|
Yksi konkreettinen seuraus uudesta hautaustoimilaista oli se, että tämän vuoden loppuun
mennessä kaikista hautausmaakäytössä olevista kiinteistöistä on muodostettava erillisiä
kiinteistöjä, mikä tarkoittaa sitä, että niistä on tehtävä ilmoitus kiinnitysrekisteriin
ja hankittava niille lainhuuto. Tämä koskee tietysti myös uskonnottomien yhteisöjen
ylläpitämiä hautausmaita, joita eri puolilla Suomea on kymmenkunta.
Karkkilassa toimeen tartuttiin heti uuden lain voimaan tultua ja hankittiin lainhuuto
hautausmaalle jo ennen kuin tieto kyseisestä käytännöstä oli edes saavuttanut asiasta
vastuussa olevat viranomaiset.
- Maistraatissa hieman ihmettelivät, että mikä tämä paperi on ja mitä sillä pitäisi
tehdä, taloudenhoitaja Erkki Hohenthal Karkkilan vapaa-ajattelijoista kertoo.
Uskonnottomien hautausmaa Karkkilassa on yksi vanhimmista vapaa-ajattelijoiden
ylläpitämistä hautausmaista. Se perustettiin jo vuonna 1949. Ensimmäinen vainaja alueelle
haudattiin vuonna 1951. Hautausmaalla on paikkoja paitsi perinteiselle arkkuhautaukselle
myös uurnahautaukselle sekä erillinen tuhkan sirottelualue ja muistolehto.
Itä-Suomen lääninhallituksen tuoreen selvityksen mukaan seurakuntien omistamien
hautausmaiden kohdalla lainhuudatusasiat eivät ole vielä kunnossa kaikissa seurakunnissa.
Toivottavasti kaikki hautausmaita omistavat ja ylläpitävät vapaa-ajattelijayhdistykset
ovat hoitaneet asian, sillä lainhuudon puuttuminen estää ensi vuoden alusta lukien
rakennushankkeet ja periaatteessa kaikki muutkin kiinteistöä koskevat toimenpiteet
hautausmailla.
Uskonnottomat seurakuntien maille
Uusi hautaustoimilaki ei sinänsä tuonut muutoksia tai velvoitteita uskonnottomia
hautausmaita omistaville yhteisöille lainhuudatusta lukuun ottamatta. Sen sijaan muutoksia
tuli kylläkin seurakuntien päässä, jotka uudessa laissa velvoitettiin perustamaan
erillisiä hauta-alueita niille, jotka eivät halua tulla haudatuksi kristittyjen
"siunattuun maahan".
Uudessa laissa nimittäin yleisten hautausmaiden ylläpito sälytettiin edelleenkin
kirkolle, jonka on nyt huolehdittava siitä, että kaikki halukkaat pääsevät kotikuntansa
multiin riippumatta heidän uskonnollisesta tai maailmankatsomuksellisesta
vakaumuksestaan.
Hautaustoimilain 4:ssä pykälässä muun muassa todetaan, että "evankelisluterilaisen
kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan
vainajalle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä
seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella".
Lisäksi viides pykälä määrää, että "hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä
tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan
tai seurakuntayhtymän alueesta". Tämä tarkoittaa sitä, että tämän vuoden loppuun mennessä
jokaisella seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä on oltava tunnustukseton hauta-alue, joka
voi olla erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla
rajattu hautausmaan osa.
Äkkiseltään voisi ajatella, että tässä tarjoutuu hautausmaita omistaville
vapaa-ajattelijayhdistyksille oivallinen tilaisuus tehdä yhteistyötä seurakuntien kanssa
ja esimerkiksi vuokrata hautapaikkoja seurakunnille omilta hautausmailtaan. Tämä ei
kuitenkaan tainnut olla lainlaatijan mielessä, sillä termi tunnustukseton laissa ei
suinkaan tarkoita aina uskonnottomia.
- Lain mukainen hauta-alue on tunnustukseton, siellä ei siis esimerkiksi saa sijaita
minkään tunnustuksen yleisiä tunnuskuvia. Sen sijaan ei suinkaan edellytetä, että vainajat
olisivat tunnustuksettomia. Tunnustuksettomalle hauta-alueelle haudataan pyynnöstä kuka
tahansa vainajan tunnustukseen katsomatta, Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri
Palo selvittää.
Ristejä hautakivissä
Vaikka yleisiä, jonkun tietyn uskonnon mukaisia tunnuskuvia ei kyseisillä
hauta-alueilla sallita, kukin voi omaan hautakiveensä laittaa mitä haluaa. Helsingin
seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto arveli Kirkkohallituksen
Kirkonkello-lehdessä alkuvuonna, että useimmissa hautakivissä tulee luultavasti
olemaan risti myös tunnustuksettomalla alueella.
Palon mukaan seurakunnat ovat yleensä perustaneet tunnustuksettomia hauta-alueita
yhdessä naapuriseurakuntien kanssa. Näin on käymässä myös pääkaupunkiseudulla, jossa
Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät päättivät alkuvuodesta perustaa Honkanummen
hautausmaan pohjoisosaan yhteisen tunnustuksettoman hauta-alueen helsinkiläisille ja
vantaalaisille vainajille. Alueelle rakennetaan arkku- ja uurnahautapaikkoja 12 000
vainajalle sekä muistolehto. Käyttöön on varattu 2,3 hehtaarin alue ja lisäksi
laajentumista varten 1,3 hehtaaria. Noin 1,7 miljoonaa maksavan hautausmaa-alueen
rakennustyöt on määrä käynnistyä alkukesästä.
