Numeron 2/2005 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto


Vapaa Ajattelija 2/2005

jumalaton kulttuurilehti




Erkki Hartikainen



Uskonnonvapaus Ruotsissa



Ruotsin tilanteesta on vaikea saada täyttä selvyyttä siitä syystä, että Ruotsissa ei toimi yhtään kunnollista ateistijärjestöä. Tanskassa sellainen on perustettu, ja Norjassa toimii jonkinlainen. Seuraavaan on koottu joitakin asioita Ruotsista. Luettelo ei ole täydellinen.

Kirkon ja valtion ero ei ole Ruotsissa pitemmällä kuin Suomessa. Asia on pikemminkin päinvastoin, koska

- Ruotsin kuningasperheen pitää kuulua luterilaiseen valtiokirkkoon.

- Ruotsin kouluissa on kaikille pakollinen täysin suomalaista luterilaista uskonnonopetusta vastaava "uskontotiedon" opetus (puolet kristinuskoa, puolet muita uskontoja, joista etusijalla ovat juutalaisuus ja islam, ateismista vain maininta muutamalla sivulla yhteensä useista tuhansista sivuista, kaikki teksti on uskontomyönteistä). Mainittakoon, että YK:n ihmisoikeustoimikunnalle 1970-luvun lopulla tekemäni valitus johti täysin vastaavan tyyppisen (Suomessa uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitetun) uskontojen historian ja siveysopin opetuksen muuttamiseen puolueettomaksi. Sen jälkeen oppiaineen opetuksessa käytettiin mm. allekirjoittaneen johtaman työryhmän monisteita, joilla oli silloisen kouluhallituksen lupa (nykyään Suomessa ei ole oppikirjasensuuria). Kun joku ruotsalainen älyäisi valittaa opetuksesta, tilanteeseen saataisiin muutos.

- Ruotsin luterilaista hautausmaamonopolia vahvistaa se, että kaikki joutuvat verotuksen yhteydessä maksamaan Ruotsin kirkolle menevää hautausmaaveroa, vaikka heidän tuhkansa levitettäisiin taivaan tuuliin. Tavallinen ihminen maksaa tätä veroa eläessään keskimäärin 25 000 kruunua.

- Kirkon jäsenten lapset liitetään kirkkoon vauvoina kastamalla ja lasten mielipidettä kysymättä. Huoltaja suorittaa eroamis- ja liittymistoimenpiteet alle 18-vuotiaiden osalta. 12-18 -vuotiaan osalta tarvitaan myös lapsen suostumus. Kirkosta voi erota myös kirjallisesti, mutta eroanomus on allekirjoitettava henkilökohtaisesti ja lähetettävä kirkkoherranvirastoon, ei esimerkiksi väestörekisteriin. Jotta Ruotsissa välttyisi seuraavan vuoden kirkollisveroista, kirkosta on erottava ennen marraskuun 2. päivää edellisenä vuonna. Ruotsissa on siis kaksi katumuskuukautta. Sähköpostieroaminen ei Ruotsin lain mukaan tule kysymykseen, koska eroilmoitus vaatii henkilökohtaisen allekirjoituksen.

- Ruotsin valtion rahallista tukea evankelisluterilaiselle kirkolle on lähes mahdoton laskea, mutta se on tunnetusti asukasta kohti maailman suurin. Myös muut uskontokunnat saavat valtion tukea (noin 40 miljoonaa kruunua), mutta eivät ateistit (eihän Ruotsissa ole edes ateistien järjestöä!).

- Ruotsin perustuslaki takaa vain uskontokuntiin kuulumisoikeuden, ei oikeutta olla harjoittamatta uskontoa. Tosin Ruotsi tunnustaa Suomea julkisemmin kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joihin voidaan vedota, jos löytyy joku ruotsalainen, joka älyää niihin vedota.

- Myös Ruotsissa on erillinen laki Ruotsin kirkosta. Se on tosin lyhyempi kuin Suomen kirkkolaki.

- Ainoa kohta, jossa Ruotsin laki jollakin tavalla mainitsee uskonnottomat, on Laki uskonnollisista yhdyskunnista. Tässä laissa sanotaan, ettei kenenkään tarvitse kuulua johonkin uskontoluntaan. Tosin tämäkin on ristiriidassa sen kanssa, että kuningasperheen pitää kuulua Ruotsin kirkkoon.

- Kirkollisveron kanto verotuksen yhteydessä on Ruotsissa kirkolle ilmainen, Suomessa maksullinen (noin 400 miljoonaa kruunua vuodessa).

- Ruotsin kirkko saa valtiolta kirkkojen säilyttämisestä korvausta, joka kohoaa vähitellen puoleen miljardiin kruunuun.

- Ruotsin papit ja "uskontotiedon" opettajat koulutetaan yliopistoissa. Suuret teologiset tiedekunnat ovat Uppsalassa ja Lundissa, mutta muualla pappien koulutus on naamioitu uskontieteen laitosten suojiin.

- Sotilas- ja monen muunkin lajin pappeja ylläpidetään valtion varoilla.

- Myös Ruotsissa kirkolla on verovapauksia (inkomstskatt för prästlönetillgångar).

- Myös vainajan tuhkan käsittelyssä on rajoituksia, sitä ei esimerkiksi saa pitää kotona.

- Vihkimisoikeus on sekä kirkolla että viranomaisilla mutta ei uskonnottomien järjestöillä.

Ruotsin tilannetta kuvaa hyvin sekin, ettei Internetin ruotsalaisilta sivuilta löydy, toisin kuin Suomesta, juuri mitään hakusanoilla "ateism", "ateist" ja "ateisten".



> Helsingin Sanomat - Erkki Hartikainen



Numeron 2/2005 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto