Burkinit vapaaksi ja vapaasti pois päältä (syyskuu 2019)
makimik / 28.9.2019
Viime aikoina on taas noussut entistä enemmän esille uskonnollisesti motivoitu kiista siitä, millainen pukeutuminen julkisella paikalla on sallittua – erityisesti julkisella uimapaikalla. Kaikille kun ei kelpaa länsimaissa tavaksi vakiintunut uimapukutyyli, jossa uimapuvun tulisi olla vartalonmyötäinen ja ilman lahkeita ja hihoja. Etenkin islamin uskonnosta johdettu vaatimus, jonka mukaan vartalon muodot on peitettävä, (etenkin naisen vartalon), törmää […]

Viime aikoina on taas noussut entistä enemmän esille uskonnollisesti motivoitu kiista siitä, millainen pukeutuminen julkisella paikalla on sallittua – erityisesti julkisella uimapaikalla. Kaikille kun ei kelpaa länsimaissa tavaksi vakiintunut uimapukutyyli, jossa uimapuvun tulisi olla vartalonmyötäinen ja ilman lahkeita ja hihoja. Etenkin islamin uskonnosta johdettu vaatimus, jonka mukaan vartalon muodot on peitettävä, (etenkin naisen vartalon), törmää länsimaisia tapoja vastaan.

Kiista ei ole mikään uusi, vaan asiasta on jo vuosia kiistelty, ja eri uimahalleissa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Äskettäin yhdenvertaisuusvaltuutettu on päätynyt suosittamaan, että uimahallit sallisivat koko vartalon peittävät burkiniasut.

Nimikkeen burkini alle mahtuu monenlaista vaatetta. Pienimmillään sellaisessa on vain lyhyet hihat ja polvipituiset lahkeet yhdistettynä vartalo-osaan, joka ei juurikaan poikkea meille tutusta uimapuvusta, ja tarjoavatpa jotkut burkinienvalmistajat jopa hihatonta burkiniksi nimettyä asua, jonka tavallisesta naisten uimapuvusta erottavat vain polven lähelle ulottuvat lahkeet ja hameen tapainen liehuke lantion ympärillä. Toisaalta joissakin burkineissa vartalo peitetään päälaelta nilkkoihin asti ja sen lisäksi muotoja peittelevät vielä erilaiset pitkät huivit ja röyhelöt.

Intuitiivisesti sanoisin, että noita pienimpiä malleja ei ole mitään syytä kieltää, mutta suurimmat liehuvaliepeiset eivät ainakaan uimahalliin kuulu. Mutta mihin vedetään raja ja mikä olisi looginen perustelu kiellolle, se onkin jo vaikea sanoa. Siitä pidän kiinni, että jos jotain kielletään, on kiellolle oltava muotoiltavissa myös järkevä syy, joksi ei riitä, että tuo tuntuu minusta väärältä tai että tuo ei ole meillä tapana.

Jossain Välimeren rantojen turistikohteissa on uimarannoille annettu burkinikieltoja. Erityisesti tästä on uutisoitu Ranskan etelärannikolla, mutta myös joissakin muissakin paikoissa, myös Välimeren eteläpuolella, kieltoja on annettu. Näitä kieltoja on sitten joissakin paikoissa myös kumottu ja joissakin paikoissa ihmiset ovat kapinoineet burkinikieltoa vastaan. En ota kantaa Välimeren rantojen tilanteeseen, sillä en riittävästi tunne tilannetta siellä, että osaisin sanoa, millainen ongelma burkinit siellä ovat ja kuinka hyvin siellä on mahdollista saadakaan voimaan yleinen burkinikielto, vaan tarkastelen tässä asiaa suomalaisesta näkökulmasta ja muistaen, että burkinin käyttö on aika eri asia uimahallissa ja uimarannalla.

Burkinikiellon perusteluksi on usein esitetty hygieniasyitä. Kangasmateriaali uima-altaassa kerää ja levittää likaa ja bakteerikantaa. Tämä ei ole kovin hyvä syy. Tärkeintä on, että uimapuku on valmistettu siihen tarkoitetusta kankaasta. Mitkä tahansa sortsit ja paidat eivät uimahalliin kuulu, mutta hihallinen ja lahkeellinen uimapuku sinänsä ei ole huono. Monet kilpauimaritkin uivat nykyään kokovartalohaalarissa, sillä materiaalit on kehitetty sellaisiksi, että uimarin vedenvastus on uimapuvun peittämänä pienempi kuin paljaalla iholla.

Liialliset hunnut ja löysät helmat ovat kuitenkin uimahallioloissa liikaa, sillä ne vievät muilta uimareilta tilaa levitessään pitkin uimavettä ja nostavat vettä uimahallin lattialle, aiheuttavatpa ehkä vaaratilanteitakin tarttuessaan kiinni johonkin. Jossain kohdassa kankaan määrä muodostaa hygieniaongelmankin, vaikka se olisi uimapukukangasta. Ehdottomia kieltoja mihinkään suuntaan tässäkin asiassa välttäisin, ei pidä kategorisesti kieltää kaikkia burkiniksi laskettavia pukuja, mutta ei myöskään julistaa kielletyksi kieltää häiritseväksi arvioitavan puvun käyttö uimahallissa. Uimahallin henkilökunnalla olkoon tapauskohtaisesti oikeus arvioida jokaisen puvun soveltuvuus ja tarvittaessa määrätä haittaavasti pukeutunut poistettavaksi paikalta.

