Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Rakenne ja säännöt
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 3.10.2020

Yhdistykset muodostavat liiton

Vapaa-ajattelijain liitto on koostuu yhdistyksistä. Jäseneksi voit liittyä paikallisyhdistykseen (Turun vapaa-ajattelijat ry, Kainuun vapaa-ajattelijat ry jne.), yhdistykset yhdessä muodostavat liiton. Liitolla ei ole suoria henkilöjäseniä.

Jäsenet maksavat jäsenmaksua omalle yhdistykselleen, joka tilittää maksusta noin puolet liitolle. Liittomaksuilla esimerkiksi postitetaan jokaiselle jäsenelle Vapaa Ajattelija -lehti. Jokaisessa yhdistyksessä käytännön toimintaa johtaa hallitus tai johtokunta. Yhdistyksen hallitus valitaan vuosittain pidettävässä, kaikille yhdistyksen jäsenille avoimessa kokouksessa. Useimmat yhdistykset pitävät lisäksi vuosittain toisen kokouksen, joka käsittelee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edeltävältä vuodelta.

Liittokokous kolmen vuoden välein

Liiton tärkeimmät päätökset tehdään kolmen vuoden välein (seuraavan kerran 2023) pidettävässä liittokokouksessa. Liittokokouksessa myös valitaan liiton puheenjohtaja ja muu liittohallitus sekä liittovaltuusto. Liittokokoukseen kukin yhdistys lähettää yhden edustajan alkavaa 50 jäsentä kohti, kuitenkin enintään seitsemän edustajaa. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

Hallitus johtaa, valtuusto valvoo

Liittohallitus tekee liiton kannanotot, palkkaa työntekijät, nimittää liiton lehden päätoimittajan ja webmasterin, ja hoitaa liiton taloutta. Hallitus valitsee tarvittaessa työryhmiä, jotka valmistelevat joko yksittäisiä projekteja tai vastaavat jostain toimialasta.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan jäsentä ja neljä varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja pääsihteerin.

Liittovaltuusto päättää syksyllä tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion, ja samalla määrää liittomaksun suuruuden (poikkeuksena liittokokousvuosi, jolloin liittokokous päättää näistä suoraan). Keväällä valtuusto vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä päättää tili- ja vastuuvapaudesta hallitukselle.

Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja, kymmenen varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. Valtuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Säännöt

Säännöt on hyväksytty yksimielisesti liittokokouksessa 26.-27.9.2020.

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Vapaa-ajattelijain liitto ry, ruotsiksi Fritänkarnas förbund rf, saameksi Friijajurddašeaddjiid lihttu rs. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. Liiton jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenyhdistys.

Liiton kotipaikka on Helsinki, toiminta-alue koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Tarkoitus

Liitto on uskonnottomien henkilöiden muodostamien rekisteröityjen yhdistysten valtakunnallinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö. Liiton ja jäsenyhdistysten vuorovaikutuksella on tärkeä rooli toiminnassa. Liitto toimii uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä.

Liitto edistää tiedepohjaista maailmankuvaa, kriittistä ja rationaalista ajattelua sekä humanistista elämänkatsomusta ja etiikkaa. Uskonnottomia ovat esimerkiksi ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät. Jokaisen katsomus on yksilöllinen ja henkilökohtainen.

Liitto edistää ihmisten yhdenvertaisuutta uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta sekä ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta. Liitto edistää julkisen vallan katsomuksellista neutraalisuutta sekä yhteiskunnan maallistumista ja sekulaaria tapakulttuuria.

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilaitosten ei tule liittää toimintaansa uskonnonharjoitusta. Tavoitteena on kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman lakkauttaminen, uskonnollisten yhdyskuntien etuoikeuksien poistaminen, valtion ja kunnan tunnustuksettomuus, hautaustoimilain yhdenvertaistaminen sekä uskonnonopetuksen lopettaminen kouluissa.

Liitto edistää suvaitsevaisuutta sekä vastuuta muista ihmisistä, luonnosta ja ympäristöstä.

Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
- ajaa tavoitteitaan edistäviä lainsäädännöllisiä muutoksia,
- tuo esille katsomusten vapauden ja yhdenvertaisuuden ongelmakohtia yhteiskunnassa,
- puolustaa ja edistää uskonnottomien oikeuksien toteutumista,
- tukee uskonnottoman elämäntavan ja tapakulttuurin kehittymistä,
- edistää uskonnottomien hyvinvointia ja henkistä tukea,
- harjoittaa julkaisutoimintaa,
- harjoittaa itse sekä tukee jäsenyhdistystensä alueellista valistus- ja edunvalvontatyötä,
- toimii yhteistyössä sellaisten koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa, joilla on samoja tavoitteita kuin liitolla. 

