{"id":1066,"date":"2020-10-21T08:31:58","date_gmt":"2020-10-21T05:31:58","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/?page_id=1066"},"modified":"2026-04-30T08:22:35","modified_gmt":"2026-04-30T05:22:35","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"<h2>Yhdistyksen alkutaival<\/h2>\n<p>Olympiavuosi 1952 oli merkit\u00e4v\u00e4 Forssassakin. <i>Forssan Vapaa-ajattelijat ry <\/i>(60315)\u00a0 perustettin 10.2.1952 ja rekister\u00f6itiin 12.5.1952. Perustavassa kokouksessa oli mukana 25 vapaata ajattelijaa ja sen puheenjohtajana\u00a0 toimi Eino Tuominen. Yhdistykselle hyv\u00e4ksyttiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja p\u00e4\u00e4tettiin my\u00f6s liitty\u00e4 Vapaa-ajattelijain liiton j\u00e4senyyteen.<\/p>\n<p>Yhdistyksen ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Anttila. H\u00e4nen pitk\u00e4n ja ansiokkaan kautensa j\u00e4lkeen muina alkuvaiheen puheenjohtajina ovat toimineet Into Kuusela, Veijo Haake, Seppo Pajunen, Anja Tuomola ja Alpo Tuominen. Yhdistyksen\u00a0 ansioituneista aktiiveista voidaan my\u00f6s muistaa pitk\u00e4\u00e4n sihteerin\u00e4 toimineita Veikko Niemist\u00e4 ja Alisa Fagerstr\u00f6mi\u00e4, joka teki lis\u00e4ksi uraa-uurtavaa ty\u00f6t\u00e4 hautapuhujana sek\u00e4 alkuvuosikymmenten rahastonhoitajaa Toivo Fagerstr\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n<p>Aatteellisena linjana on alusta l\u00e4htien ollut uskonnon siirt\u00e4minen yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta, sen verotusoikeus lopetettava ja uskonnolliset yhdyskunnat rinnastettava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muihin yhdistyksiin. Uskonnon opetus tulee poistaa kouluista, kuten jo Forssan ohjelmassa 1903 esitettiin.<\/p>\n<p>Edistyst\u00e4kin\u00a0 yhdistyksen alun ensimm\u00e4isen 50 vuoden aikana jossakin m\u00e4\u00e4rin tapahtui. Esimerkiksi kouluihin saatiin <i>el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon <\/i>opetus uskonnon vaihtoehdoksi 1985. Sit\u00e4 ennen kouluissa oli vain kaikille pakollista uskonnon opetusta, josta uskonnonvapauslaki (1923) vapautti kirkkoon kuulumattomat. Opetuksesta vapautetuille s\u00e4\u00e4dettiin (1957) \u201duskontojen historia ja siveysoppi\u201d niminen\u00a0 selv\u00e4sti uskonnollinen pakollinen oppiaine. Vapaa-ajattelijain liiton p\u00e4\u00e4sihteeri Erkki Hartikainen kanteli t\u00e4st\u00e4 (1978) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle. Mink\u00e4 seurauksena Suomeen tuli (1983) uudet koululait ja\u00a0 ET saatiin oppiaineeksi (1985).<\/p>\n<p>Nyt tavoitteena on saada ET valinnaiseksi oppiaineeksi kaikille oppilaille, mu\u00f6s kirkkoon kuuluville. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 niin t\u00e4m\u00e4n kuin muidenkin tavoitteidemme edist\u00e4misess\u00e4 riitt\u00e4\u00e4\u00a0 yh\u00e4 tulevillekin vuosikymmenille ja uusille aktiivisille\u00a0 vapaa-ajattelijapolville!<\/p>\n<p>Yhdistyksen aatteellista perustoimintaa alkuvaiheessa oli vuosittainen loka-marraskuussa\u00a0 toteutettu kirkostaeroamiskampanja, joka on n\u00e4kynyt mm. lehti-ilmoituksina. J\u00e4senist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on alkuajoista noussut n. 70:een ja se on ollut viime vuodet varsin vakaa. Haasteena tulee olemaan erityisesti\u00a0 nuorempien ik\u00e4ryhmien saaminen toimintaan mukaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskonnotonta kulttuuria.