Yhdenvertainen Suomi

Yhdenvertainen Suomi oli vapaa-ajattelijoiden kampanja vuosina 2013-2014.

Tavoitteena oli laatia kansalaisaloite, joka olisi parantanut uskontojen ja vakaumusten tasapuolista kohtelua laissa. Samalla toivottiin tiedon nykyisistä lainsäädännön ongelmista leviävän yhä useamman tietoon.

Katso aloitteen teksti.

Aloite keräsi 7993 kannattajaa

Allekirjoituksia kerättiin 20.1.--20.7.2014 ja niitä kertyi yhteensä 7993. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavasta 50000 allekirjoittajan rajasta jäätiin siis selvästi.

Yllättävänä, mutta myönteisenä sivuvaikutuksena Vapaa-ajattelijain liiton jäseneksi liittyi paljon uusia jäseniä.

Mainosvideot

Aloitteen mainontaa varten kerättiin rahaa. Keräys tuotti 2758,33 euroa. Lisäksi Vapaa-ajattelijain liitto ja Tampereen vapaa-ajattelijat tukivat molemmat kampanjaa 3600 eurolla. Televisiomainoksia tehtiin kaksi:

KASTE


KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN

Lisäksi Rosa Meriläinen kertoi miksi allekirjoitti aloitteen:

Tukijat

Aloitetta tukivat

Muutettavia lakeja

Aloitteen perusteluissa lueteltiin joukko lakeja, joiden muuttamiseen aloite tähtäsi. Alla esitämme täydennetymmän luettelon. Sekään ei vielä ole täydellinen, mutta antaa paremman käsityksen ongelman laajuudesta.

Suomen lainsäädännössä on seuraavanlaisia säännöksiä, jotka johtavat evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja rekisteröityjen uskontokuntien suosimiseen:

1) Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, eli niiden katsotaan olevan osa julkista valtaa. Näiden kirkkojen säännöistä päätetään laintasoisesti omissa laeissaan.

2) Evankelis-luterilainen kirkko mainitaan erikseen perustuslaissa. Sitä koskevan kirkkolain osalta eduskunta on luopunut osasta lainsäädäntövaltaansa. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia sekä sen muuttamista ja kumoamista. Tästä seuraa, että eduskunnalla ei ole valtaa päättää ilman kirkolliskokouksen ehdotusta esimerkiksi kirkollisista juhlapäivistä, jotka ovat palkallisia vapaapäiviä.

3) Evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus. Kirkon jäsenmaksun eli kirkollisveron kantamisesta huolehtii valtio ja sitä kerätään ennakonperinnässä muiden verojen yhteydessä.

4) Kirkollisverojen lisäksi evankelis-luterilainen kirkko saa myös osuuden yhteisöverosta.

Ortodoksinen kirkko saa pienen osan yhteisöveron tuotosta ja lisäksi valtiontukea. Valtio voisi tukea historiallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa suorilla avustuksilla tähän tarkoitukseen. Väestötietojärjestelmän valtio pystyy hoitamaan itse.

5) Evankelis-luterilaisen kirkon oikeutta saada osuus yhteisöverosta perustellaan osaksi myös sillä, että kirkko huolehtii hautaustoimesta myös muiden kuin jäsentensä osalta ja kirkolla on velvollisuus ylläpitää tunnustuksettomia hautausmaita. Muiden kuin kristittyjen hautaaminen kirkon hautausmaalle vastoin heidän toivettaan loukkaa heidän ihmisoikeuttaan. Tunnustuksettomien hautausmaiden ylläpito pitäisi säätää kuntien velvollisuudeksi, ja hautaustoimi voisi olla kuntien vastuulla.

6) Koululaeissa suositaan evankelis-luterilaista kirkkoa pakottamalla uskonnon opetukseen kaikki peruskoulujen ja lukioiden oppilaat, jotka ovat kirkon jäseniä. Kirkkoon kuulumattomat saavat valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon välillä, mutta kirkkoon kuuluvat eivät.

