Maaperää ja vesistöjä suojellaan saastumiselta. Ainakin joskus jossain. Kasveja
suojellaan eläinkunnalta ja eläimiä ihmisiltä. Väestöä suojellaan ympäristötuhoilta ja
toisilta ihmisiltä. Meitä suojellaan monin tavoin, tai sitten ei.
Työsuojelusta
Maapallolla kuolee työtapaturmissa 5 000 ihmistä joka päivä eli pari miljoonaa
vuodessa. Työperäisiä sairauksia rekisteröidään 160 miljoonaa vuodessa. Muut työtapaturmat
ja ammattitaudit tulevat lisäksi. Suomessa työsuojelu on huippuluokkaa verrattuna muun
maailman menoon.
Työturvallisuus on keskittynyt alun perin fyysiseen työsuojeluun, koska työstä
eläköityminen johtuu pääosin tuki- ja liikuntaelimien sekä sydän- ja
verisuonisairauksista. Kolmanneksi eläköitymissyyksi ovat kuitenkin vähän salaa nousseet
mielenterveyden sairaudet.
Mielen suojeluun ei vielä työelämässä oikein osata suhtautua vakavasti. Varsinkin kun
usein väitetään, ettei mielen sairastuminen ole työperäistä, vaan muista elämäntavoista
johtuvaa. Henkisen työsuojelun harvat korostajat kyllä puhuvat myös työn henkisestä
kuormittavuudesta.
Esimerkiksi loppuun palamiset, burnoutit, työperäiset masennukset voivat johtua
liikastressistä, kiireestä, kiusaamisesta ja häirinnästä, työpaikan muista ihmissuhteista
kuten johtamisesta tai työn mielekkyydestä tai jopa koko työpaikan menettämisen pelosta.
Mielen sairastumista ei oikein näe mikroskoopista, eikä salakavalaa edistymistä huomaa
mittareilla tai verikokeilla.
Näkymättömiä tai vaikeasti havaittavia terveyttä vaarantavia asioita ilmenee
fyysiselläkin puolella. Lukaisin työterveyslaitoksen viime lehdestä artikkelin
nanoteknologian terveysvaikutuksista (TTT 5/06). Nanohiukkaset ovat pieniä, alle 100
nanometrin kokoisia. Yksi nanometri on miljardisosa metristä eli 0,000 000 001 metriä tai
miljoonasosa millimetristä.
Nanohiukkasia käytetään muun muassa lääkkeiden, kosmetiikan, tietokoneiden
piirilevyjen, pinnoitteiden, maalien ja voiteluaineiden valmistuksessa. Nanoteknologinen
lasi puhdistaa itse itseään, automaalin naarmut katoavat ja aurinkovoide suojaa
tehokkaammin. Toki voiteen titaanioksidi voi lävistää solunseinämät ja joutua tumaan asti.
Siellä se taas saattaa aiheuttaa DNA-muutoksia.
Näitä asioita aletaan tutkia. Sama aine äärimmäisen pienessä koossa vaikuttaa erilailla
kuin suuressa kokoluokassa. Toisaalta nanoteollisuudessa syntyy myös jätettä, joka
joutuessaan kaatopaikoilta maaperään tai vesistöihin voi aiheuttaa epätoivottuja tai
tuntemattomia vaikutuksia.
Samoja hiukkasia kutsutaan yhdyskuntailmassa ultrapieniksi hiukkasiksi. Niitä tulee
ilmaan teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Aineellisten lähes havaitsemattomien,
ainakin aistien havaitsemattomien ulkopuolisten osasien vaikutukset kohdistuvat ennen
kaikkea mieleen ennen kuin fyysistä näyttöä saadaan. Kun on kyse työelämässä olevien
ihmisten suojelusta, niin voidaan odottaa, että tietoa tulee niin paljon, että ajoissa
voidaan ehkäistä vaarallinen teollisuus.
Ihmisen suojelusta
Meitä ihmisiä on muuallakin kuin töissä. On lapsia ja vanhuksia, opiskelijoita ja
syrjäytettyjä. Ja on myös niitä, jotka ovat saaneet kohdalleen täydellisen
työsuojelupaketin eli työttömyyden. Ympäristöstämme emme kuitenkaan ole irti, sillä
hengitettävä, syötävä ja juotava meidän on, jotta voimme miettiä vaikka pienten
partikkeleiden ongelmia.
Katselin sattumoisin ruotsalaista tv-ohjelmaa, jossa oltiin huolestuneita maaperän
radonista, joka huoneilmassa aiheuttaa keuhkosyöpää. Harmillista tupakanvastustajille,
ettei kaikki keuhkosyöpä olekaan tupakkateollisuuden syytä.
Ruotsissa vain 500 kuolemaan johtanutta syöpää vuodessa arveltiin johtuvan radonista.
Sen sijaan Ruotsin auringonpalvojilla menee huonommin, sillä uv-säteilyn aiheuttamien
ihosyöpien, melanoomien johdosta kuolee pari tuhatta vuodessa. Tähän ei välttämättä auta
edes uuden nanoteknologian titaanioksidit, sillä niiden estäessä melanooman keuhkoihin
voikin tulla genotoksinen eli perimämyrkyllinen vaikutus. Suo siellä vetelä täällä.
Kokonaisia ihmisryhmiä, väestöäkin suojellaan oikein lakisääteisesti. Suojelua
perustellaan muun muassa sodilla tai ympäristökatastrofeilla. Kun ilmaa ei voi hengittää
jostain syystä, niin painutaan maan alle odottamaan parempia aikoja.
