n\u00e4hdyn n\u00e4ytelm\u00e4n lause: Ollako vai eik\u00f6, kas siin\u00e4 pulma. Se sai h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n toisen muodon: ajattelen, siis olen (Cogitio ergo sum). Loppu on historiaa; n\u00e4in syntyi dualismi. Kohmelosta selvi\u00e4misen lis\u00e4ksi h\u00e4nelle selvisi nyt konsti, mill\u00e4 voi sek\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ett\u00e4 hankkia liikkumatilaa uusille tieteellisille ideoille; luovuttamalla sielu kirkolle j\u00e4\u00e4v\u00e4t maalliset asiat (todellisuus) tieteen reviiriin.<\/p>

Descartes m\u00e4\u00e4ritteli demarkaatiolinjaksi aivojen k\u00e4pyrauhasen; sen takana oli taivasten valtakunta ja t\u00e4ll\u00e4 puolella tieteen tutkima reaalimaailma. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 taktinen kikka loi samalla ns. psykofyysisen ongelman eli kuinka aivot aineellisena objektina voivat olla vuorovaikutuksessa sielun, aineettoman tietoisuuden, kanssa? T\u00e4t\u00e4 filosofit ovat sitten vatuloineet jo satoja vuosia. Dualismi, oppi kahdesta rinnakkaisesta todellisuudesta, syntyi n\u00e4in ty\u00f6tapaturmana.<\/p>

Descartes tuli siis julki lausumassaan j\u00e4rkeilyiss\u00e4 siihen tulokseen, ett\u00e4 yksi asia on varma: v\u00e4hint\u00e4\u00e4n omaa olemassaoloaan pohtivan subjektin on oltava olemassa. Samalla h\u00e4n muina miehin\u00e4 t\u00e4ysin perusteettomasti p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 olemassaolon pohtija on joku henkimaailman olio. T\u00e4m\u00e4n hetken neurotieteilij\u00e4t ja tietoisuuden tutkijat ovat hyvin yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pohtija on vain aivojen materiaalinen prosessi.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mielipide (FL 9.12.2019) Siteeksi pari faktaa. Ren\u00e9 Descartes (1596\u20131650) oli ranskalainen filosofi, joka pyrki puhtaan j\u00e4rjen avulla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n perustan varmalle tiedolle. William Shakespeare (1564\u20131616) oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, jonka kirjoittama \u201dHamlet … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[234],"tags":[10],"class_list":["post-204","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mielipide","tag-dualismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=204"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":243,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions\/243"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}