|
Taivas on tunnelatautunut sana, ja käsitykset siitä - sekä tieteelliset ja
uskonnolliset - ovat vaihdelleet aikojen myötä. Turun Vapaa-ajattelijoiden tilaisuudessa
näkemyksiään taivaasta valottivat tähtitieteen professori Esko Valtaoja,
Kristillisdemokraattisen viikkolehden päätoimittaja Esa Erävalo sekä Jehovan
todistaja Kauko Haverinen.
Puhetta johti Turun Vapaa-ajattelijoiden Tauno Lehtonen. Mielipiteitä ei
puhujista tarvinnut pumpata, jokaisella oli oma vahva käsityksensä.
Keskustelu käynnistyi osallistujien puheenvuoroilla, joissa puhe rönsyili myös
maailmankaikkeuden synnyn ja jumalan olemassa olon pohdinnassa. Ensimmäisenä vahvasti
tieteellisen näkemyksensä esitteli Esko Valtaoja.
Tieteen taivaassa ei tilaa uskonnolle
Valtaojan mukaan nykyisessä tähtitieteellisessä maailmankaikkeuden synnyn
ymmärtämisessä ei ole tilaa uskonnolliselle taivaalle. Koska tuonpuoleisen tutkiminen ei
ole mahdollista, siitä ei voida sanoa mitään lopullista suuntaan tai toiseen.
Valtaoja arveli, että osa ihmisistä tulkitsee yliluonnolliset kokemukset
uskonnollisiksi kokemuksiksi.
- Taivasta on etsittävä jostakin muualta kuin fysikaalisesta todellisuudestamme, hän
korosti.
Kauko Haverisen ajatukset taivaasta puolestaan pohjasivat niihin eri merkityksiin,
joita hänen mukaansa Raamattu sille antaa. Haverinen luotti muiden Jehovan todistajien
tavoin Raamattuun. Raamatussa taivas saa monia merkityksiä.
-’Taivas’ viittaa muun muassa avaruuteen, ilmakehään tai uskonnolliseen taivaaseen. Se
on valtavan laaja asia puhua, hän selitti.
Esa Erävalolle omat kokemukset jumalasta olivat tärkeintä uskossa taivaaseen.
- Ainoa malli selvittää jumalan olemassa olo on käyttää itseään työkaluna ja rukoilla,
hän kertoi. Entisenä ateistina Erävalolla ei ollut vaikeuksia ymmärtää heitä, mutta hän
kuitenkin totesi, että omat jumala-kokemukset on helppo ohittaa. Hänelle kokemukset
jumalasta, kuten valoilmiöt, olivat todellisia.
- Henkilökohtainen kokemus jumalasta, esimerkiksi valoilmiö, muuttaa ihmistä.
Ulkopuolisia todisteita ei silloin tarvita, hän valaisi.
Harhaanjohtamista ja syntymän syytä
Myös parikymmenpäinen yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun. Puhujien omien
käsitysten esittelyn jälkeen tapahtuma etenikin pitkälti yleisön kysymysten
johdattelemana.
Osanottajissa ihmetystä herätti muun muassa se, mitä hyötyä jumalalle oli luoda
ihmisiä, jotka sitten johdetaan harhaan. Sekä Erävalo että Haverinen korostivat, että
jumala loi luomakunnan rakkautensa ilmaisuksi ja paikaksi kokea jumalan rakkaus. Sen
enempää kysymystä ei käsitelty.
Maailmankaikkeuden synty herätti myös yleisön kiinnostuksen. Nykytiede on selvittänyt
kehityskulut aina syntyhetkiin asti, mutta syy, miksi ne ovat lähteneet liikkeelle, on
edelleen tietämättä.
Haverinen totesi, että jumala on kaiken luoja. Valtaoja puolestaan huomautti, että
kaiken luojaa etsitään, koska ihmisajattelulle on tyypillistä uskoa siihen, että kaikella
pitää olla syynsä. Maailmankaikkeus on kuitenkin voinut syntyä myös syyttä.
- Kvanttifysiikka on osoittanut, että on olemassa ilmiöitä, joilla ei ole syytä, vaan
ne perustuvat täyteen sattumanvaraisuuteen. Voi siis olla, että maailmankaikkeuden synty
on tämänkaltainen sattuma, hän sanoi.
- Kvanttiteoriat eivät kuitenkaan osoita, ettei jumalaa olisi, väitti puolestaan
Erävalo.
Psykologiasta ja uskon väkivallasta
Myös psykologiset prosessit uskonnollisuuden taustalla nousivat esiin.
- Ihmisillä on tietty hengellisen ruuan tarve, Haverinen selitti. Osa uskoo uskontoon,
osa aatteeseen tai johonkin muuhun ajatusrakennelmaan. Valtaoja kertoi biologien tutkivan
nyt sitä, löytyykö mystiikan kaipuun voimakkuus mahdollisesti geeneistä, jolloin perimässä
löytyisi todisteet ihmisten uskovaisuudelle. Erävalo pitäytyi kuitenkin omien kokemusten
tärkeydessä.
- Ihminen typistää itseään, jos pitää itseään pelkästään rationaalisena kokonaisuutena,
hän sanoi. Uskovaisuus ei Erävalon mukaan kuitenkaan vaikuta maalliseen ajattelukykyyn,
vaan on toinen ulottuvuus.
- Sama avaruus se teologilla on kuin tieteilijälläkin, hän perusteli.
Keskustelu soljui myös uskontojen nimissä toteutetun väkivallan pohdintaan. Valtaoja
oli valmis haastamaan kirkkokunnat ottamaan vastuun niiden nimissä tehdyistä
väkivallanteoista. Haverinen ja Erävalo nostivat esiin kommunistivaltioissa ateismin
nimissä tehdyt rikokset. Kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että uskonnon
varjolla ei voi tehdä mitä vain.
- Jos uskonnolla perustellaan väkivaltaa, ollaan väärillä teillä, Erävalo tiivisti
mietteitään.
- Uskonnoilla ei pitäisi olla roolia konflikteissa, Haverinen tähdensi.
Takaisin taivaisiin
Tovin jälkeen keskustelu ohjautui takaisin ’taivaaseen’. Mielenkiintoinen ja toisten
mielipiteitä kunnioittava keskustelu päättyi siihen, mistä se alkoikin: ’taivas’ on
monitulkintainen ja merkitsee eri asioita eri ihmisille.
Yhteisymmärrys näytti syntyneen siinä, ettei jumalaan uskominen estä tieteen tekemistä,
muttei tiede myöskään saa jumalasta lisäarvoa. Kaikille keskustelijoille oli itsestään
selvää, että jokaisen vakaumusta on kunnioitettava, vaikka itse edustaisikin erilaista
mielipidettä.
Tilaisuuden lopuksi itseään pakanaksi kutsuvalle Valtaojalle ojennettiin
Väinö Voipio -palkinto humanistisen
elämänasenteen ja vapaa-ajattelun edistämisestä. Valtaoja oli otettu ja kiitteli
lämpimästi huomionosoituksesta.
|