|
Esa Ylikoski kirjoitti numerossa
1/2006, että
ateismilla on kaksoisluonne kuten valolla kvanttimekaniikan mukaan. Ylikosken kirjoitus
oli hyvä esitys vakioaiheesta, siitä onko ateismi uskonto ja ellei, mitä se sitten on.
Jatkan selvittämällä uskonnonvapauden ja ateismin suhdetta.
Tiivistäen: Ateismi on rinnastettava uskontoihin kun kyse on uskontojen ja
katsomusten tasa-arvosta. Muihin uskonnonvapauden osiin ateismi ei liity.
Ensiksi uskonnonvapaudesta voidaan erottaa negatiivinen uskonnonvapaus. Se ei liity
erityisesti ateismiin. Kristilliseen jumalanpalvelukseen ei voi pakottaa ateistia, mutta
ei myöskään muslimia eikä toisen suuntauksen kristittyä.
Toinen osa on vapaus uskonnollisen propagandan levittämiseen. Tältä osin ei erillistä
uskonnonvapautta edes tarvita, vaan sananvapaus kattaa myös uskonnolliset julkaisut ja
ateistista katsomusta levittävät kirjoitukset. On yhdentekevää, onko tämän lehden
julkaiseminen sananvapauden vai uskonnon- tai katsomuksen vapauden käyttämistä.
Mitään erityislakia ei uskonnonvastaisuus tietenkään tarvitse: Vapaa Ajattelija,
Raamattu ja Aku Ankan taskukirjat olkoot yhtä paljon sananvapauden suojaa
nauttivia. Jumalanpilkkalain kumoamisen jälkeen tilanne olisikin tämä.
Kolmanneksi tulee oikeus uskonnollisiin rituaaleihin ja tapoihin. Uskonnon vuoksi
pukeudutaan musliminaisten huiviin tai mormonien alusasuun, uskonnon vuoksi on sallittu
tarpeettoman julma rituaaliteurastus, uskonnoilla on omia pyhäpäiviään ja ruokasääntöjään,
ja niin edelleen.
Tässäkään ei ateismi kosketa uskonnovapautta lainkaan. Ateismi ei ole uskonto, eikä
sillä ole pyhäpäiviä tai pyhiä rituaaleja, ei pukeutumissääntöjä eikä ruokia joista pitää
kieltäytyä ateistisista syistä.
Kasvissyönti, pasifismi ja samantapaiset eettiset näkemykset ovat katsomuksista
riippumattomia vakaumuksia. Vakaumus ei ole ateistin yksinoikeus: esimerkiksi moni teosofi
on kasvissyöjä, mutta teosofia uskomusjärjestelmänä ei ota kantaa lihansyöntiin.
Vakaumusta pidetään nykyään usein yhtä tärkeänä kuin uskontoa. Esimerkiksi vankilassa
kasvisruokaa saa krishna-liikkeen kannattaja, jonka uskonto kieltää lihansyönnin, mutta
myös muutoin vakaumuksellinen vegaani.
Viimein asia, jossa ateismi ja uskonnonvapaus kohtaavat: katsomusten tasa-arvo. Tässä
mielessä ateismi voidaan rinnastaa uskontoihin, ja puhua nimenomaan katsomusten
tasa-arvosta. "Ateismi on uskonto, jos kaljuus on hiusten väri", sanotaan, mutta toisaalta
kaljun syrjintä on yhtä väärin kuin blondin tai punatukkaisen syrjintä.
Tätä tasa-arvoa loukataan, kun eroakirkosta-sivun mainostus kielletään siellä missä
uskonnolliset mainokset on sallittu. Ehkä pahiten tasapuolisuutta loukkaa vihkimisoikeus,
joka on uskonnoilla mutta ei ateistisilla katsomusyhteisöillä. Vähäisempi esimerkki on
varainsiirtovero, josta uskontokunnat on vapautettu.
Jori Mäntysalo
|