|
Seminaarilla haluttiin ensisijaisesti tavoittaa Baltian maiden humanisteja ja
vapaa-ajattelijoita ja aktivoida heitä muodostamaan omia organisaatioitaan. Toisena
tavoitteena oli koota Itämeren vaikutuspiirissä olevien maiden humanisteja ja
uskonnottomia yhteen ja tiivistää heidän yhteistyötään.
Seminaari onnistui kokoamaan ihmisiä eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa, kaikkiaan
osallistujia saapui paristakymmenestä maasta noin sata henkeä. Suomesta osallistui viisi,
allekirjoittaneen lisäksi Humanistiliitosta puheenjohtaja Pekka Elo sekä Jussi
Tuovinen, Gun Winter ja Lasse Sirén.
Kolmipäiväinen seminaari muodostui luennoista, keskusteluista ja työpajoista, joissa
käsiteltiin uskonnottomille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.
Alussa tervehdyksensä seminaarille esittivät Staffan Gunnarson
järjestelykomitean edustajana ja Christer Sturmark, joka on Ruotsin humanistien
tuore puheenjohtaja. Hän on lisännyt Ruotsissa humanistien näkyvyyttä ja samalla heidän
jäsenmääränsä on kohonnut yli 150 prosentilla viimeisen vuoden aikana ja on jo yli
3 000.
Sturmark esitti omassa puheenvuorossaan huomautuksen kreationistien monista omituisista
uskomuksista ja kehotti osallistujia varomaan dinosauruksia, kun he illalla menevät
takaisin hotelliin. Kreationistien mukaanhan dinosaurukset ja ihmiset ovat eläneet samaan
aikaan.
Sonja Eggerickx, joka on vastikään valittu IHEU:n puheenjohtajaksi, vetosi
kaikkiin osallistujiin, jotta he toimisivat yhdessä uskonnottoman ja humanistisen
elämänkatsomuksen levittämiseksi, vaikka järjestöjen välillä onkin paljon näkemyseroja.
Samalla hän huomautti, että ruotsalaiset ovat menestyneet siinä, ettei maailman luetuin
kirja tutkimusten mukaan ole enää raamattu, vaan Ikean kuvasto.
Kansanedustaja ja entinen terveysministeri Morgan Johansson kertoi
käsityksenään, että Ruotsi on maallistunut valtio. Kristinusko on yleensä ollut yläluokan
toimintaa ja siksi Kustaa Vaasa onnistui yhdellä hallitsijan käskyllä suorittamaan
uskonreformaation valtakunnassa. Ruotsissa 1800-luvun lopusta vasemmistopuolueet ovat
olleet uskonnottomia ja niiden pitkällä valtakaudella myös yhteiskunnan laitokset ovat
sekularisoituneet.
Intian tervehdyksen esitti pitkäaikainen IHEU:n pääsihteeri Babu Gogineni, joka
nykyään on palannut Intiaan. Hän muistutti, että monet maailman suurista ongelmista ovat
aiheutuneet uskonnoista. Vatikaani yrittää käyttää valtaa Yhdistyneissä kansakunnissa ja
kaikkialla kirkot pyrkivät saamaan valta-aseman. Tilanne on samanlainen oltiinpa
kristillisissä länsimaissa tai islamilaisissa valtioissa.
Ilahduttavaa kehitystä Babu näki Nepalissa, jossa pitkällinen kansannousu johti
kuninkaan jumalallisen vallan kumoamiseen ja valtion julistamiseen sekulaariksi aiemmin
tänä vuonna.
Ruotsi maailman maallistunein
Uppsalan yliopiston uskontotieteen professori Thorleif Petterson pohti
ensimmäisessä pitkässä alustuksessa uskonnollisia ja sekulaareja arvoja Itämeren alueen
valtioissa. Hän on osallistunut vuodesta 1981 alkujaan eurooppalaisten arvojen
tutkimukseen, joka sittemmin on laajentunut noin 60 maata koskevaksi.
