Kun perehtyy maailmanlaajuisesti ristiretkien ja alusmaiden valloituksen todella
häpeälliseen historiaan, ymmärtää, että toiset (alistetut) eivät pahemmin hurraa meidän
uskonnonvapausretoriikkamme onttoudelle. Kristinusko tuotti inkvisition kylkiäisenä
oikeusvaltion ja lukutaidon pääasiassa siksi, että alamaiset lukisivat kristinuskon pyhiä
kirjoja.
Esimerkiksi lännen (ja idän) Suomeen tekemää miekkakäännytystä seurasi puolen
vuosituhannen riisto, alistaminen ja kuiviin imeminen. Tämä on se pyhäkoulun raadollisempi
puoli.
Kapitalismin syntyessä renessanssin ajan eurooppalaisissa kaupungeissa koko maanosa oli
jo kristinuskon eri suuntausten vallassa. Tällöin vapaan rahan ansaitsemisen ja
kristinuskon periaatteet oli vaikka väkisin saatava toisiinsa muodollisesti soveltuviksi.
Tämä onnistui niin hyvin, että voidaan jopa väittää: ilman kristinuskoa ei olisi
kapitalismia ja päinvastoin.
Ajattelun arkkitehtejä olivat muun muassa Benjamin Franklin Amerikassa ja
Jean Calvin Euroopassa.
Sosiologi Max Weber on analysoinut ja kuvannut tätä kristinuskon ja kapitalismin
epäpyhää allianssia oivallisesti jo sata vuotta sitten kirjassaan Protestanttinen
etiikka ja kapitalismin henki. Miekan, ristin ja kukkaron pyhä kolminaisuus on Weberin
mukaan tehnyt länsimaisesta kulttuurista voittamattoman ja mahdollistanut sen
maailmanvalloituksen ja globaalin hegemonian. Alusta asti siihen on sisältynyt rajattoman
kasvun ideologia ja muiden kulttuurien vähättely. Mulle kaikki heti ja synninpäästö
kaupanpäälle...
Ranskan vallankumouksen tekijöiden tavoite oli uskonnon hävittäminen tai
ainakin valtion ja kirkon täysi erottaminen eli uskonnottoman valtion perustaminen.
Periaatteellisena syynä oli voimakas uskonnonvastaisuus ja sekulaari humanismi. Käytännön
tavoitteena oli murtaa paavin valta.
Tavoite saavutettiin kuitenkin vain osittain. Esimerkiksi vallankumoukseen liittyvä
ajanlaskun uudistus ei onnistunut ja Napoleon joutui palauttamaan vanhan
gregoriaanisen ajanlaskun voimaan 1806.
Itsenäistyneessä Yhdysvalloissa taas tilanne oli erilainen. Perustajaisät olivat
useimmiten syvästi uskonnollisia, olihan monien uudelle mantereelle muuton syy ollut
uskonnollista vainoa pakeneminen. Kristinuskon eri suuntauksia oli hyvin monia.
Uskonnolliskristillisen konsensuksen aikaansaaminen tässä tilanteessa oli siis
mahdotonta ja siksi ainoaksi perustuslain ratkaisuksi tuli liittovaltion täysi neutraalius
uskontojen suhteen. Tämän periaatteen tärkein käytännön sovellusalue on valtion tarjoama
kouluopetus. Kuitenkin Yhdysvallat on maailman uskonnollisimpia yhteiskuntia.
Kun siirrytään nykyaikaan, muistettakoon, että EU:n perustuslakia sorvattaessa
uskonnollinen neutraalius säilyi yhtenä periaatteena, vaikka katolisen kirkon ja muiden
kristittyjen lobbaus oli hirmuinen. Vain vaivoin pystyttiin estämään se, että
perustussäädöksiin olisi otettu maininta eurooppalaisen sivistyksen "pääosin
kristillisestä arvopohjasta".
Jos maapallon resurssit olisivat rajattomat, kapitalismin ristiretki voisi
jatkua loputtomiin. Maapallon käytön rajat on kuitenkin saavutettu ja ylitetty jo vuosia
sitten. Kasvuideologian aika on siis peruuttamattomasti ohi.
Ihmiskunta on joutunut kovimman haasteensa eteen. Jotta tuho ja slummiutuminen voidaan
välttää, koko kulttuurista elämäntapaa on muutettava. Lähivuosina on saatava aikaan
kansallisvaltioiden välisiä globaalitasoisia hyvinkin radikaaleja päätöksiä, joiden
eettinen pohja on oltava vedenpitävästi ja ristiriidattomasti todella
yleisinhimillistä.
Moniarvoisen globaalin maailmanyhteisön yhteiselo vaatii toisen ajattelun suvaitsemista
aivan toisenlaisella aktiivisuudella kuin tähänastinen parhaimmillaan hyväntahtoinen
eristäytyvä sietäminen. Silloin ainut mahdollinen yhteinen hedelmällinen korrekti
arvopohja on sekulaarin humanismin ihmiskuva.
Eli myös Suomen valtion on oltava täysin puolueeton ja uskonnoton. Mikään
yleisekumeeninen toisen suvaitseminen ei riitä, koska se sisältää pohjimmiltaan suopean
alistavan ristiretkeläisyyden ajatuksen.
Suomessa työväenliike on tähdännyt aikoinaan valtion ja kirkon erottamiseen. Nyt se
hetki on todella tullut.
Väitetään, että Suomessa on jo uskonnonvapaus. Miksi sitten valtiopäivien avajaisiin
liittyvät menot pidetään kristittyjen päätemppelissä.
Kouluopetuksessa olisi satsattava nykyistä enemmän elämänkatsomustiedon opetukseen ja
jo antiikin pohjalta nousevaan yleisinhimilliseen eettisyyteen. Et-opetus ja etiikan
filosofia on oltava entistä keskeisemmässä roolissa. Tunnustuksellinen uskonnon opetus on
selvästi jätettävä kunkin uskontokunnan omaehtoiseksi projektiksi. Ei tehdä samoja
virheitä kuin Yhdysvalloissa, jossa ajattelun eettiset alueet on jätetty uskonnon ja
pappien tontille.
Antiikista nousevat pyhät: totuus, hyvyys, kauneus ovat yhä yleisinhimillisiä pysyviä
eettisiä lähtökohtia ja ne on asetettava koko koulutuksen läpäisyperiaatteeksi. Samalla
kun et-opetukselle varataan entistä keskeisempi rooli koulun opetussuunnitelmissa, on
saatava mukaan myös toinen entistä tärkeämpi osio, kestävän kehityksen käytäntöjen
perusopetus. Sitäkin on viime aikoina jo opetettu.
Tulevan EU-puheenjohtajamaan Suomen ja muiden pohjoismaiden haasteena on
skandinaavisen hyvinvointivaltion ideoiden ja toteutuskeinojen aivovienti muille Euroopan
kansallisvaltioille ja myös Euroopan ulkopuolelle. Tämä meidän brändimme puree vain
arvopohjaltaan täysin sekulaarina.
Kirkon täydelle erottamiselle valtiosta on siis olemassa ennen kaikkea globaali tilaus.
Vastaava muutos tehtiin Ruotsissa muutama vuosi sitten. Yllätys yllätys - se tapahtui
täysin kivuttomasti ja miltei huomaamatta.
Emme siis tässä yhteydessä julista ateismia eikä edes agnostisismia. Haluamme vain
valtion ja kirkon täysin erillisiksi Suomessakin.
|