\u00a0<\/p>\n<h2>Rauhanmaan perustaminen<\/h2>\n<p>Suuri saavutus alkuaikojen uurastajille oli 16.6.1963\u00a0 monien vaiheiden ja vaikeuksien j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vihitty oma uskonnoton hautausmaa Kaikulassa.\u00a0 Kymmenenvuotta yhdistyksen perustamisen j\u00e4lkeen Forssan Vapaa-ajattelijat r.y. perusti Rauhanmaa-nimisen yksityisen hautausman Kaikulan asuntoalueen pohjoispuolelta hankkimalleen ja Rauhanmaaksi (61-413-1-271) nime\u00e4m\u00e4lleen tilalle\u00a0 ja rakensi sen etel\u00e4k\u00e4rkeen hautausmaan huoltorakennuksen. Hautausmaan\u00a0 10.5.1962 p\u00e4iv\u00e4ttyyn perustamislupa-anomukseen saatiin my\u00f6nteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s 4.8.1962, joka l\u00e4hetettiin hakijayhdistyksen puheenjohtaja Oskari Anttilalle.<\/p>\n<p>Hautausmaaksi ostettu kuivaa m\u00e4nnikk\u00f6kangasta oleva noin 5400 neli\u00f6etrin alue sijaitsi Talsoilan kyl\u00e4ss\u00e4, Kaikulan asuntoalueen takana, 2-3 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaupungin keskustasta. Alueen myiv\u00e4t Esteri Franhild Koski ja Uuno Koski ja se erotettiin Nummela-tilasta (61-413-1-183). Kauppakirja allekirjoitettiin 9.12.1961, kauppahinta oli 621.000 markkaa ja sen ehtona oli, ett\u00e4 alue hyv\u00e4ksytt\u00e4\u00e4n hautausmaaksi. Kauppa tuli voimaan ja hallintaoikeus siirtyi ostajalle, kun hautausmaan perustamislupa oli my\u00f6nnetty.\u00a0Rauhanmaa on rekister\u00f6ity 29.5.1967. Lainhuuto Forssan Vapaa-ajattelijat r.y.:lle annettiin 21.3.1972. Tilalla on osuus yhteisiin lakanneisiin teihin ja kulkuoikeus Nummela-tilan alueella.<\/p>\n<p>Yhdistys rahoitti kaupan siten, ett\u00e4 noin 60 yhdistyksen j\u00e4sent\u00e4 osti itselleen 7.000 markan hautapaikan ja loppukauppahinnan yhdistys maksoi\u00a0 ottamallaan lainalla. Forssan Vapaa-ajattelijat anoi Forssan kauppalalta avustusta hautausmaan hankintakuluihin vetoamalla evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulumattomien hautapaikkojen kalleuteen. Kauppalanvaltuustossa anomusta tuki vain SKDL.\u00a0<\/p>\n<h2>Hautausmaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto\u00a0<\/h2>\n<p>Hautausmaa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 16.6.1963. Tilaisuudessa puhui kansanedustaja Kaino Mainio Haapanen. Ensimm\u00e4inen vainaja, Konstant Ekman (1878-1963), haudattiin Rauhanmaahan samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>1970-luvun alussa hautoja oli noin tusina ja ne olivat pappienkin mielest\u00e4 &#8221;kohtalaisen hyv\u00e4ss\u00e4&#8221; hoidossa. Aluksi\u00a0omistajayhdistyksell\u00e4 oli hautausapukassa, jota hoiti Toivo Fagerstr\u00f6m, mutta kassa lopetettiin 2.3.1975.\u00a0<\/p>\n<p>Vainajien omaisia on opastettu, ettei ristej\u00e4 ja muita uskonnollisia symbooleja saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hautamuistomerkeiss\u00e4. Yleisimm\u00e4t symbolit ovat liekkimalja sek\u00e4 lehv\u00e4, joista kesken\u00e4\u00e4n hieman erilaisia versioita hautakiviss\u00e4 on runsaasti.\u00a0<\/p>\n<p>Hautausmaata on hoidettu alusta l\u00e4htien talkoilla. Hautausmaan hoidosta huolehti pitk\u00e4\u00e4n Veijo Haake. Hyvin omistautuneena haudankaivajana muistetaan my\u00f6s Heino Kuusniemi. Hautauspuheita piti ensin kansanedustaja Kaino Haapanen, sen j\u00e4lkeen Alisa Fagerstr\u00f6m.