|
Syksyllä 2005 Luonnonfilosofinen seura julkaisi tohtori Pertti Lindforsin
75-vuotispäiväksi tarkoitetun juhlakirjan, monitieteisen antologian. Lindfors oli kylläkin
tuolloin jo 78-vuotias.
Itse asiassa teoksen oli alun perin tarkoitus olla jo Lindforsin 70-vuotisjuhlakirja,
jolta ajalta julkaisun varhaisimmat artikkelit ovat, mutta syystä tai toisesta hanke
viivästyi.
Kaikkiaan yli 40 alansa huippuasiantuntijan 400-sivuinen teos kuitenkin vihdoin
valmistui viime syksynä. Kirjoittajat ovat tieteen, filosofian ja julkisen sanan edustajia
lukuisilta aloilta sekä Suomesta että ulkomailta, heidän joukossaan muun muassa Helsingin
yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto, vuonna 2003 kuollut akateemikko Georg
Henrik von Wright, oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola ja kosmologi
Kari Enqvist.
Siis kuka on Lande-lempinimellä yleisesti tunnettu Pertti Lindfors, tämä filosofian nyt
jo 79-vuotias kauhukakara, jonka kunniaksi juhlakirja toimitettiin?
Uraltaan sortunut elefantin kesyttäjä
Pertti Lande Lindfors on legenda jo eläessään. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi
Helsingin yliopistosta, filosofian lisensiaatiksi Turun yliopistosta ja
yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on tehnyt tieteellistä
tutkimustyötä useissa Itä- ja Länsi-Euroopan yliopistoissa, valloittanut joukoittain
naisia, juonut hurjat määrät viinaa, joutunut stipendimatkoillaan kahdesti mielisairaalaan
ja yrittänyt kerran itsemurhaa. Nyt Lande on ollut 29 vuotta täysraittiina, mutta räksytys
jatkuu.
Lisänimen "Lande" Lindfors sai Helsingin Normaalilyseossa, Norssissa, kun opettaja
kysyi häneltä, mistä poika oli kotoisin. Viimeksi tulin Porvoosta, useilla paikkakunnilla
lapsuuttaan viettänyt Pertti oli vastannut.
Yliopistopiireissä Pertti Lande Lindfors on laajasti tunnettu värikkäästä ja
siekailemattomasta kielenkäytöstään.
- En minä ole edes professori, vaikka kaikki saakelin lehmäaivotkin ovat, hän
riemastuu.
- Lapsena päätin, että minusta tulee elefantinkesyttäjä Afrikkaan, mutta nyt olen
uraltani sortunut. Olen sentään kaksi kertaa päässyt Berliinissä ryyppäämään ja
keskustelemaan ammattiasioista elefantinkesyttäjän kanssa.
Lindfors on ristiriitainen kuin mikä, yhtä aikaa ylpeä sukuunsa kuuluvista suomalaisen
militarismin uljaimmista perinteistä ja toisaalta hän pitää lapsuutensa suurimpana
onnettomuutena suvun kansakoulunopettajuutta ja militarismia. Mutta tiedettä hän ihannoi
yli kaiken ja haaveilee tiedemiesten diktatuurista.
Epätieteellistä psykoanalyysiä
Lindforsilla on edelleen poikkeuksellista ärhäkkyyttä ja riemastuttavaa temperamenttia
hänen intoutuessaan haukkumaan vaikkapa television ja radion perinnöllisyystieteen
keskustelut.
- Eivät perintötekijät mitään mielisairauksia tai ruumiillisia sairauksia aiheuta, vaan
pelkästään taipumuksen niihin. Tämä asia on ollut tiedossa jo 40 vuotta. Mielisairaudet
ovat geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksen tulosta, jossa se oleellinen ympäristö on
koti ja kasvatus. Psykiatrit selittävät asiat usein päin persettä.
Vuonna 1951 Pertti Lindfors kirjoitti Ylioppilaslehteen psykoanalyysimyönteisen
artikkelin otsikolla "Psykoanalyysin hyljeksiminen haitaksi lääketieteellemme". Hän
haastatteli tuon ajan merkittävimpiä suomalaisia psykiatrian asiantuntijoita: Toivo
Pihkasta, Martti Paloheimoa, Veikko Tähkää ja Martti Kailaa.
Vuonna 1967 Lindfors sitten kirjoittikin samaiseen lehteen täysin
psykoanalyysivastaisen artikkelin.