7) Kirkoille ja uskonnollisille yhdyskunnille on avioliittolaissa myönnetty vihkimisoikeus, mitä uskonnottomien yhdistykset ja rekisteröimättömät uskonnolliset yhdyskunnat eivät voi saada.

8) Rikoslain säännöksessä uskonrauhan rikkomisesta suojataan uskontoja kieltämällä jumalanpilkka. Rikoslain tulisi suojata ainoastaan ihmisiä kunnianloukkaukselta, ei uskomuksia arvostelulta.

9) Yleisradiolaissa on säännös siitä, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee tarjota hartausohjelmia.

10) Kirkon jäseneksi kastetaan pian syntymän jälkeen. Lapsi voi itsenäisesti erota kirkosta vasta 18 täytettyään. Perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti, joten lasten tulisi voida erota kirkosta jo 15-vuotiaina.

11) Julkisen vallan käyttöön liittyy valoja, joissa vannotaan Jumalan edessä: sotilasvala, virkavala, tuomarinvala sekä todistajan vala oikeudenkäynnissä. Vaikka näille valoille on vaihtoehtona tunnustukseton vakuutus, julkinen valta ei saisi pakottaa valitsemaan näiden välillä.

12) Väestötietojärjestelmään talletetaan tieto henkilön jäsenyydestä kirkossa tai uskonnollisessa yhdyskunnassa. Tällaista arkaluonteista tietoa ei tarvitsisi kirjata, jos ei olisi valtionkirkkoja, joilla on verotusoikeus, ja jos uskonto ei olisi pakollinen oppiaine.

13) Edellytykset uskonnollisen yhdyskunnan saamiseksi rekisteröidyksi ovat valtauskontoja suosivia. Esimerkiksi niin sanotut uuspakanalliset tai wiccalaiset yhdyskunnat eivät saa tällaista asemaa.

14) Papeilla on rippisalaisuus, joka on voimakkaampi kuin vaitiolovelvollisuus muissa ammateissa.

15) Jehovan todistajat on vapautettu asepalveluksesta.

16) Eläinsuojelulaissa on poikkeussännös uskonnollista rituaaliteurastusta varten.

17) Seurakunnat ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat on vapautettu 4%:n varainsiirtoverosta niiden ostaessa kiinteistöjä.

18) Ehtoollisviini on vapautettu alkoholiverosta.

19) Seurakunnat eivät maksa yleisradioveroa.

20) Uskonnollisilla yhdyskunnilla on oikeus kerätä kolehtia ilman rahankeräyslupaa.

21) Evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai niiden seurakuntaa tai seurakuntayhtymää ei voi asettaa konkurssiin.

22) Uskontokunnan jäsenrekisteriin voidaan tallentaa jäsenen puolisoa ja lapsia koskevia tietoja, toisin kuin yhdistyksen jäsenrekisteriin.

23) Uskonnollisten tilaisuuksien televisiolähetyksiä ei saa katkaista mainoksilla.

24) Arkkipiispaa, piispaa, kirkkoherraa ja tuomiokapitulin jäsentä ei kutsuta asepalvelukseen.

25) Arvonimen saaja, joka on palvelusuhteessa kirkkoon, saa arvonimestä suoritettavasta verosta 75%:n alennuksen.

 

On olemassa lukuisia muitakin lakeja, joissa valtionkirkkoja ja uskontoja suositaan. Koko lainsäädäntö pitää käydä läpi, jotta pienemmätkin epäkohdat saadaan korjattua.

Uskontokuntia suosivien lakien lisäksi on perinteitä, jotka johtuvat evankelis-luterilaisen kirkon asemasta valtionkirkkona:

26) Yliopistoissa koulutetaan pappeja.

27) Valtio maksaa sotilas- ja vankilapappien palkan.

28) Poliisilaitoksella toimii poliisipappi.