\u00a0<\/p>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 1979 hautausmaalla sattui ik\u00e4v\u00e4 ilkivaltatapaus, kun hautakivi\u00e4 kaadettiin ja kuljetettiin l\u00e4heiseen mets\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n<p>Hautapaikkoja myyd\u00e4\u00e4n keille hyv\u00e4ns\u00e4, mutta vapaa-ajattelijoiden ja uskonnottomien lis\u00e4ksi tiett\u00e4v\u00e4sti vain yksi jehovantodistaja on haudattu maalle.\u00a0<\/p>\n<p>Haudat kaivettiin ennen lapiolla, mutta nykyisin Markku Tuomola on kaivanut haudat pienkaivurillaan. H\u00e4n kaivoi hautoja my\u00f6s evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmailla, mutta on nyt siirtynyt el\u00e4kkeelle. Hautoja Tuomolan kerrotaan kaivaneen 38 vuoden aikana yhteens\u00e4 10 000.\u00a0<\/p>\n<p>Aikaisemmin Forssan Vapaa-ajattelijat saivat pieni\u00e4 avustuksia Forssan kaupungilta, mutta my\u00f6hemmin niiden saanti loppui ja en\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ei ole\u00a0 edes haettu. 1990-luvulla yhdistys sai my\u00f6s testamentin, jonka tuottoa on k\u00e4ytetty hautausmaan yll\u00e4pitokuluihin.\u00a0<\/p>\n<p>Hautauksia sinne oli 1990-luvun loppuun menness\u00e4 tehty noin sata. Sen hoidosta ja\u00a0 kehitt\u00e4misest\u00e4 on perustajia syyt\u00e4 muistaa suurella kiitollisuudella. Nimelt\u00e4 on erityisesti mainittava pitk\u00e4aikainen hautausmaan vastaava hoitaja Veijo Haake. Nykyiselle yhdistyksen j\u00e4senist\u00f6lle\u00a0 heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 jatkaminen on velvoittava haaste. Uurna- ja muistolehdon perustaminen hautausmaan yhteyteen aloitettiin my\u00f6s jo 1990-luvulla.<\/p>\n<h2>Toiminta 2000-luvulla<\/h2>\n<p>Vuonna 2001 Forssan kaupunki yhdistyksen ehdotuksesta nimesi hautausmaalle johtavan reitin <i>\u201dVapaa-ajattelijan poluksi\u201d<\/i>, joka tiett\u00e4v\u00e4sti on ainoa t\u00e4lle aatteelle virallisesti\u00a0 nimetty paikannimi\u00a0 Suomessa, kenties koko maailmassakin.<\/p>\n<p>Muistolehtoalue otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 12.9.2004. Siihen liittyy suomalaisesta spektroliitista valmistettu muistopaasi, jonka suunnitteli yhdistyksen pitk\u00e4aikainen j\u00e4sen, Simo Leino. Siihen kiinnitet\u00e4\u00e4n vainajien metallisia nimilaattoja. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 (2026) on hautausmaalle tehty 186 \u00a0hautausta. N\u00e4ist\u00e4 123 on arkkuhautauksia ja 39 uurnahautausta. Muistolehtoon on siroteltu 24 vainajan tuhkat. L\u00e4hes kaikille heille on my\u00f6s nimilaatta muistopaadessa.<\/p>\n<p>Anja Tuomola toimi uudelleen puheenjohtajana vuosituhannen alkuvuosina. H\u00e4n oli my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n tarmokkaana j\u00e4senen\u00e4 Vapaa-ajattelijain liiton liittoneuvostossa. Nykyinen puheenjohtaja Juha Toivonen on toiminut puheenjohrajana vuodesta 2005 l\u00e4htien ja edustanut yhdistyst\u00e4 my\u00f6s useissa liiton luottamusteht\u00e4viss\u00e4. Matti Uusitalo on toiminut yhdistyksen sihteerin\u00e4 vuodesta 2000 l\u00e4htien. H\u00e4n oli my\u00f6s taloudenhoitaja vuosina 2000 &#8211; 2025. Nykyinen taloudenhoitaja on Marjo Leino.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: revert\">Vapaa-ajattelijain liiton liittokokouksen 26.