|
Rukouspäiväjulistuksesta ei säädetä lakia
Rukouspäiväjulistuksen antamista ei säädetä lailla
tasavallan presidentin tehtäväksi. Eduskunta päätti asiasta
perjantaina 12.12.2003 äänin 92-74. Äänijakautuma ei noudattanut
puoluerajoja. Hallituspuolueista vain lakivaihtoehtoa kannattaneen
keskustan rivit säilyivät täysin eheinä. Myös suurin oppositioryhmä
kokoomus jakautui kahteen leiriin.
Äänestyksessä voitti perustuslakivaliokunnan enemmistön näkemys.
Perustuslakivaliokunta oli esittänyt äänin 9-8, että lakia
rukouspäiväjulistuksesta ei säädettäisi. Valiokunta ei ollut pitänyt
perustuslain 11 §:ssä mainitun uskonnon ja omatunnon vapauden
näkökulmasta onnistuneena, että presidentti antaisi päätöksellään
uskonnollisperäisen julistuksen.
Perustuslakivaliokunta oli viikkoa aiemmin kuullut asiantuntijana
mm. Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Juha Kukkosta, jonka
mukaan lakiesitys oli perustuslain vastainen ja loukkasi
uskonnottomien vakaumusta. Näkemykseen perustuslainvastaisuudesta oli
yhtynyt voimakkain sanoin myös asiantuntijana kuultavana ollut
professori Jari-Pekka Viljanen.
Presidentti Tarja Halonen on jo ehtinyt ilmoittaa, että hän
aikoo kaikesta huolimatta jatkaa rukouspäiväjulistuksen perinnettä.
Siihen hänellä lienee periaatteessa oikeus yksityishenkilönä.
Presidentille ei kuitenkaan ole pidetty suotavana kehottaa julkisesti
kansalaisia esimerkiksi äänestämään tiettyä puoluetta, joten
saattaisi olla mahdollista pitää avointa kristillisiin menoihin
yllyttämistä vastaavin perustein sopimattomana ja moitittavana
käytöksenä.
Perustuslakivaliokunta on kehottanut presidenttiä harkitsemaan
kehottavien ja velvoittavien sanamuotojen karsimista pois
julistuksesta, jotta presidentin ei voitaisi tulkita kehottavan
ei-kristittyjä harjoittamaan kristinuskoa.
Janne Vainio
|