pääsihteeriltä

Uskonnonvapauslaki - mitä se on?

Edellisessä numerossa kirjoitin, että uskonnonvapauslaki voidaan kumota. Tämä kuulostaa asiaa tuntemattomalle hurjalta - olenko kumoamassa uskonnonvapautta? On syytä selvittää mitä tämä laki oikeastaan sisältää.

Tärkeintä on tietää mitä laki ei sisällä: Uskonnonvapauslaki ei sisällä yhtäkään säännöstä joka takaisi uskonnon tai omantunnon vapauden jossain tilanteessa. Erityisiä uskonnonvapauspykäliä laista löytyy muualta: työttömyysturvalain nojalla ei-luterilainen saa kieltäytyä työstä johon kuuluu luterilaisen kirkon siivousta, eläinsuojelulaissa on poikkeus joka sallii muslimien ja juutalaisten teurastustavan eläintä tainnuttamatta ja niin edelleen. Nämä pykälät voitaisiin koota yhteen lakiin, mutta näin ei ole tehty.

Uskonnonvapauslaki määrittelee yhteisömuodon tai oikeushenkilön nimeltä 'rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta'. Yhteisömuotoja laissa on monia, kuten avoin yhtiö pienempiä yrityksiä varten ja osakeyhtiö isompaan liiketoimintaan. Vapaa-ajattelijain liiton yhteisömuoto on 'rekisteröity yhdistys'.

Erillisestä yhteisömuodosta seuraa kaksi asiaa: ensiksi itse laissa voidaan antaa yhdistyksistä poikkeavia rajoituksia tai etuoikeuksia, ja toiseksi kaikkia uskontoja on helppo suosia ja periaatteessa myös syrjiä, kun ne on lakiteknisesti erotettu muista yhteisöistä.

Esimerkki tällaisesta suosimisesta on uskonnollisten yhdyskuntien vapautus varainsiirtoverosta - jos liittomme ostaa uuden toimiston, me kyllä maksamme siitä veroa. Uskontokuntia syrjiviä esimerkkejä ei nykyään laissa ole.

Muut lait, esimerkiksi perusopetus- ja lukiolaki, sisältävät viittauksia uskonnollisiin yhdyskuntiin. Onko tämä perustelu säilyttää erillinen uskonnonvapauslaki? Ei, sillä uskonnonopetus pitäisi joka tapauksessa lopettaa, samoin väestötietolain mukainen uskontokunnan rekisteröinti. Ja vaikka tätä ei vielä tehtäisi, voi uskontokunnista olla erillinen rekisteri siten kuin puoluerekisteri on tällä hetkellä. Puolueet ovat yhdistyksiä, jotka tietyin edellytyksin kirjataan erilliseen puoluerekisteriin.

Periaatteellisempi kysymys on koko "vapauslain" käsite. Lait yleensä rajoittavat jotain, hyvänä esimerkkinä suunniteltu laki hedelmöityshoidoista. Nykytilannehan on täydellinen vapaus, ja tuleva laki ei voi lisätä vapautta vaan voi päinvastoin rajoittaa esimerkiksi lesboparien saatavilla olevia vaihtoehtoja.

Uskonnonvapauden osalta tämän näkee rituaaliteurastuksesta. Lähtötilanne on tässäkin vapaus: eläimiä saa käsitellä miten huvittaa. Laki rajoittaa tätä vapautta (toki aivan syystä!) siten että esimerkiksi jotkut teurastustavat on kielletty. Erillinen pykälä rituaaliteurastuksista on rajoituksen rajoitus.

Jori Mäntysalo
pääsihteeri