|
Jumalan kieltämisessä ei nykyaikana ole mitään ihmeteltävää. Sehän on vain tosiasian
toteamista. Suomen kielessä "jumala" on pelkkä sana jonka takana ei ole mitään. Mutta
entäpä sitten tämä kysymys oletetun Jeesuksen historiallisuudesta? Mielestäni kaikki
myytin/tarun ainekset ovat koossa; tarkkaa syntymä- ja kuolinvuotta ei ole tiedossa.
Aikalaiset eivät Jeesusta tunne, mikä on todella ihmeteltävää, kun ottaa huomioon
Jeesukseen ympätyt maineteot ja tehtävän tässä maailmassa.
Suetonius mainitsee YZ "Chrestus" -nimisen henkilön aiheuttamista
levottomuuksista Roomassa - osoittaen samalla, että mistään merkittävästä tapahtumasta ei
ole kyse. Onhan ajanlaskumme alkuvuosikymmeninä vapahtaja- /messiaskandidaatteja ollut
useampia. Itse Suetonius ei kuitenkaan ollut aikalainen (synt. n. 70 ja kuoli 140).
Usein vedotaan myös Tacitukseen (n. 55-116) joka hänkään ei ollut aikalainen
silminnäkijä. Josefus Flaviuksen vähäistä mainintaa Jeesuksesta kaikki tutkijat pitävät
kristittyjen myöhempänä lisäyksenä. Kristityt taisivat ajatella, että tässä "uskonsodassa"
kaikki keinot ovat sallittuja: kun uskottavuutta ei muuten ole, kelpaavat väärennökset.
Historioitsijoista lähinnä aikalaista on Plinius vanhempi (23-79) joka kirjoitti
37-osaisen sarjan Historia naturalis, johon kokosi tunnontarkasti kaikkea aikansa
tietämystä ja tapahtumia. Valitettavasti hänkään ei Jeesuksesta tiedä yhtään mitään.
Friedrich Engels kirjoitti kolmen artikkelin kokoelmassa Kristinuskon
alkuperä (Pori 1979), että aleksandrianjuutalainen Filon (n. 25 eaa.-50 jaa.),
joka kehitteli oppia Logoksesta eli Sanasta, olisi niin sanotusti kristinuskon "isä" ja
stoalainen Seneca (n. 4 eaa.-65 jaa.), jonka tekstejä Uuteen testamenttiin on
lainattu lähes sanasta sanaan, olisi sen "setä".
Engelsin pääasiallisina lähteinä on ollut ns. nuorhegeliläisten teologien (lähinnä
Bruno Bauerin) usein oikeaan osuva uskontokritiikki. Valitettavasti Bauerin teoksia
ei ole saatavilla suomeksi, kuten ei myöhempienkään Jeesusta myyttinä pitävien
kirjoittajien - etenkin Arthur Drews - teoksia.
Mistä kaikista lähteistä Uusi testamentti on koottu, sitä tuskin koskaan aukottomasti
saadaan selville. Jeesuksen samankaltaisuus esim. Krishna-taruun verrattuna on
suorastaan hämmästyttävä.
Jeesuksen oletetusta olemassaolosta on todisteena esitetty myös ns. Torinon
käärinliina, johon hänet olisi kääritty ristiltä oton jälkeen. Tarkemmat tutkimukset ovat
kuitenkin osoittaneet että liinan ikä ajoitettaisiin vuosien 1260-1390 välille.
Tulevaisuudessa Jeesuksesta tullaan uskovien toimesta kirjoittamaan vielä paljon. Uskovia
tuntuu vaivaavan mytomania (= kuviteltujen tapahtumien esittäminen tosina, tekaistujen
selitysten sommittelu, tekojen puolustelu totuudenvastaisilla selittelyillä. Suuri
tietosanakirja. Jyväskylä 2001). Heidän sokealle ja kritiikittömälle uskolle emme
mitään voi. Heidän kyseenalaiseksi kunniaksi jää todistamattomien väitteiden
levittäminen.
Uskaltaisin väittää, että yhtäkään omilla aivoilla ajattelevaa ei enää saada uskomaan
Jeesuksen virheellisesti oletettuun historiallisuuteen. Totuus on usein taruakin
ihmeellisempää. Ja totuudella on taipumus - ennemmin tai myöhemmin - tulla julki.
JK. Usein kysytään mitä se vapaa-ajattelu oikein on. Sanoisin että vapaa-ajattelu on
uskonnoista vapaata ajattelua; ajattelua ilman uskonnollisia ennakkoluuloja ja dogmien
kahleita.
|