Toimintansa tukemiseksi liitto voi omistaa ja hallita kiinteätä ja irtainta omaisuutta. Liitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä.

3 § Toimielimet ja toimikaudet

Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus.  

Varsinainen liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein loka-marraskuussa. 

Varsinaisten liittokokousten välistä aikaa kutsutaan liittokokouskaudeksi. 

Liittovaltuuston ja liittohallituksen toimikausi on liittokokouskausi. 

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. 

 4 § Jäsenyys

Jäseneksi pyrkiminen

Liiton jäseneksi voidaan ottaa rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja toimintamuodot ja sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Jäseneksi ottamisesta päättää liittohallitus.

Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen on haettava jäsenyyttä kirjallisesti ja liitettävä hakemukseen sääntönsä. Sääntöjen tulee olla sopusoinnussa liiton tavoitteiden kanssa.

Liittohallituksen päätökseen tyytymätön hakija voi hakea muutosta liittovaltuustolta.

Jäsenyhdistyksen sääntöjen muuttaminen

Jäsenyhdistyksen muuttaessa sääntöjään eivät uudet säännöt saa olla ristiriidassa liiton tavoitteiden ja toiminnan kanssa. Jäsenyhdistyksen on toimitettava muutosesitys sääntöihinsä liittohallitukselle lausuntoa varten ennen sen käsittelyä yhdistyksen kokouksessa ja lähetettävä hyväksytyt uudet säännöt liitolle.

Jäsenluettelo

Liitto pitää jäsenyhdistyksistään yhdistyslain mukaista jäsenluetteloa. 

Liitto kerää jäsenyhdistysten jäsenistä jäsentiedot, jotka liitetään osaksi liiton jäsenluetteloa.

Eroaminen

Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyslain mukaisesti liittohallitukselle tai liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan, kun liittohallitus on merkinnyt asian tietoonsa saatetuksi. Yhdistyksen velvollisuudet liittoa kohtaan ovat voimassa koko jäsenyyden ajan.

Jos jäsenyhdistys ei ole maksanut liitolle liittomaksuaan kahtena peräkkäisenä vuotena, liittohallitus voi katsoa jäsenyhdistyksen eronneeksi liitosta.

Erottaminen

Erottamisesta päättää liittohallitus.

Jäsenyhdistys voidaan erottaa liitosta, jos se
- ei täytä näissä säännöissä määrättyjä velvollisuuksia,
- toimii liiton tarkoitusta vastaan,
- menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella vaikeuttaa liiton toimintaa tai jos
- sen säännöt ovat ristiriidassa liiton tavoitteiden tai toiminnan kanssa.

Erottamisen syy on mainittava päätöksessä. Ennen erottamista jäsenyhdistykselle on annettava tilaisuus selityksen antamiseen.

Erotetulla jäsenyhdistyksellä on oikeus pyytää päätökseen muutosta liittovaltuustolta. Pyyntö on toimitettava liittovaltuuston puheenjohtajalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun jäsenyhdistys on saanut tiedon tehdystä päätöksestä. Jäsenyhdistyksen katsotaan saaneen erottamispäätöksen tiedoksi neljäntoista (14) vuorokauden kuluttua päätöksen postituksesta yhdistyksen liitolle ilmoittamaan osoitteeseen. Liittovaltuuston on käsiteltävä asia kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa.

Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää kaikki oikeutensa liitossa. Yhdistys ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä sillä ole oikeutta liiton rahastoihin eikä muuhun omaisuuteen. Liitto ei vastaa eronneen tai erotetun yhdistyksen veloista ja velvoitteista.

5 § Jäsenmaksu ja muut jäsenyhdistyksen velvoitteet

Liiton jäsenmaksu eli liittomaksu määräytyy jäsenyhdistyksen jäsenmaksunsa maksaneiden sekä jäsenmaksusta vapautettujen jäsenten lukumäärän perusteella. Yhdistyksen maksettua heistä liittomaksun ja toimitettua jäsentiedot heille kuuluvat näiden sääntöjen takaamat jäsenyhdistyksen jäsenen oikeudet.

Liittomaksun suuruudesta päättää vuosittain liittokokous tai liittovaltuusto.