Pettersson selvensi aluksi uskonnollisten ja sekulaarien arvojen eroja. Uskonnoissa on
sekä pyhiä asioita että myös kiellettyjä, loukkaamattomia asioita. Hän jätti
määritelmästään pois yliluonnollisen osuuden ja myös esitti, että Ruotsissa pyhät asiat
ovat nykyään sekulaareja, selkeästi humanistisia kuten ihmisarvo ja tasa-arvo.
Maailman trendeinä Pettersson näki seuraavia kehityslinjoja. Makrotasolla uskonnolliset
ja sekulaarit instituutiot ovat eriytyneet kauemmas toisistaan. Mikrotasolla eli ihmisten
elämässä uskontojen merkitys on vähentynyt. Molemmat edellisistä ovat samansuuntaisia
kehityskulkuja ja vaikuttavat ihmisen yhteiskuntapoliittiseen asennoitumiseen.
Seuraavaksi hän esitteli kansainvälisen tutkimuksen, johon hän on vuosia osallistunut.
En pyri esittelemään sitä tarkasti tässä, sen omilta kotisivuilta voi jokainen saada siitä
paremman kuvan: www.worldvaluessurvey.org.
Pettersonin johtopäätös oli kuitenkin selvä, demokratia toimii paremmin sekulaarien
arvojen avulla.
Entinen ABBA:n jäsen palkittiin
Seminaarin ensimmäisen päivän päätteeksi jaettiin Ruotsin humanistien korkein
kunnianosoitus Ingemar Hedenius -palkinto. Se myönnetään humanistisen
elämänkatsomuksen edistämisestä. Tänä vuonna palkinnon sai Björn Ulveus, joka
monille on tuttu ABBA-yhtyeen jäsenenä.
Ulveus on itse humanisti ja käyttää nyt sanoituksiaan ja asemaansa humanistisen työn
tukemiseen. Hän ei itse päässyt paikalle, mutta palkinnon otti vastaan hänen tyttärensä ja
kiitokset kuulimme videolta.
Puhevapautta ja eutanasiaa
Lauantaina seminaari jatkui keskustelulla aiheesta sekularismi, suvaitsevaisuus ja
ilmaisunvapaus, jolloin keskustelemassa olivat Lars Gulen johdolla sosiologi
Arta Ankrava Latviasta, puheenjohtaja Andrzej Dominiczak Puolasta,
sosiaalikasvattaja Nahid Riazi Tanskasta ja kirjailija Arne Ruth Ruotsista.
Keskustelu lähti liikkeelle Muhamedin kuvista ja siinä pohdittiin ilmaisun vapautta
ja yhteiskunnan tilaa eri puolilla Itämerta.
Etenkin Arta ja Andrzej olivat huolissaan tilanteesta omissa maissaan. Lars Gule
kiteytti keskustelun sanoman toteamalla "et saa käyttää omia oikeuksiasi vahingoittaaksesi
muita".
Seuraavaksi jatkettiin keskustelulla eutanasiasta. Rob Jonquiere kertoi
Hollannin tilanteesta ja oikoi maailmalla liikkuvia vääriä huhuja eutanasialain
vaikutuksista maassa. Käydyssä keskustelussa todettiin voimakkaasti ihmisen oikeus
ihmisarvoiseen elämään ja kuolemaan.
Työpajoja eri aiheista
Iltapäivällä seminaari jatkui työpajoilla eri aiheista, valitettavasti näistä ehdin
osallistua vain kahteen. Lauantai-iltapäivänä keskusteltiin uskonnon ja valtion suhteista
sekulaarissa yhteiskunnassa ja sunnuntai-aamupäivänä pohdittiin koulujärjestelmiä eri
maissa sekä Baltian maiden ihmisoikeustilannetta.