Burkinien käytön mahdollisimman laajaa sallimista voidaan perustella sillä, että jos joillekin ihmisille vain on esteettisesti mahdotonta esiintyä vartalon muodot paljastavassa uimapuvussa, niin he jättävät sitten tulematta uimahalliin, mikä aiheuttaa ihmisten jakautumista, mikä yleensä ei ole yhteiskunnallisesti suotavaa. Tämä on tietysti yhdenvertaisuusvaltuutetullakin ajatuksena suosituksessa burkinien sallimisesta. On tottakin, että varmasti on aina olemassa ihmisiä, jotka eivät voi esiintyä paljastavassa asussa. Olipa syy sitten uskonnollisesti motivoitu kielto näyttää vartaloa tai yksilön oma kokemus siitä, että oma vartalo ei kuulu muiden nähtäville, niin varmasti käy niin, että pukeutumista rajoittamalla joitakin ihmisiä rajautuu pois uimahallin käyttäjistä.

Toisaalta burkinien mahdollisimman vapaa salliminen ajaa pukeutumiskulttuuria kohti sellaista tilannetta, että kaikki, jotka ovat vähänkin tyytymättömiä oman vartalonsa esteettiseen olemukseen, lähtevät peittelemään sitä. Silloin päädytään äärimmillään siihen, että vain ne, jotka kokevat oman vartalonsa esteettisesti moitteettomaksi, pitävät sen esillä ja muut piilottelevat vartaloaan, mikä taas on ihmisten jakamista eri ryhmiin eikä kovinkaan terve tilanne.

Meillä suomalaisilla on mielestäni sikäli terve suhtautuminen ihmisvartalon estetiikkaan, että meillä on saunakulttuuri, jossa ollaan vapaasti ja huolettomasti alastomana. Ei toki missä tahansa seurassa, mutta kaipa jotakuinkin jokainen suomalainen käy saunassa oman sukupuolensa mukaisessa seurassa tai oman perheen kesken. Koska tapakulttuurin vaatimus on, että saunassa ollaan alastomana sellaisella vartalolla kuin se itsellä sattuu olemaan, olemme mielestäni terveellä tavalla tottuneet ajattelemaan, että ihmisvartaloita on eri muotoisia eikä kenenkään tarvitse häpeillä omia muotojaan, vaikka ne sattuisivat poikkeamaan estetiikan ihanteesta.

Toinen asia on, että meillekin on viime aikoina entistä enemmän pesiytynyt sellaista käyttäytymistä, että uimapukua ei saunassa ja suihkussakaan oteta pois. Ehkä sillä on jokin yhteys siihen, että täällä on alkanut pyöriä erilaisia ulkomaalaisia, jotka eivät ole tottuneet olemaan alastomina muitten nähtävissä, mutta tämä nyt ei enää aivan kuulu tähän burkiniasiaan.

Monissa muissa maissa ei vastaavanlaista saunakulttuuria ole, mutta esimerkiksi Keski-Euroopan maissa on sitten taas vahvempi nudismin kulttuuri kuin meillä Suomessa. Vaikka nudismi on joka paikassa vain vähemmistön harrastamaa, niin ehkä se jossain määrin toteuttaa samaa alastomuuden ideaa kuin sauna meillä, sitä, että alastomat vartalot ainakin jossain ovat toisten nähtävillä.

En mitenkään helposti haluaisi päästää meille leviämään sellaista uskonnollisesti perusteltua ajatusvinoutumaa, että ihmisvartalon muodot olisi peitettävä toisten katseilta. Siksi burkinien yleistymisestäkään ei voi olla hyvillään. Liiallisilla kielloilla en kuitenkaan burkineja vastaan taistelisi. Jos nyt vaikka suomalaisella uimarannalla joku haluaa pulahtaa veteen täysissä vaatteissa, niin mitäpä sitä kieltämään, kyllä täällä on tilaa mennä vaatteissa järveen, eikä suurimmalla osalla suomalaisia uimarantoja ole sellaista valvontaakaan, että siellä kukaan olisi kieltämässä ketään. On sitä nähty aivan tavallisen kantasuomalaisenkin menevän arkivaatteissaan järveen uimaan.

Luopukoon jokainen burkinistaan silloin, kun oma ajattelu on kypsynyt ymmärtämään, että oma vartalo on hyväksyttävä, vaikka se ei olisi täydellinen, ja vaikka uskonto väittäisi jotain muuta. Lakiin ei tarvitse kirjata mitään burkinien kieltämisestä tai sallimisesta, ei Suomen laissa tietääkseni koskaan ole sanottu muutenkaan mitään siitä, millainen uimapuku on sallittu tai kielletty, eikä minkään viranomaisen pidä antaa siitä kategorista ohjettakaan. Uimahallien henkilökunnalla olkoon harkintavalta rajata pois uimapuvut, joista muodostuu jokin todellinen ongelma.

Burkinista melkein jokainen luopuu silloin, kun yksilöllä on aito vapaus päättää, millaisessa puvussa ui, tuskin kukaan voi väittää, että burkinissa (siis oikeassa liehuvahelmaisessa burkinissa) on mukavampi uida kuin vartalonmyötäisessä puvussa. Kyllä burkinin käyttö, kuten muukin vastaava islamin mukainen peittävä pukeutuminen, on käyttäjän kannalta melkein jokaisessa tapauksessa ympäröivän yhteisön sosiaalisesta normistosta asetettu pakko, ei yksilön oman valinnanvapauden toteuttamista.

Mikko Mäkitalo, 28.9.2019

[fbcomments]