{"id":189,"date":"2020-03-16T13:14:51","date_gmt":"2020-03-16T11:14:51","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/?p=189"},"modified":"2020-10-24T10:20:25","modified_gmt":"2020-10-24T07:20:25","slug":"lansimaisen-kulttuurin-lyhyt-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/lansimaisen-kulttuurin-lyhyt-historia\/","title":{"rendered":"L\u00e4nsimaisen kulttuurin lyhyt historia"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-post\" data-elementor-id=\"189\" class=\"elementor elementor-189\">\n\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-dd507e1 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"dd507e1\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-079a720\" data-id=\"079a720\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-1c296b8 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"1c296b8\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><em><a href=\"https:\/\/www.forssanlehti.fi\/mielipiteet\/lansimaisen-kulttuurin-lyhyt-historia-580394\">Mielpidekirjoitus (FL 16.3.2020)<\/a><\/em><\/p><p>Kulttuuri ja sen kehitys on historiallinen sosiaalinen prosessi. Sosiaalisten el\u00e4inten luontainen kyky empatia perustuu lajikumppanin liikkeiden, \u00e4\u00e4nien, ilmeiden ja eleiden peilaukseen eli mielikuvien simulointiin omassa mieless\u00e4. Se on mielen perustoiminto; sill\u00e4 mallinnamme ja ennakoimme kaikkea ymp\u00e4rist\u00f6mme toimintaa. Siksi l\u00e4hes kaikki primitiiviset kulttuurit omaksuivat toisistaan riippumatta animismin; maailmankuvan, jossa jokaisella luonnon esineell\u00e4 on oma mieli.<\/p><p>Varhaisten korkeakulttuurien maailmankuvat taas perustuivat t\u00e4st\u00e4 animismista kumpuaviin myyttisiin tarinoihin maailman synnyst\u00e4 ja sit\u00e4 ohjaavista jumalista. N\u00e4it\u00e4 kuvauksia l\u00f6ytyy nuolenp\u00e4\u00e4kirjoituksista, Kiinan muinaisista teksteist\u00e4, pyramidien hieroglyfeist\u00e4, aboriginaalien kertomuksista, afrikkalaista tarinoista, siouxien myyteist\u00e4 ja nykyisten valtauskontojen teksteist\u00e4 aina Intian vanhimmista kirjoituksista Raamattuun.<\/p><p><b>Lopulta<\/b>\u00a0500-luvulla eaa. miletolaiset luonnonfilosofit oivalsivat, ett\u00e4 myyttej\u00e4 ja uskontoja paremman jatkuvasti tarkentuvan maailmanselityksen voi luoda havaintojen ja j\u00e4rjen avulla. Oppilaan ei en\u00e4\u00e4 tullut vain hyv\u00e4ksy\u00e4 opettajan auktoriteettia vaan kritisoida h\u00e4nen oppejaan ja kehitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 edelleen. Miletos sijaitsi Mesopotamian ja Egyptin vanhojen valtakuntien vaikutusten kohtauspaikassa ja nautti samalla orastavan kreikkalaisen sivilisaation vapaudesta ja joustavuudesta. Miletoksessa kokoontui maailmanhistorian ensimm\u00e4inen parlamentti, Panjoion.<\/p><p>Persialaisia valloittaja Miletoksesta Abderaan paennut Leukippos perusti tieteellis-filosofisen koulun, johon liittyi pian oppilaaksi my\u00f6s Demokritos. H\u00e4n esitti ensimm\u00e4isen\u00e4 idean, ett\u00e4 maailma koostuu jakamattomista atomeista ja niiden yhdistelmist\u00e4 eik\u00e4 maailmankaikkeudessa ole mit\u00e4\u00e4n muuta. Demokritos kirjoitti kymmenitt\u00e4in kirjoja, joissa h\u00e4n kuvasi fysiikkaa, filosofiaa, etiikkaa, politiikkaa ja kosmologiaa. Kaikki Demokritoksen kirjat ovat kadonneet. Kristinuskon tultua Rooman valtakunnan uskonnoksi ne tuhottiin harhaoppina filosofien vainoissa. Platonin ja Aristoteleen teokset eiv\u00e4t kokeneet yht\u00e4 tyly\u00e4 kohtelua, koska he hylk\u00e4siv\u00e4t Demokritoksen naturalistiset selitykset ja yrittiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailman teleologisesti; kaikella olevalla on oma tarkoituksensa tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 (telos). T\u00e4m\u00e4n kirkko hyv\u00e4ksyi, koska maallisen vaelluksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirkon mukaan oli taivasten valtakunta.<\/p><p><b>Rooman valtakunnan\u00a0<\/b>hajottua kirkon hegemonia suisti Euroopan pime\u00e4\u00e4n keskiaikaan. Tuomas Akvinolaisen Aristoteleen filosofiasta Raamatun mukaiseksi muokkaamaa tomismia ei voitu kyseenalaistaa ilman harhaoppisuus syyt\u00f6sten vaaraa. T\u00e4m\u00e4n kirkon dogmin auktoriteetti murtui vasta teknis-tieteellisen vallankumouksen my\u00f6t\u00e4.<\/p><p>Kirjoitettu historia oli aluksi vain hallitsijoiden ja kirkon mahtavuutta korostavia kronikoita ja pyhimystaruja. Historiaa niiss\u00e4 oli vain siteeksi. Antiikin j\u00e4lkeen kaikki taidemuodot ja my\u00f6hemmin my\u00f6s media valjastettiin t\u00e4m\u00e4n mahdin tahdottomiksi esittelij\u00f6iksi ja markkinoijiksi.<\/p><p>Ent\u00e4 onko nyt paremmin? Keskiaikaisen teokratian ja feodalismin tilalla on nyt usko n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n k\u00e4teen ja n\u00f6yrtyneisyys globaalin oligarkian alamaisuuteen. Mesenaattina on markkinat ja kaikki arvot ovat markkina-arvoja; sen lauluja laulat kenen leip\u00e4\u00e4 sy\u00f6t.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mielpidekirjoitus (FL 16.3.2020) Kulttuuri ja sen kehitys on historiallinen sosiaalinen prosessi. Sosiaalisten el\u00e4inten luontainen kyky empatia perustuu lajikumppanin liikkeiden, \u00e4\u00e4nien, ilmeiden ja eleiden peilaukseen eli mielikuvien simulointiin omassa mieless\u00e4. Se &#8230; <a title=\"L\u00e4nsimaisen kulttuurin lyhyt historia\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/lansimaisen-kulttuurin-lyhyt-historia\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta L\u00e4nsimaisen kulttuurin lyhyt historia\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[234],"tags":[44,45],"class_list":["post-189","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mielipide","tag-keskiaika","tag-lansimainen-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=189"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":248,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions\/248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}