Valtion ja uskontojen suhteista oli professori Carl-Johan Kleberg kerännyt
erinomaisen pohja-aineiston, johon oli koottu tilannetta eri Itämeren alueen maissa. Tähän
osuuteen osallistui keskustelijana myös tohtori M M Bogoslovsky Pietarista, joka
oli huolissaan Venäjän viime aikojen kehityksestä. Siellä uskonnonvapaus on nykyään
lähinnä oikeutta harrastaa ortodoksista uskontoa. Pohjoismaiden edustajat olivat
optimistisempia kehityksen suhteen omissa maissaan.
Sunnuntai-aamuna keskustelimme koulujärjestelmistä eri maissa ja kaikista puutteistaan
huolimatta tuntuu Suomen tilanne huomattavasti paremmalta kuin muissa Pohjoismaissa.
Ruotsin ja Norjan uskontotieto on hyvin kristillistä ja 6. joulukuuta Norjan tilannetta
oli määrä käsitellä Euroopan Neuvoston tuomioistuimessa Brysselissä. Tanskan
ateistiyhdistyksen puheenjohtaja totesi tilanteen olevan suunnilleen sama kuin Norjassa,
mutta Tanskassa ei ateisteja pakoteta menemään uskontotiedon tunneille.
Sonja Eggerickx, joka on myös opettaja, kertoi Belgian tilanteesta, jota voisi verrata
Suomeen. Uskonnottoman etiikan opetuksen lisäksi on valittavissa kuudesta eri uskonnon
opetussuunnitelmasta, mutta esimerkiksi jehovan todistajat on vapautettu kaikesta koulun
antamasta opetuksesta. Belgiassa kuitenkin humanistien kattojärjestö kouluttaa etiikan
opettajat ja laatii etiikan opetussuunnitelman. Belgian valtauskontona on katolisuus ja 75
prosenttia kouluista on katolisia.
Saksalaiset ehdottivat opettajien kansainvälisen verkoston luomista, mikä saikin laajaa
kannatusta.
Baltian maiden ihmisoikeustilanteesta kertoivat Arta Ankrava Latviasta,
vasemmistopuolueen Marju Karin Virosta ja kääntäjä Arvydas Vogulis
Liettuasta, joka edusti Liettuan homojärjestöä. Vähemmistöjen oikeudet todettiin yleisesti
huonoksi ja uskonnottomien järjestäytymisen uskottiin muistuttavan toistaiseksi liiaksi
neuvostoajan pakollista ateismia. Kuitenkin haluttiin yhteiskunnan muutosta mahdollisimman
nopeasti ja toivottiin Pohjoismaiden esimerkin vaikuttavan. Pisimmällä maansa uskoi oleva
Marju Karin, vaikka hänkin oli melko pessimistinen ihmisten asenteiden suhteen
Virossa.
Johtopäätöksiä
Loppukeskustelussa EHF:n Baard Thalberg kertoi järjestöstään ja sen toiminnasta.
EHF toimii myös EU-tasolla ja voi avustaa eurooppalaisia järjestöjä avustusten saamisessa
kansainvälisiin projekteihin.
Entinen IHEU:n puheenjohtaja Roy Brown toimii nykyään EU-tasolla ja kokoaa
arvovaltaisten tukijoiden kesken Euroopan sekulaaria visiota, joka on tarkoitus julkistaa
Euroopan Unionin täyttäessä 50 vuotta ensi keväänä. Toista julistusta kokoavat Angela
Merkel, joka ensi keväänä johtaa EU:n puheenjohtajamaata ja saksalaissyntyinen paavi
Benedictus XVI. Heidän tavoitteenaan on koota julistus Euroopan kristillisistä
juurista.
Seminaari oli kokonaisuutena onnistunut. Samalla tapasin monia aikaisemmista
kansainvälisistä tapaamisista tuttuja ihmisiä. Tavoitteena oli, ettei tämä seminaari jää
ainoaksi laatuaan, vaan alueen yhteistyötä voidaan parantaa jatkossa.
Seminaarin loppukeskustelun aikana Puolan humanistiliiton puheenjohtaja ehdotti, että
seuraava seminaari voitaisiin pitää Puolassa, esimerkiksi Gdanskissa.
|