- Psykoanalyysi ei ole ensinnäkään biologisesti perusteltu ja sitä paitsi siitä tuli
amerikkalainen muoti-ilmiö. Minusta oli kehittynyt lopullisesti amerikkalaisvastainen,
vaikka olinhan minä itsekin hinkunut joskus psykoanalyysiin kuten myös Amerikkaan, jonne
en päässyt kun minulle ei myönnetty viisumia kommunistisen taustan ja uskontokielteisyyden
johdosta.
Pertti Lindforsilla on ällistyttävän tarkka muisti hänen ylistäessään unkarilaisen
Szondi Lipotin teosta Kohtalon analyysi, joka teki häneen muinoin suuren
vaikutuksen. Teos käsittelee persoonallisuuden ja mielen rakenteiden yhteyttä
lahjakkuusalueisiin sekä ammatinvalintoihin ja kiinnostuskohteisiin.
Lindfors on korjannut joitain Szondin virheitä omassa unohdetussa teoksessaan
Marksilaisuus ja tiede.
- Lipot Szondi sekoitti väistyvät geenit ja torjutut vietit.
Älyn ylivalta
Pertti Lindforsilla riittää edelleen intoa rakentaa logiikan ja monitieteisen
tieteenfilosofian teorioita. Hänellä on suunnitteilla niin suuren tutkielman
kirjoittaminen, että se menee kuulemma vielä matematiikan historiaan. Mutta
epäkäytännöllisenä miehenä hän ei osaa käyttää tietokonetta eikä
tekstinkäsittelyvälineitä.
- Minulla on tuska siinä, että on niin paljon matemaattisia kaavoja, jotka haluaisin
oppia, mutta joita en koko elämäni aikana ehdi, hän valittaa.
Tieteellisen intohimon lisäksi Lindforsilla on hellittämätön voitonhimo. Hän haluaisi
tutkimuksillaan kilpailla yhden tunnetuimman suomalaisen matemaatikon, vuonna 1980
kuolleen akateemikko Rolf Nevanlinnan kanssa. Älyä Lindfors sanookin ihailevansa
yli kaiken ja vaikka hän teoriassa ei hyväksykään älykkäiden julmuutta ja terävien
tuhoavuutta, hän sanoo käytännössä olevansa aika vapaamielinen. Mutta ei älyn suhteen.
Vasta nykyään Lindfors sanoo osaavansa arvostaa älyn lisäksi taiteellista ja
musikaalista lahjakkuutta. Hän uskoo vapautumisensa liittyvän raitistumiseen. Samoin kun
Lindfors ei nuoruudessaan kyennyt hyväksymään oman vajavaisuutensa ja isän sortotoimien
takia teknistä käytännön lahjakkuutta, hän oli kouluaikana vihamielinen myös taideaineita
kohtaan.
Tietämättömyyttä vastaan
Pertti Lindforsin isä kuoli verisyöpään 57-vuotiaana ja äiti nivelreumansa tuhonneisiin
sisäelinvaurioihin 84-vuotiaana.
Kun 34-vuotias Lindfors yllätti kuolemaa tekemässä olevan isänsä lukemassa kristillistä
opusta Huutavan ääni korvessa, tyrannin ottein lapsiaan kasvattanut
kansakoulunopettaja menetti lopullisesti arvonsa poikansa silmissä.
- Suuret uskonnot ja poliittiset suunnat ovat tieteellisen tutkimuksen, turvallisuuden
ja vapauden esteitä. Niitä vastaan taistelen kuin rakkikoira, Lindfors pauhaa.
Myös Suomen tiedepolitiikka on Lindforsin mielestä täysin perseestä ja hän pitää yhtenä
vastuullisena Paavo Lipposta.
- Forssan kokouksen yksi tärkeä tunnus oli: kirkko eroon valtiosta! Sen ovat unohtaneet
kaikki nuo vähemmistöpuolueet, hän puhisee.
Lindfors sanoo pyrkineensä elämässään ennen kaikkea taistelemaan tietämättömyyttä ja
taikauskoa vastaan. Samaa ehdottomuutta hän vaatii myös hengenheimolaisiltaan. Tärkeimpinä
arvoinaan hän pitää tieteellisen tutkimuksen vapautta ja kansainvälisen tiedeyhteisön
autonomiaa.
|