Arvoisa rehtori!
Toivotamme voimia lukuvuoden päättämistoimiin sekä hyvää kesää ja kesälomaa! Samalla rohkenemme kohdistaa huomiota tulevaan lukuvuoteen, jota varmaan valmistellaan monin osin jo ennen lomaa.
Uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta esiin nousee Opetushallituksen uskonnollisista tilaisuuksista tammikuussa 2018 antamien uusien ohjeiden soveltaminen lv 2018-19.
Ohjeissa todetaan: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Lisäksi vinkataan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.”
Tämä on hyvä malli kahden rinnakkaisen tilaisuuden organisoinnin sijaan. Silloin ei tarvitse järjestää jumalanpalvelusten ja hartauksien kanssa samanaikaista erillistä ei-uskonnollista toimintaa, jonka ”tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään”. Eikä huolehtia, ettei ”uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia”.
Kun ops-perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”, on luonnollista, että uskonnonharjoitus, kuten jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet, jäävät lukuvuoden työsuunnitelmien ja koulupäivien ulkopuolelle. Lainkaan mukaan koulun tehtäviin ei kuulu uskonnonharjoituksen tai uskonnollisten toimitusten, kuten ruokarukousten järjestäminen. Eivät ne kuulu aikuistenkaan työpäiviin ja siten suomalaiseen kulttuuriin. Uskonnonharjoitukset ovat perheen ja mahdollisen uskontokunnan asia.
Näin koulun henkilökunta voi yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa keskittyä koulun yhteisiin tehtäviin ja tilaisuuksiin. Opetukseen liittyvät opintokäynnit ja vierailut ovat asia erikseen. Niitä on hyvä järjestää monipuolisesti erilaisten kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja myös uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen kanssa.
Kun uskonnonopetuksessakin ops:n mukaan tutustutaan myös uskonnottomuuteen, Vapaa-ajattelijain liiton ja yhdistysten edustajat ovat valmiita vierailemaan kokemusasiantuntijoina oppitunneilla ja teemapäivissä.
Samalla toivon, että kouluissa edistetään uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden pääsyä elämänkatsomustiedon opetukseen – erityisesti niissä kouluissa, joissa ei ole vielä ollut aineen opetusryhmiä. Uusia ryhmiä voidaan muodostaa, kun kartoitetaan uuden lukuvuoden tilanne eri luokkatasojen oppilaiden perheiden kanssa. Eka luokalle tehdyn, ryhmän puuttumisen vuoksi pakotetun valinnan ei tarvitse olla pysyvä koko peruskoulun ajan. Kesä on hyvä aika oppilaalle siirtyä uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon.
Opetusryhmien ja et-oppilaiden määrän lisääntyminen lukuvuonna 2018-19 on samalla valmistautumista elämänkatsomustiedon vapauttamiseen kaikkien valittavaksi.
Lukiolain valmistelun yhteydessä ET:n avaamista ovat kannattaneet muun muassa lapsiasiavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Kuntaliitto ja Lukiolaisten liitto, sekulaarijärjestöjen lisäksi. Vaikka avaaminen ei sisälly hallituksen esitykseen lukiolaista, myös eduskunnassa on laajapohjaista tukea muutokseen, joka tapahtunee ennen pitkää sekä peruskoulun että lukion kohdalla.
Ystävällisin terveisin