{"id":1276,"date":"2020-11-06T12:17:10","date_gmt":"2020-11-06T10:17:10","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/?p=1276"},"modified":"2020-11-07T09:43:57","modified_gmt":"2020-11-07T07:43:57","slug":"voiko-kone-joskus-ajatella-ei-ole-mitaan-tieteen-tuntemaa-periaatteellista-estetta-sille-etta-myos-koneelle-voitaisiin-kehittaa-mieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/voiko-kone-joskus-ajatella-ei-ole-mitaan-tieteen-tuntemaa-periaatteellista-estetta-sille-etta-myos-koneelle-voitaisiin-kehittaa-mieli\/","title":{"rendered":"Voiko kone joskus ajatella? \u2013 Ei ole mit\u00e4\u00e4n tieteen tuntemaa periaatteellista estett\u00e4 sille, ett\u00e4 my\u00f6s koneelle voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 mieli"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mielipide (FL 2.11.2020)<\/em><\/a><\/p>

Mit\u00e4 ajattelu on? Sit\u00e4 filosofit ovat pohtineet jo tuhansia vuosia. Materialismin mukaan se on aivojen luoman mielen ilmi\u00f6, mutta dualistit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t sen olevan materiasta riippumattomaan henkiseen ulottuvuuteen kuuluvan sielun ilmi\u00f6.<\/span><\/p>

Tieteellisen k\u00e4sityksen, materialismin mukaan ihmisill\u00e4 ja kehittyneill\u00e4 el\u00e4imill\u00e4 on materiaalisten aivojen tuottama mieli; ei henkimaailman ikuista sielua. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tieteen tuntemaa periaatteellista estett\u00e4 sille, ett\u00e4 my\u00f6s koneelle voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 mieli. Ihmismieli olisi sille hyv\u00e4 malli, mutta kukaan ei viel\u00e4 tied\u00e4 miten se toimii. Joka tapauksessa ajatteleva kone voidaan tehd\u00e4 vain t\u00e4m\u00e4n maailman aineksista, jos ollenkaan.<\/span><\/p>

Teko\u00e4ly on yh\u00e4 vahvempi kehityksen veturi, mutta vahva teko\u00e4ly on ollut esill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain scifi-juttujen kauhuskenaarioissa; ihmiskuntaa orjuuttavana super\u00e4lyn\u00e4. Nyt l\u00e4nsimaat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t Kiinan saavan kohta ylivallan teko\u00e4lyss\u00e4. Uhkaa pohdittiin my\u00f6s A-studiossa 1.7.2020. Kuitenkaan sen enemp\u00e4\u00e4 kiinalainen kuin mik\u00e4\u00e4n muukaan kauhistuttava tai ihastuttava teko\u00e4ly ei ole viel\u00e4 vahvaa teko\u00e4ly\u00e4; mik\u00e4\u00e4n kone ei viel\u00e4 ajattele.<\/span><\/p>

Harmillisesti kognitiivinen psykologia ja teko\u00e4lytutkimus ovat k\u00e4rsineet alusta saakka liian primitiivisest\u00e4 tietokonemetaforasta; ajatuksesta, ett\u00e4 aivot toimivat tietokoneen tavoin. Parempi olisi ajatella niin, ett\u00e4 tietokone pit\u00e4isi saada toimimaan aivojen tavoin. Dualismi olisi pitk\u00e4lle p\u00e4tev\u00e4\u00e4 ajattelua, jos tuonpuoleinen ikuinen sielu korvattaisiin aivojen neuraalisten prosessien toteuttamalla mielell\u00e4. Ajatteleva kone tarvitsee autonomisen ajallisesti olemassa olevan materiaalisen mielen.<\/span><\/p>

Vuonna 2013 k\u00e4ynnistynyt EU:n rahoittama 1,2 miljardin euron ihmisaivoprojekti (Human Brain Project, HBP) valmistuu aikataulun mukaan 2023. Sen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 simulaattori, joka simuloi aivoja neuronien biologisten toimintojen tasolla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan valtava useiden exaflopsien (10<\/span>18<\/sup><\/span>) laskentateho eli tulevaisuuden ns. exa-luokan kone.<\/span><\/p>

Ensi vuonna ”Hewlett Packard toimittaa maailman mahtavimpiin kuuluvan supertietokoneen Kajaaniin \u2013 laskentateho vastaa yli 1,5 miljoonaa l\u00e4pp\u00e4ri\u00e4” (KS 21.10.2020). T\u00e4m\u00e4n ns. esi exa-luokan supertietokoneen laskentateho on vasta 150 petaflopsia (10<\/span>15<\/sup><\/span>) eli 0,150 exaflopsia.<\/span><\/p>

Ihmisaivo projektiin kehitett\u00e4v\u00e4 kone on tarkoitettu aivotutkimuksen, neurofysiologian, mikrobiologian ja niihin liittyv\u00e4n tietotekniikan tutkimukseen sek\u00e4 ainakin ep\u00e4suorasti my\u00f6s teko\u00e4lytutkimukseen.\u00a0<\/span><\/p>

Ent\u00e4 alkaako t\u00e4m\u00e4 supertietokone simulaation k\u00e4ynnistyess\u00e4 ajattelemaan? No ei ala, eik\u00e4 kukaan sit\u00e4 odotakaan. Silt\u00e4 puuttuu viel\u00e4 kokonaan se tiet\u00e4mys, jonka ihminen hankkii vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa, sek\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarvittavat vuorovaikutuskeinot.<\/span><\/p>

Vakavasti otettavan vahvan teko\u00e4lytutkimuksen esteen\u00e4 on rahoituksen puute. Rahoituksen suuntaamiseen vain kapeaan teko\u00e4lyyn vaikuttaa sek\u00e4 teollisuuden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t intressit ett\u00e4 vahvan teko\u00e4lyn mahdottomana pit\u00e4minen uskonnollisista syist\u00e4.<\/span><\/p>

[ Valitettavasti ihmisten enemmist\u00f6n ajattelu on yh\u00e4 uskontojen ikeess\u00e4, vaikka useimmat niiden dogmeista on jo osoitettu p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6miksi. Kehitys kuitenkin jatkuu ja mit\u00e4t\u00f6i lis\u00e4\u00e4 uskontojen ikuisia totuuksia. Tietoinen ajatteleva kone tuhoaisi lopullisesti uskontojen perustan; tarpeen olettaa henkimaailma olemassa olevaksi. ]<\/span><\/p>

Raimo Rintam\u00e4ki<\/span><\/p>

PS. Hakasuluissa olevaa osaa ei julkaistu, koska kuulemma teko\u00e4lykirjoitukseen oli tarpeetonta yhdist\u00e4\u00e4 uskontokritiikki\u00e4, joka ei johda mihink\u00e4\u00e4n muuhun kuin FL:n lukijoiden verenpaineen nousuun.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mielipide (FL 2.11.2020) Mit\u00e4 ajattelu on? Sit\u00e4 filosofit ovat pohtineet jo tuhansia vuosia. Materialismin mukaan se on aivojen luoman mielen ilmi\u00f6, mutta dualistit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t sen olevan materiasta riippumattomaan henkiseen ulottuvuuteen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[234],"tags":[16,235,236,14],"class_list":["post-1276","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mielipide","tag-ajattelu","tag-mieli","tag-supertietokone","tag-tekoaly"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1276"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1301,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276\/revisions\/1301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1276"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1276"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}