Jäsenyhdistys tilittää liittomaksunsa oma-aloitteisesti vuosittain viimeistään joulukuun viimeisenä pankkipäivänä. Maksamisen yhteydessä yhdistyksen on luovutettava liitolle luettelo jäsentensä nimistä ja osoitteista. Nämä tiedot kolmelta edelliseltä vuodelta muodostavat liiton hallussa olevat jäsenyhdistyksen jäsentiedot.

Liitto pitää yhdistysten luovuttamat jäsentiedot hallussaan kuluvalta ja kolmelta edelliseltä vuodelta. Liiton hallussa olevat yhdistysten jäsentiedot muodostavat henkilörekisterin, jonka ylläpitämisessä ja tietojen luovuttamisessa noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia. Jäsentiedot eivät kuitenkaan vastaa yhdistyslain mukaista jäsenluetteloa, ellei yhdistys erikseen sovi liiton kanssa jäsenluettelonsa ylläpitämisestä liiton toteuttamana palveluna.

Josi jäsenyhdistys on jonakin liittokokousta edeltävänä kolmena vuotena laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamisen yhden (1) kuukauden ajaksi sen eräpäivästä, yhdistys ei saa käyttää äänioikeuttaan liitossa.

Jäsenyhdistyksen on muulloinkin ilmoitettava liitolle jäsentietojen muutoksista sekä liittyneistä, eronneista ja erotetuista jäsenistä liiton hallussa olevien jäsenyhdistyksen jäsentietojen ja lehden postituslistan ylläpitoa varten. Tietojen luovuttamisvelvollisuus ei koske jäseniä, joista jäsenyhdistys ei maksamattoman jäsenmaksun takia maksa liittomaksua.

Jäsenyhdistyksen tulee ilmoittaa liitolle yhdistyksen toimihenkilöiden nimet ja yhteystiedot sekä niihin tulevat muutokset.

6 § Liittokokous 

Liittokokouksella on ylin päätäntävalta liiton asioissa.

Aika ja koolle kutsuminen 

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuun aikana. Liittokokouksen ajan ja paikan määrää liittohallitus.

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle, milloin liittovaltuusto tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä sitä liittohallitukselta kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Liittohallituksen on vähintään kuusikymmentä (60) päivää ennen varsinaista tai vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen ylimääräistä liittokokousta ilmoitettava kirjeitse jäsenyhdistyksille, milloin ja missä liittokokous pidetään sekä mitä asioita kokouksessa käsitellään. 

Liittokokousedustajat

Jäsenyhdistyksen edustajien määrä varsinaisessa ja ylimääräisessä liittokokouksessa määräytyy kokousvuotta edeltävien kolmen vuoden keskimääräisen jäsenmäärän perusteella. Yhdistyksen jäsenmäärä todetaan liittomaksun tilitykseen liitetyistä jäsentiedoista. Keskiarvo lasketaan niiltä vuosilta, joina yhdistys on ollut liiton jäsen.

Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan kultakin alkavalta viideltäkymmeneltä (50) jäseneltään kolmen vuoden keskiarvon mukaisesti, ei kuitenkaan enempää kuin seitsemän (7) edustajaa. Yhdistystä voi liittokokouksessa edustaa vain yhdistyksen oma jäsen, ja yksi edustaja voi edustaa vain yhtä yhdistystä. Yhdistyksen edustajien valinnasta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa.

Valitut liittokokousedustajat on ilmoitettava kokouskutsussa määritetyllä tavalla ja edustusoikeus tarkistettava liittohallituksen määräämällä tavalla ennen liittokokousta. 

Äänimäärät ja äänestysmenettely

Liittokokouksessa on kullakin edustajalla yksi (1) ääni. Äänten mennessä avoimessa äänestyksessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama esitys. Jos käsiteltävänä oleva asia menee äänestykseen, se on toimitettava suljettuna, jos joku äänioikeutetuista sitä vaatii. Suljetussa äänestyksessä ja vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Muiden oikeudet

Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä, liiton lehden päätoimittajalla, tilintarkastajalla ja kunniajäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei kokous perustellusta syystä muuta päätä.