Kaupungeissa tosin väestönsuojat taitavat olla parkkipaikkoina tai varastoina ja
kerrostalojen väestönsuojat vahvasti lukossa ja avaimet voivat olla tiukan paikan tullen
hakusessa - omakotitaloissa ei ehkä ole enää perunakellareita, joissa radiosta voi
kuunnella tiedotuksia.
Onhan meillä tehty nyt kotoinen lintuinfluenssapandemiankin kriisiohjelma. Samalla tuli
tehtyä priorisointi, keitä suojellaan viruksen iskiessä. Ensisijaisina olivat
terveyshenkilöstö ja lapset, vanhukset saavat mennä. Samalla hiukan rajoitettaisiin
yleisötilaisuuksia ja kansalaisvapauksia rajoitettaisiin, jotta pyörät pyörisivät
poikkeusoloissakin.
Jotenkin tuntuu, että tässä vakavassa asiassa tehtiin kärpäsestä härkänen, mutta moni
mieli alkoi pohtia syntyjä syviä. Siis että lintukotomme olisi vaarassa?
Väestönsuojelu sodan uhan takia lintukodossamme tuntuu kovin etäiseltä, vaikka
natottamista kovin perustellaan. Pahempi ja oikea uhka on sotateollisuus. Vaikka nykysodat
käydään tavanomaista kehittyneimmillä sotakaluilla, niin ABC-aseet eivät ole
poisluettuja.
Atomi-, biologiset- ja kemialliset aseet on kai nykyään nimetty ydin-,
bakteorologisiksi ja kemiallisiksi aseiksi. Niiden rajoittaminen on vaikeaa, kun
normaaliteollisuus syytää mahdollisuuksia rauhanomaisin keinoin luoda uusia
tappovälineitä. Ja kun taustalla on laillisesti rahakas bisnes, niin kierre on
hallitsematon.
Mielen saasteista
Jos nyt saisi mielestä pois työelämän myrkyt, aistimattomat mahdollisesti tappavat
partikkelit, ympäristökatastrofien pelon tai sodan uhan, niin kyllä mieleemme aineetonta
saastaa tunkeutuu riittämiin. Enkä nyt tarkoita ainoastaan aistiemme kautta
tiedostamattomaan tunkeutuvia mainoksia, melua, jytinöitä ja vaikka mitä puppua, jota
mediasta meille syötetään. Tarkoitan kulttuuriamme, jossa on epärationaaleja elementtejä.
Yksi on autoritaarisuudelle alistuminen.
Suomalaisille on perinteisesti opetettu herran pelkoa. Juuri on tietenkin uskonnosta,
mutta samalla maalliset herrat ovat saaneet arvostetussa rauhassa sitouttaa meidät
oppeihinsa. Tämä oppi on edelleen rahanvalta. Jos kansalaisella ei ole rahaa, niin
turvaverkotkaan eivät kulutusjuhlia hänelle suo. Menestymättömyydestä ihminen syyllistää
itsensä. Ei ole kauan kun yhteiskunnan rattailta pudonneet totesivat kaiken olevan vain
"jumalan tahto". Muut saattoivat puhua, että on henkilöllä ollut kova kohtalo. Eikä
mahdotonta ollut, että tokaistiin aiheutuneen johtuneen synnillisestä elämästä.
Muualla maailmassa eräs pressa totesi HIVin olleen jumalan rangaistus synnissä
eläville. Toki edelleen uskonsotaa käydään maailmalla kukin oman jumalansa piikkiin ja
vääräuskoisten tuhoamiseksi. Toivottavasti me suomalaiset emme palaa tällaisen demagogian
asteelle.
On meilläkin elementit kasassa kulttuurissamme, jos järjettömyyksien tielle halutaan.
Arkipäivän humpuukissa ja huuhaassa löytyy horoskoopeista ja kansanuskomuksista alkaen
mahdollisuus hurahtaa. Valtiollinen uskonnollisuus ei ole suoja uususkonnollisuutta tai
fundamentalistisempaa käyttäytymistä vastaan.
Perusteettomiin uskomuksiin uskominen on aina mielen sairautta perimmiltään. Uskolla
parantaminen on humpuukia. Mielen sairauden parantaminen toisella sairaudella ei ole
parantamista sekään.
Hyvin pahana ihmisoikeuksien loukkauksena pidän lapselle valehtelemista. Uskonnottomina
vapaa-ajattelijoina olemme sitä mieltä, että vastasyntyneellä lapsella ei ole jumaluskoa.
Häneen siirretään irrationaaliset uskonelementit aluksi satuina, joista pahimmillaan usko
syöpyy hänen vakaumuksekseen ajan mittaan.
Yleensä jos ihminen ajattelee järjettömästi perusasioista, niin myös järjettömiä tekoja
voi olla odotettavissa. Jos johtajat ovat itsevaltiaita oppeineen ja alistetut kansalaiset
jakavat nämä opit, niin kokonaiset kansanryhmät ovat johdateltavissa mihin vain - se on
nähty ja näemme päivittäin. Uskonto on ollut ja on vallanpitäjien yksi henkinen ja
alistava väline valtansa ylläpitämiseksi.
Perusteeton usko on mielen saaste - ihmistä tulisi suojella sellaiselta. Jos aikuiset
ovat jo menetetty kanta tässä asiassa, niin lapset tulisi suojella uskonnolta. Ei suotta
puhuta lapsen uskosta, jossa mielikuvituksellinen auktoriteetteihin altis avoin mieli
vastaanottaa omilta auktoriteeteiltaan uskomukset totena.
Meillä aikuisilla on mahdollisuus erottaa sadut ja tarinat todesta. Oman mielemme
sisältöihin voimme vaikuttaa. Antaa mielikuvituksen rikastuttaa elämäämme, mutta
suojellaan omaa ja läheistemme mieltä vaipumasta toisten mielten vietäviksi.
teutori
|