Ulkoministeriölle: Myös uskonnottomien ihmisoikeuksiin huomiota

Uskontoon ja vakaumukseen liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä niin, että myös uskonnottomuuden, sekulaarin humanismin näkökulmat ja edustus ovat mukana yhteisessä keskustelussa.

Ulkoministeriö järjestää 21.5.2016 seminaarin Religious Freedom – Protecting Religious Minorities. Kiinnitämme huomiotanne siihen, että Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten sekä EU:n hyväksymien suuntaviivojen mukaan ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus koskee ihmisoikeussopimusten mukaan myös uskonnottomia, joita ovat ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät.

Vähemmistöuskontojen oikeuksien lisäksi myös uskonnottomien vähemmistöjen oikeudet on nostettu keskusteluun sekä Suomessa että kansainvälisesti, koska näitä oikeuksia poljetaan monissa maissa vakavasti.

Ihmisillä on oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta, oikeus olla kuulumatta sellaiseen sekä oikeus olla harjoittamatta uskontoa. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös oikeus ilmaista uskonnoton vakaumus, sekä suoraan että välillisesti. Suomen tulee edistää ja suojella näitä oikeuksia.

Valitettavasti useissa maissa uskosta luopuminen (apostasy) on kielletty, ja ankarimmillaan siitä uhkaa jopa kuolemantuomio. Samoissa maissa myös jumalanpilkka (blasphemy) on kielletty ja siitä on säädetty ankaria tuomioita, jopa kuolemantuomio. Jumalanpilkaksi luonnehditaan jopa pelkkä uskonnottomuuden esiin tuonti, filosofinen keskustelu tai kaunokirjallisuus. Monet turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat paenneet maastaan uskonnollisen sorron vuoksi.

Sekularismin, tiedepohjaisen maailmankuvan, rationalismin, kriittisyyden, humanismin esiin tuominen piilottelun sijaan voisi vaikuttaa myönteisesti rauhan ja turvallisuuden edistämiseen. Toisin kuin usko kohtaloon sanoo, ihmiset voivat vaikuttaa asioihin toimimalla yhdessä ihmisoikeuksien hengessä.

Uskontoon ja vakaumukseen liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä niin, että myös uskonnottomuuden, sekulaarin humanismin näkökulmat ja edustus ovat mukana yhteisessä keskustelussa. Vetoamme Suomen ulkoasiainministeriöön, että se ottaa huomioon toiminnassaan EU:n suuntaviivat uskonnon ja katsomuksen vapauden edistämisessä ja suojelussa (EU Guidelines on the promotion and protection of freedom of religion or belief. ” Theistic, non-theistic and atheistic beliefs, as well as the right not to profess any religion or belief are protected under article 18 ICCPR4” http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/EN/foraff/137585.pdf)

Suomen rikoslaissa oleva jumalanpilkan rangaistavuus heikentää vakavasti Suomen toimintaa kansainvälisillä areenoilla jumalanpilkan kieltoon perustuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Kuolemantuomioita, pitkiä vankeusrangaistuksia, raipparangaistuksia samoin kuin terroritekoja sananvapautta käyttäneitä vastaan saatetaan puolustella sillä, että onhan jumalanpilkka kielletty teillä Suomessakin. Vetoamme ulkoasiainministeriöön, että se kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan perusteella esittää hallitukselle periaatepäätöksen tekemistä jumalanpilkan rangaistavuuden poistamiseksi Suomen rikoslaista.