Karkkilassa seurakunnan tunnustukseton hauta-alue on tulossa aivan vapaa-ajattelijoiden
ylläpitämän hautausmaan viereen. Hohenthal kertoo, että yhdistys oli jo muutama vuosi
sitten ehdottanut seurakunnalle yhteistyötä haudankaivuussa, koska aiemmin kaivaustyöt
hoitanut paikallinen urakoitsija oli lopettanut haudankaivuun. Seurakunta oli hankkinut
uuden kaivinkoneen, ja vapaa-ajattelijat olisivat halunneet vuokrata sitä kohtuullista
korvausta vastaan.
- Kirkkoherra oli asiaan myötämielinen, mutta kirkkovaltuusto päätti, että seurakunnan
kone kaivaa vain siunattua maata. Yhdistyksen oli hankittava kohtuuhintainen
pienkaivinkone. Hyvällä onnella sellainen löytyikin vähän käytettynä ja hyvässä kunnossa,
Hohenthal kertoo.
Ei tiloja jumalattomille
Yhteistyö ei tunnu muutoinkaan sujuvan kitkattomasti seurakuntien ja uskonnottomien
yhteisöjen välillä hautausasioissa. Espoon seurakuntayhtymä päätti aiemmin keväällä, ettei
se luovuta enää tilojaan, esimerkiksi hautausmaiden yhteydessä toimivia siunauskappeleita,
uskonnottomien muistotilaisuuksiin. Vastaavanlaisia päätöksiä ovat tehneet viime aikoina
monet muutkin seurakunnat.
Taustalla on piispainkokouksen viime vuoden syyskuussa seurakunnille antamat ohjeet,
joiden mukaan seurakuntien tulisi pidättäytyä sakraalitilaksi vihittyjen paikkojen
antamisesta ei-kristillisen tai uskonnottoman tilaisuuden pitopaikaksi. Sakraalitilalla
tässä tarkoitetaan kirkkoa, kappelia, siunauskappelia tai niihin verrattavaa seurakunnan
rakennusta.
- Uskonnonvapauteen kuuluu sekin, että evankelisluterilaisilla seurakunnilla, kuten
muillakin uskonnollisilla ja muilla yhteisöillä, on oikeus itse päättää tilojensa
käytöstä, maankäyttöpäällikkö Palo perustelee asiaa.
Uskonnottomia perhejuhlia järjestävä Pro-Seremoniat -palvelukeskus oli asiasta eri
mieltä, kun se aiemmin keväällä valitti kiellosta Espoon seurakuntayhtymälle. Koska
kirkolla oli monopoli hautausasioissa ja sen oli pakko sallia uskonnottomien hautaamisen
omille mailleen, myös muistotilaisuuden järjestäminen sisätiloissa hautaamisen yhteydessä
piti Pro-Seremonioiden mielestä olla uskonnonvapauden ja tasa-arvon nimissä
mahdollista.
- Muistotilaisuuden pitäminen ulkona esimerkiksi talvipakkasella on omaisille iso
rasite, Henrik Sawela Pro-Seremonioista muistuttaa.
Sawelan mukaan ainakin toistaiseksi Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat suhtautuneet
myönteisesti Pro-Seremonioiden pyyntöihin uskonnottomien hautajaisten järjestämisestä
seurakuntien tiloissa.
- Täysin riippumatta siitä, haudataanko vainaja seurakunnan maille tai ei, niin kyllä
muistotilaisuus pitäisi saada järjestää seurakunnan tiloissa veisaten tai veisaamatta, hän
toteaa.
Sama maksu kaikille
Aiemmin seurakunnat olivat voineet periä seurakuntiin kuulumattomilta korkeampia
hautamaksuja, mutta uudessa hautaustoimilaissa määrättiin, että maksu on oltava sama
kaikille, myös seurakuntaan kuulumattomille, joilla on oikeus tulla haudatuksi
seurakunnan maille.
Tästä oli seurauksena se, että esimerkiksi uskonnottomien hautauskulut selvästi
laskivat, kun taas seurakuntalaisille ne yleensä nousivat, mikä tietysti herätti närää
monissa seurakunnissa. Jotkut seurakunnat yrittivät kiertää lakia maksamalla jäsenilleen
hautausavustuksia, mutta sekä Kirkkohallitus että hallinto-oikeus katsoivat, että kyseinen
avustus oli hautaustoimilain vastaista toimintaa.
Yleiskirjeessään seurakunnille viime vuoden syyskuussa Kirkkohallitus muistutti, että
maksujen perusteiden tuli olla samat kaikille niille, joille seurakunta on velvollinen
osoittamaan hautasijan ja että maksuissa ei saa olla sellaisia eroja, jotka perustuvat
henkilöön liittyvään syyhyn.
- Hautaustoimilain maksusäännösten lisäksi on maksujen määrittelyssä tarpeen ottaa
huomioon perustuslain 6 §:n säännös yhdenvertaisuudesta ja siihen liittyvästä
syrjintäkiellosta sekä hallinto-oikeudellinen yhdenvertaisuusperiaate. Maksut eivät saa
olla välillisestikään syrjiviä, Kirkkohallitus totesi.
Palo vakuuttaa, että seurakunnissa samamaksuisuuden periaate on toteutunut lain
edellyttämällä tavalla.
Hautamaksujen pitämistä kaikille samana uudessa hautaustoimilaissa perusteltiin sillä,
että seurakunnan saavat osan yhteisöveron tuotosta.
|