Lehdissä on taas julkaistu kirkon markkinointikoneiston tiedotteita joulukirkkojen kävijämääristä. Sinällään luvut ovat toki vaikuttavia – puhutaan kymmenistä, jopa sadoista tuhansista suomalaisista. Lisäksi keskusteluissa tuodaan esille joulukirkon kuuluminen suomalaiseen kulttuuriperintöön. Kun lukuja tarkastelee kriittisesti, alkaa todellisuus suurelta vaikuttavien numeroiden takaa paljastua – joulukirkko ei kiinnosta suomalaisia pätkääkään!
Otetaan esimerkiksi kotikuntani Tampere, jossa seurakuntayhtymä kertoi joulun aikaan kirkon eri tilaisuuksissa käyneen noin 15 000 henkilöä. Vaikka lähtisimme siitä oletuksesta, että kukaan ei käynyt useampaa kertaa ja laskemme mukaan myös joululaulutilaisuudet, jotka eivät ole varsinaisia jumalanpalveluksia, saadaan tulokseksi vajaa kahdeksan prosenttia alueen seurakuntien jäsenmäärästä. Se on hävyttömän vähän, kun ottaa huomioon, millaisella äänensävyllä tämä tulos ja se, että kävijämäärä on jonkin verran noussut viime vuodesta on julkistettu. Tosin kävijämäärän nousun syitä ei sen enempää tulkita. On myös mahdollista, että tilaisuuksien määrä ja aikataulu on ollut tänä vuonna eri kuin vertailuajankohtana. Myös kirkolle yleinen laskentavan muutos saattaa selittää nousun.
Mutta asiaan! Joulukirkoissa, jota kirkko mainostaa ”vuoden suosituimpana kirkkotapahtumana” käy häviävän pieni murto-osa suomalaisista. Demografisia tietoja ei ole saatavilla, mutta epäilen ikäjakauman olevan melko yläpainotteinen. Prosentuaalinen osuus joulukirkoissa käyvistä lapsiperheistä on siis vieläkin pienempi, todennäköisesti puhutaan alle viidestä prosentista suomalaisista lapsiperheistä. Kyseessä ei siis ole todellakaan mikään ”suomalainen jouluperinne”, eikä sitä totuuden valossa pitäisi sellaisena mainostaa.
Oman perheemme joulun juhlinta meni uskomattoman perinteisesti. Ripustelimme päivän pitenemisen kunniaksi valoja ulos ja sisälle, polttelimme kynttilöitä, koristelimme kuusen, vietimme aikaa perheen ja sukulaisten parissa, söimme aivan liikaa, annoimme ja saimme lahjoja, joimme glögiä ja kuuntelimme joululauluja. Joissain joululauluissa taisi olla jotain uskontoon liittyviä juttujakin, mutta ne nyt ovat sellaista muinaisperinnettä, joka on omalla tavallaan herttaista, mutta ei kai sitä enää kukaan tosissaan ota. Ei ainakaan kirkon julkistamien lukujen mukaan.
Hyvää jatkoa kaikille 🙂