Liittokokousesitykset

Esityksiä liittokokoukselle voi tehdä jäsenyhdistys, sen yksityinen jäsen ja liittohallitus. Esitykset on toimitettava liittohallitukselle viimeistään kesäkuun viimeisenä päivänä liittokokousvuonna. Tarvittaessa liittohallitus voi päättää liittää asian erilliseksi asiakohdaksi liittokokouksessa, jolloin siitä on mainittava kokouskutsussa. Määräaikana lähetetyistä esityksistä on liittohallituksen annettava lausuntonsa ja lähetettävä se yhdessä esitysten kanssa jäsenyhdistyksille viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen liittokokousta.  Myöhemmin tulleesta esityksestä liittohallitus voi harkintansa mukaisesti antaa lausunnon ja lähettää sen muiden esitysten kanssa 30 päivää etukäteen jäsenyhdistyksille.

7 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat

1. Käsitellään liittohallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta liittokokouskaudelta.

2. Päätetään liittokokoukselle tehdyistä esityksistä. 

3. Hyväksytään liiton tavoitteet ja strategia seuraavaksi liittokokouskaudeksi.

4. Määrätään liittohallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. 

5. Määrätään liittomaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi.

6. Vahvistetaan liiton tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi. 

7. Valitaan liiton puheenjohtaja. Valitaan liittohallitukseen kahdeksan (8) varsinaista jäsentä ja neljä (4) varajäsentä sijalleastumisjärjestyksessä. Hallitus järjestäytyy liittokokouksen yhteydessä, mikäli se on päätösvaltaisena paikalla.

8. Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja. Valitaan liittovaltuustoon kymmenen (10) varsinaista jäsentä sekä viisi (5) varajäsentä sijalleastumisjärjestyksessä.

9. Valitaan tilintarkastaja ja tilintarkastajan varahenkilö, ellei tilintarkastajaksi valita tilintarkastusyhteisöä.

10. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8 § Liittovaltuusto

Kokoonpano ja tehtävä 

Liittovaltuustoon kuuluu liittokokouksen valitsemat liittovaltuuston puheenjohtaja ja kymmenen (10) varsinaista jäsentä ja viisi (5) varajäsentä.

Liittovaltuustolla on liittokokousten välisenä aikana päätäntävalta niissä liiton asioissa, jotka eivät yhdistyslain tai näiden sääntöjen mukaan kuulu liittohallituksen tai varsinaisen liittokokouksen päätäntävaltaan, ellei näistä säännöistä muuta johdu. 

Liittovaltuusto seuraa liittokokousten välisenä aikana liittohallituksen toimintaa, antaa tarkempia ohjeita liittokokousten päätösten soveltamisesta sekä ohjaa liiton lehden ja muiden liiton tiedotusvälineiden toimitustapaa. 

Jos liiton puheenjohtaja eroaa tehtävästään tai on pysyvästi estynyt, liittovaltuusto valitsee uuden puheenjohtajan ensi sijassa liittohallituksen varsinaisten jäsenten joukosta.

Liittovaltuusto on oikeutettu täyttämään liittokokousten välillä mahdollisesti avautuneen liittohallituksen varsinaisen jäsenen paikan varajäsenten joukosta sijalleastumisjärjestyksessä ja täydentämään viimeisen varajäsenen paikan. Liittovaltuustolla on myös oikeus valita tilintarkastaja, jos tilintarkastaja ja tämän varahenkilö tai tilintarkastajaksi valittu yhteisö ovat pysyvästi estyneitä.

Liittovaltuuston jäsen toimii yhdyshenkilönä jäsenyhdistysten ja liiton välillä yhteistyössä liittohallituksen kanssa ja avustaa tarvittaessa jäsenyhdistyksiä järjestötyössä. 

Toimiaika, jäsenet ja järjestäytyminen 

Liittovaltuuston jäsenen toimiaika alkaa välittömästi siitä varsinaisesta liittokokouksesta, jossa hänet on valittu ja kestää seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen saakka. 

Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt hänen on annettava esteestään tieto liittohallitukselle, joka tällöin kutsuu kokoukseen varajäsenen sijaanastumisjärjestyksessä. 

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin.  

Kokoontuminen, koolle kutsuminen 

Liittovaltuusto kokoontuu liittohallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja syyskokoukseen loka-marraskuussa. Syyskokousta ei pidetä liittokokousvuonna.

Liittohallituksen on kutsuttava valtuuston ylimääräinen kokous koolle, milloin liittovaltuusto tai vähintään neljä (4) liittovaltuuston varsinaista jäsentä sitä määrättyä asiaa varten vaatii. Kokous on silloin pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Ylimääräisessä kokouksessa käsiteltäväksi vaadittu asia voidaan käsitellä myös varsinaisessa kokouksessa, jos se pidetään sääntöjen mukaisena aikana myös tätä määräaikaa noudattaen. Liittohallitus voi kutsua koolle valtuuston ylimääräisen kokouksen myös, milloin se itse katsoo siihen olevan aihetta. Kutsu liittovaltuuston kokoukseen on lähetettävä kirjeitse tai valtuutetun ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava esille tulevat asiat.

