Kuka säät ja ilmat ja metsäpalot säätää (elokuu 2019)
makimik / 29.8.2019
Amazonian alueen metsäpalot ovat viime viikkoina olleet puheenaihe ympäri maailmaa. Ne vaikuttavat kansainväliseen suurpolitiikkaankin, valtioitten johtajat heittelevät syytöksiä toisilleen ja EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosurin välisen kauppasopimuksen voimaanastumista halutaan lykättävän painostuskeinona metsäpalojen vastaiseen taisteluun. Yksinkertaista totuutta metsäpaloihin ei ole. Metsiä palaa lähes kaikkialla, missä metsiä on, metsäpaloja syttyy luonnostaan salamaniskuista, metsiä poltetaan tarkoituksella viljelymaan aikaansaamiseksi ja […]

Amazonian alueen metsäpalot ovat viime viikkoina olleet puheenaihe ympäri maailmaa. Ne vaikuttavat kansainväliseen suurpolitiikkaankin, valtioitten johtajat heittelevät syytöksiä toisilleen ja EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosurin välisen kauppasopimuksen voimaanastumista halutaan lykättävän painostuskeinona metsäpalojen vastaiseen taisteluun.

Yksinkertaista totuutta metsäpaloihin ei ole. Metsiä palaa lähes kaikkialla, missä metsiä on, metsäpaloja syttyy luonnostaan salamaniskuista, metsiä poltetaan tarkoituksella viljelymaan aikaansaamiseksi ja tuli karkaa toisinaan tarkoituksella poltettavalta alueelta tuhoamaan muita alueita. Brasilian tämänhetkiset metsäpalot eivät laajuudeltaan ole välttämättä aivan poikkeuksellisia, mutta huolestuttavia kyllä. Kehotan jokaista lukemaan Brasilian metsäpaloista joukon eri kannalta kirjoitettuja artikkeleita, joita netistä löytyy helposti googlaamalla hakusanoilla ”Brasilian metsäpalot”.

Asian keskiössä on luonnollisesti Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. Hänen puheensa ovat jo itsessäänkin ristiriitaisia heittoja, kun hän toisaalta syyttää ympäristöjärjestöjen sytyttäneen metsäpaloja sabotaašitarkoituksessa, toisaalta sanoo, että sademetsät pitääkin polttaa pois edistyksen tieltä maatalousmaitten lisäämiseksi.

Jair Bolsonaro edustaa maailmalla viime vuosina menestynyttä poliittista linjaa, johon kuuluu kansallismielisyys, yksinkertaistettujen ”totuuksien” laukominen, ongelmien ratkominen kovia voimatoimia vaatimalla ‒ ja hyvin yleisesti uskonnollinen maailmankuva. Meillä Suomessa tämän linjan edustajina tunnetaan mm. entinen puoluejohtaja ja ministeri Timo Soini, joka tunnetaan sitoutumisestaan katolisen kirkon oppeihin, ja mm. eräs presidenttiehdokkaanakin ollut poliitikko, joka on toistuvasti julkisuudessa puolustanut kreationismia, ja eräs toinen tunnettu poliitikko, joka kuittasi ilmastonmuutoksen toteamalla, että ”taivaan isä ne säät ja ilmat säätää”.

Presidentti Bolsonaro näyttää olevan jossain määrin uskonnollinen, vaikka täältä kaukaa Suomesta uutistarjontaa seuraten ja nettisivustoja selaten on vähän vaikeaa saada tarkkaa kuvaa siitä, kuinka vahvasti uskonnollisuus todella hänen poliittisissa linjauksissaan on esillä. Joka tapauksessa hänen ajattelussaan näyttää olevan tyypillisesti uskonnollisuuden generoima asenne, jonka mukaan hän on ehdottomasti oikeassa ja edustaa hyvää ja menestyvää ajattelua ja elämäntapaa, ja muunlaisen elämäntavan edustajat ovat alempiarvoisia ja väistymään tuomittuja.

