Janne Vainio
(LÄHDE: Wolfgang Huber, FAA; Vera Pegna, EHF; Ricardo Alves)
Fasismin kristillinen perintö elää Euroopassa
Katolisella kirkolla on yhä voimassa useita fasistihallitusten solmimia
concordat-sopimuksia: Italiassa (ratifioitu 1929), Saksassa (ratifioitu 1933),
Itävallassa (ratifioitu 1934) ja Portugalissa (ratifioitu 1940). Itävallan
concordat-sopimus on myöhempien sopimusten kautta osittain kumoutunut.
Concordat Benito Mussolinin kanssa vahvisti Vatikaanin aseman valtiona. Adolf
Hitlerin kanssa solmittu sopimus puolestaan sisälsi salaisen lisäpöytäkirjan Saksan
jälleenvarustamisesta, jossa myönnettiin katoliselle kirkolle valtuudet sotilaalliseen
sielunhoitoon. Kirkko oli täysin selvillä valloitussodan aikeista, jotka pidettiin
kansalaisilta salassa.
Itävallassa pappisfasistinen regiimi allekirjoitti concordatin kesäkuussa 1933, mutta
sisäpoliittisista syistä ratifiointi viivästyi. Helmikuussa 1934, kun katolisen valtion
armeijan tykistö tulitti työläisjoukkojen koteja, Vatikaanin silloinen valtiosihteeri
Eugenio Pacelli (Pius XII) halusi joitakin "tarkennuksia" tulevaan concordatiin.
Diktaattori Engelbert Dollfuß vaati concordatin ratifiointia niin pian kuin
suinkin, jotta Pacelli ei ehtisi esittää lisävaatimuksiaan, ja näin sopimus ratifioitiin
vapunpäivänä 1934, kun Itävallan "kristilliskorporatiivisen valtion" perustuslaki
julistettiin.
Portugalin concordat solmittiin 1940 Pacellin ja fasistidiktaattori António
Salazarin kanssa. Uusi concordat allekirjoitettiin 18.5.2004 ja jää vielä parlamentin
ja presidentin hyväksyttäväksi.
Vatikaanilla ei koskaan ole ollut ongelmia solmia sopimuksia totalitaaristen valtioiden
tai diktatuurien kanssa.
Italian opetusministeri on hiljattain allekirjoittanut sopimuksen Italian
piispainkokouksen johtajan kardinaali Ruinin kanssa. Sopimus koskee
uskonnonopetusta Italian valtionkouluissa, ja sisältää pelkän katolisen uskonnon opetuksen
ohella myös "kristillistä antropologiaa" joka kuuluu kirkon propagoimaan laajempaan
maailmankäsitykseen.
Sopimus allekirjoitettiin vähin äänin parlamentilta mitään kysymättä. Italiassa, jossa
ei viime aikoina ole ollut julkista uskonnonopetusta, päätös uskonnonopetuksen
aloittamisesta saatettiin tehdä pelkkänä kabinettipäätöksenä, koska Mussolinin
allekirjoittamaan concordatiin sisältyi maininta uskonnonopetuksesta ja koska Mussolinin
solmima sopimus on yhä lainvoimainen.
Uskonnonopetuksen palauttaminen pelkillä hallinnollisilla päätöksillä saattaa yhä
toteutua muissakin EU-maissa, joissa concordat-sopimus on voimassa ja jäänyt virallisesti
kumoamatta. EU:n perustuslaki, jossa kristillisen kulttuurin asema vahvistetaan, ei
välttämättä ole tehokkaasti avuksi tällaisista päätöksistä valitettaessa.
|