Valtuuston kokouksissa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus liittohallituksen puheenjohtajalla, pääsihteerillä ja taloudenhoitajalla sekä läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen jäsenillä, liittovaltuuston varajäsenillä ja tilintarkastajilla. 

Liittovaltuuston varsinaisten kokousten tehtävät

Liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on, sen lisäksi mitä näissä säännöissä on erikseen mainittu, 

Kevätkokouksessa:

1. käsitellä liittohallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta,

2. käsitellä liittohallituksen laatima tilikertomus edelliseltä vuodelta ja tilintarkastajien siitä antama lausunto, vahvistaa tilinpäätös sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille

Syyskokouksessa:

1. määrätä liittomaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi paitsi liittokokousvuonna.

2. hyväksyä liiton tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi paitsi liittokokousvuonna. 

9 § Liittohallitus

Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja ja kahdeksan (8) varsinaista jäsentä ja neljä (4) varajäsentä. Liittohallituksen toimiaika alkaa siitä liittokokouksesta, jossa se on valittu, ja kestää siksi kunnes uusi hallitus on valittu. 

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja pääsihteerin. Liittohallitus voi nimittää avukseen valiokuntia ja työryhmiä suorittamaan liittohallituksen niille osoittamat tehtävät.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä liittohallituksen jäsentä on paikalla. Esteen saaneen jäsenen tilalle kutsutaan kokoukseen varajäsen sijalleastumisjärjestyksessä.

Liittohallitus kokoontuu määräpäivinä, jotka se itse päättää, puheenjohtajan kutsusta vähintään neljännesvuosittain tai kolmen jäsenen vaatimuksesta. Liittohallituksen kokoukset voidaan järjestää myös sähköisiä välineitä käyttäen.

Pääsihteerin tehtävänä on yhdessä puheenjohtajan kanssa huolehtia kokousten asialistasta ja työjärjestyksestä sekä liiton kirjeenvaihdosta ja tehdä muut puheenjohtajan ja liittohallituksen hänelle antamat tehtävät. 

Liittovaltuuston puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja on oikeutettu osallistumaan liittohallituksen kokouksiin, ja hänellä on niissä puhe- ja esitysoikeus. 

Liittohallituksen kokouksissa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus niillä henkilöillä, joille liittohallitus sen erityistä asiaa varten erikseen myöntää. Liittohallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus.  

Liittohallituksen tehtävät

Liiton tavoitteiden saavuttamiseksi liittohallituksen tehtävänä on: 

Hallinnon osalta 

1. hoitaa ja valvoa liiton asioita sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti sekä panna toimeen liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset, 

2. hoitaa liiton omaisuutta ja pitää kirjanpitoa, 

3. laatia liiton seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelma sekä niihin perustuva talousarvio liittovaltuuston päätettäväksi, 

4. laatia edellisen toimintakauden toimintakertomus ja laatia ja hyväksyä tilikertomus liittovaltuuston käsiteltäväksi, 

5. valmistella liittovaltuustossa ja -kokouksessa esiin tulevat asiat ja kutsua kokous koolle, perustaa henkilövalintoja valmistelevan työryhmän liittokokousta varten.

6. hyväksyä uudet jäsenet, päättää jäsenen erottamisesta ja pitää jäsenluetteloa, 

7. edustaa liittoa, 

8. hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä, 

9. päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä omaisuuden hankkimisesta tarvittavine lainanottopäätöksineen. Liiton toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä päättää liittovaltuusto. 

Liiton tarkoitusperien edistämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi 

10. harjoittaa sääntöjen edellyttämää valistus-, koulutus- ja edunvalvontatoimintaa, 

11. huolehtia siitä, että liiton tarkoitusperä, tavoitteet ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet tulevat viranomaisten ja suuren yleisön tietoisuuteen, 

12. harjoittaa kustannustoimintaa julkaisemalla liiton tarkoitusperiä edistäviä ja suurta yleisöä palvelevia lehtiä, kirjallisuutta ja muita julkaisuja, julisteita, lehdistötiedotteita, lehdistöartikkeleita, merkkejä, yms. 