Tämä uskontolähtöinen omaa ylemmyyttä korostava asenne kietoutuu Bolsonaron suhteeseen metsäpaloihin. Hänen ajatteluaan Amazonian alueella asuviin alkuperäiskansoihin hallitsee kolonialistinen ajatus, jonka mukaan alkuperäiskansat ovat kehityksen ja vaurastumisen este. Heidän elinympäristönään toimivat sademetsät on Bolsonaron mielestä tuhottava ja raivattava pois kehittyneemmän elämäntavan tieltä ja alkuperäiskansojen jäsenet sulautettava Brasilian valtaväestöön ja myös uskonnoltaan käännytettävä kristilliseen uskoon.

(Tietenkin kuvioon kuuluu, että Bolsonaro syyttää eurooppalaisia kolonialistisesta asenteesta Brasiliaa kohtaan, kun eurooppalaiset ajavat sademetsien suojelua. Tämä on tietysti puppua, eivät eurooppalaiset nykyään käytä mitään kolonialistista valtaa Brasiliaa kohtaan. Meillä on taloudellinen ja teknologinen ylivoima ja tieteellisen tiedon perusteella parempi ymmärrys maailmasta, mutta ei se mitään kolonialismia ole.)

Yksinkertaista totuutta siihen, mitä Brasilian metsäpaloille olisi tehtävä, ei ole. Asia kietoutuu monella tavalla koko Maapallon tilalle ja kaikkien ihmisten hyvinvoinnille keskeiseen ilmastonmuutokseen. Laajat metsäpalot voivat olla seuraus ilmastonmuutoksesta, mutta ne voivat myös aiheuttaa ilmastonmuutosta. Kukaanhan ei oikeasti tiedä, kuinka paljon tuhoamista Amazonian sademetsä kestää ennen kuin koko ekosysteemi on peruuttamattomasti muutettu ja mitä siitä ilmastonmuutoksen ja muitten seurauksien muodossa voi seurata.

Alkuperäiskansojen käytössä on nykyään vain rippeitä koko Amazonian alueesta. Intiaanikansojen alueet ovat 13 prosenttia Brasilian alueesta. Tästä voidaan tietysti presidentti Bolsonaron ajatustapaan johtaa sellainenkin väite, että alkuperäiskansat ”rohmuavat” maa-alueita, kun heitä Brasilian väestöstä on alle puoli prosenttia ja maa-alueista heidän reservaatteinaan kuitenkin on 13 prosenttia. Järkevästi ajatteleva ihminen kuitenkin ymmärtää, että he asuvat jäännösalueilla, joilta elannon saaminen on vaikeinta, joita ei ole onnistuttu helposti muokkaamaan valtaväestön kahvi- ja hedelmäplantaaseiksi ja karjatiloiksi. Tietenkin huonosti tuottavilla alueilla ihmisten määrä on vähäisempi.

Alkuperäiskansat ylläpitävät perinteistä elämänmuotoaan, joka ei missään tapauksessa ole helppoa elämää. Ne ovat vuosituhansia käyttäneet sademetsiä omalla tavallaan. Siihen kuuluu myös kaskiviljely eli metsäalueitten hallittu polttaminen viljelymaaksi, joka sitten tietyn ajanjakson jälkeen saa taas kasvaa metsäksi, kun kaskiviljelyä harjoittava ihmisyhteisö siirtyy toiseen paikkaan. Tämä elämäntapa on käyttänyt aluetta vuosituhansien ajan tuhoamatta sitä. Sen soisi voivan jatkua meidän sukupolvemme ylikin sen sijaan, että sinnekin viedään Bolsonaron kolonialistinen talous, joka kyllä lyhyellä aikavälillä voisi tuottaa sielläkin enemmän, mutta jonka kestävyydestä ei ole mitään varmuutta.

Mikko Mäkitalo, 29.8.2019

[fbcomments]