-27.9.2020 valitsema liittovaltuusto hyv\u00e4ksyi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 syyskokouksessa Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2020-2023 -asiakirjan mukaisen liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2021. Sen mukaan liittohallitus valmistelee et\u00e4yhteys- ja ty\u00f6ryhm\u00e4mallia j\u00e4senyhdistysten toiminnan nykyaikaistamisen ty\u00f6kaluiksi.<\/span><\/p>\n<p>Liitto tukee paikallisten ja alueellisten tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4, l\u00e4hialueyhteisty\u00f6t\u00e4, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulutusta oppilaitosyhteisty\u00f6h\u00f6n ja kouluvierailutoimintaan sek\u00e4 tukee yhdistysten j\u00e4senhankintaty\u00f6t\u00e4, -tapahtumia ja -tiedotteita. Yhdistyksen j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli vuoden 2020 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 44, kun se yhdistyksen alkuvaiheen kasvun j\u00e4lkeen oli parhaimmillaan yli 70. \u00a0Vuoden 2026 alussa j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli laskenut 31:een. T\u00e4m\u00e4 noudattaa yleist\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4senm\u00e4\u00e4rien kehitystrendi\u00e4, johon voitaneen vastata vain toimintatapoja uudistamalla.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Forssan vapaa-ajattelijat p\u00e4\u00e4tti syyskokouksessaan 5.11.2020 l\u00e4hte\u00e4 aktiivisesti mukaan liiton tavoitteiden edist\u00e4miseen ja aloittaa ty\u00f6n nykyisen j\u00e4senist\u00f6ns\u00e4 aktivoimisesta ja uusien hankinnasta. T\u00e4m\u00e4kin edellytt\u00e4\u00e4 uusien viestint\u00e4tapojen ja toimintamuotojen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n<p>Loppuvuodesta 2020 yhdistykselle avattiin nettisivut osoitteeseen vapaa-ajattelijat.fi\/forssa ja t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jatkamaan kev\u00e4tvuosikokous 25.3.2021 nimesi tiedotustoimikunnan (Raimo Rintam\u00e4ki, Juha Toivonen ja Matti Uusitalo).\u00a0 Hautausmaatoimikunta \u00a0on viime vuodet toiminut kokoonpanolla Juha Toivonen ja Markku Fagerstr\u00f6m. Hautausmaatoiminnan paperiasiat on hoitanut Matti Uusitalo.<\/p>\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhdistyksen alkutaival Olympiavuosi 1952 oli merkit\u00e4v\u00e4 Forssassakin. Forssan Vapaa-ajattelijat ry (60315)\u00a0 perustettin 10.2.1952 ja rekister\u00f6itiin 12.5.1952. Perustavassa kokouksessa oli mukana 25 vapaata ajattelijaa ja sen puheenjohtajana\u00a0 toimi Eino Tuominen. Yhdistykselle &#8230; <a title=\"Historia\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/historia\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Historia\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1066","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1066","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1066"}],"version-history":[{"count":50,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1066\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1751,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1066\/revisions\/1751"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/forssa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1066"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}