13. valmistaa ja päivittää liiton tavoitteet ja strategia-asiakirja liittokokouksen vahvistettavaksi, 

14. tehdä aloitteita liiton tavoitteiden toteutumiseksi ja toiminnan kehittämiseksi, 

15. olla yhteydessä jäsenyhdistyksiin, 

16. auttaa jäsenyhdistyksiä liiton tavoitteiden saavuttamisessa, 

17. ohjata jäsenyhdistysten toimintaa, 

18. laatia ja päivittää sääntöjen edellyttämät ja muutkin tarpeellisiksi katsomansa ohjesäännöt, 

Henkilöstön osalta 

19. sopia liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin työnjaosta, 

20. valita liiton taloudenhoitaja ja muut tarpeellisiksi katsottavat toimihenkilöt, laatia heille ohjesäännöt, valvoa heidän toimintaansa ja päättää heidän erottamisestaan, 

21. valita ja erottaa liiton työntekijät. 

10 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä pääsihteeri, taloudenhoitaja tai hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö aina kaksi yhdessä. 

11 § Talous

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja jätetään tilintarkastajalle yhdessä tarpeellisten tositteiden kanssa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen tilintarkastuslausunto, joka esitetään liittovaltuuston kevätkokoukselle. 

Tilintarkastajien toimikausi alkaa välittömästi siitä liittokokouksesta, jossa heidät on valittu ja kestää seuraavaan liittokokoukseen asti. Kun tilintarkastajaksi on valittu luonnollinen henkilö, tämän ollessa estynyt tehtävänsä suorittamisesta tilalle tulee valittu varahenkilö.

Liittohallituksen on huolehdittava riittävästä liiton talouden hoitamisen sisäisestä valvonnasta ja väärinkäytöksiä ehkäisevistä toimista talousohjesäännön mukaisesti, joka tulee saattaa tiedoksi liittovaltuustolle.

12 § Muita määräyksiä

Jäsenyhdistyksen jäsenen oikeudet liitossa

1. Jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeuksia suhteessa liittoon vain, jos yhdistys on antanut hänestä jäsentiedot ja maksanut hänestä edellisenä vuonna liittomaksun tai antanut kuluvana vuonna liittyneen jäsenen tiedot liittoon, minkä perusteella yhdistykselle syntyy velvollisuus maksaa jäsenestään liittomaksu.

2. Näiden sääntöjen perusteella jäsenelle kuuluvia oikeuksia ovat oikeus saada liiton lehti, oikeus tehdä liittokokousesitys, oikeus valituksi tultuaan edustaa omaa yhdistystään liittokokouksessa ja oikeus valituksi tultuaan luottamustoimeen liitossa.

3. Liiton luottamustoimiin voidaan valita vain kohdan 1 tarkoittamia jäsenyhdistysten jäseniä. Heidän erottuaan tai tultuaan erotetuksi jäsenyhdistyksestä liittymättä toiseen jäsenyhdistykseen heidän katsotaan eronneen luottamustoimestaan. 

Eräitä muita määräyksiä

1. Liitolla on liittokokouksen hyväksymä liittokokousohjesääntö.

2. Lisäksi on hallituksen hyväksymät toimihenkilöiden työsäännöt, talousohjesääntö sekä tarvittaessa muitakin ohjesääntöjä. 

3. Liitto voi olla jäsenenä muissa liiton tarkoitusperien suuntaisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä. Jäsenyydestä muissa järjestöissä päättää liittovaltuusto. Edustuksesta ja järjestöissä käsiteltävistä asioista päättää liittohallitus.

4. Kunniajäsenyys- ja ansiomerkkiohjesäännöstä päättää liittovaltuusto. Ansiomerkit ja kunniajäsenyydet yhdistysten henkilöjäsenille myöntää liittohallitus.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä varsinaisessa liittokokouksessa, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kokouksessa kannattaa sääntöjen muuttamista. Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

14 § Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päättää liittokokous. Päätös astuu voimaan, jos liiton purkamista on kahdessa perättäisessä, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Purkamisesta on mainittava kokouskutsussa. 

Jos liitto lopettaa toimintansa tai puretaan, sen jäljellä olevat omaisuus ja varat luovutetaan ensisijaisesti liiton jäsenyhdistyksille, vapaa-ajatuksellisessa tarkoituksessa toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, tai jos sellaista ei ole, vapaa-ajatuksellista kustannustoimintaa harjoittavalle rekisteröidylle yhtiölle, tai ellei tällaista ole, muulle vastaavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle siten kuin purkava kokous päättää. 

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry