Kannanotto: Ateismin vastustusta virheellisin argumentein
kimmo / 21.4.2011
Turun Sanomissa 27.11 Kari Salminen arvostelee kaksi ajankohtaista uskonnottomuutta käsittelevää kirjaa. Kirjojen esittely valitettavasti jää maininnan tasolle Salmisen keskittyessä ateismin kritisointiin omien virheellisten mielikuviensa pohjalta. Salmisen tekstin virheet ovat moninaiset: Uusateismin tähdet, mm. Hitchens ja Dawkins, nostetaan kritiikin kohteiksi vaikkei heidän tekstejään ole arvosteltavana. Ateismi verrannolistetaan fundamentalismiuskontoon koska niin ”vaikuttaa” tai ”tuntuu” olevan, vaikka ateismi […]

Turun Sanomissa 27.11 Kari Salminen arvostelee kaksi ajankohtaista uskonnottomuutta käsittelevää kirjaa. Kirjojen esittely valitettavasti jää maininnan tasolle Salmisen keskittyessä ateismin kritisointiin omien virheellisten mielikuviensa pohjalta.

Salmisen tekstin virheet ovat moninaiset: Uusateismin tähdet, mm. Hitchens ja Dawkins, nostetaan kritiikin kohteiksi vaikkei heidän tekstejään ole arvosteltavana. Ateismi verrannolistetaan fundamentalismiuskontoon koska niin ”vaikuttaa” tai ”tuntuu” olevan, vaikka ateismi onkin uskonto yhtä lailla kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus. Länsimaat niputetaan sekularistisiksi siitä huolimatta että Suomi ei maallinen valtio olekaan valtiokirkkojärjestelmänsä vuoksi. Uskontokritiikin Salminen haluaa ilmeisesti rajata uskontotieteilijöiden yksinalueeksi vähättelemällä kriitikoita nörteiksi, uskonasioiden amatööreiksi sekä tietämättömiksi “itse asiasta”.

Suurin ongelma tuntuu kuitenkin olevan Salmisen taipumus sekoittaa keskenään eri kategorioiden asioita, räikeimpänä esimerkkinä käsitteet “uskonto” sekä “jumala”. Väite “koska uskonto on olemassa, niin siksi jumala on olemassa” on järjetön. Salminen sekoittaa (tarkoituksellisesti?) sosiaalisen todellisuuden, jota ihmiset luovat ja ylläpitävät kielellä ja käsitejärjestelmillä, fysikaaliseen todellisuuteen. Kolmevuotias voi kuvitella mörköjä sänkynsä alle, muttei se tarkoita että niitä siellä olisi. Todellisuutta on se mikä ei katoa kun lakkaat uskomasta siihen. (Matemaattisiin luonnontieteisiin liitetyn kylmyyden ja karuuden imagon Salminen yrittää tartuttaa kaikkeen tieteellisellä metodilla saatavaan tietoon, vaikka nämäkin ovat eri kategorioiden asioita.)

Salmisen mukaan historiallinen, psykologinen tai sosiologinen tieto ei sodi jumalan olemassaoloväitettä vastaan. Historiallinen, psykologinen tai sosiologinen tieto ei myöskään sodi yksisarvisten olemassaoloväitettä vastaan. Tarkoittaako tämä että yksisarvisia on olemassa?

Ateistien tulisi Salmisen mukaan ottaa uskonto vakavammin ja tieteellisemmin. Näin tehdäänkin ja juuri Salmisen mainitsemasta syystä: uskolla on vahva vaikutus ihmisten toimintaan. Ihmiset tekevät sekä omaan että muiden elämään ja kuolemaan liittyviä päätöksiä uskonsa nojalla eivätkä tietoon perustuen. Mikäli näin ei olisi, olisi suuri osa ateistiliikkeen tavoitteista toteutunut.

ELINA KOKKONEN
VILLE HUHTA

[fbcomments]