jumalaton kulttuurilehti

luettua

Wienin piiri, toimittaneet Ilkka Niiniluoto ja Heikki J. Koskinen, Gaudeamus, Helsinki 2002, ISBN 951-662-866-4, hinta 29 e.

Julkaisemme tämän jutun, koska Helsingin Sanomain kulttuuritoimituksen päällikkö Heikki Hellman ei julkaissut sitä. Vapaa Ajattelija tulee vuoden 2003 numeroissaan selvittämään eräiden alla olevien sivistyssanoin nimettyjen ajatussuuntien virheitä.

Wienin piiri vastusti metafysiikkaa
Mitä Wienin piiri väitti?

Wienin piiri vastusti metafysiikkaa

Jyrki Alenius puhuu kirja-arvostelussaan Helsingin Sanomissa 11.1.2003 loogisesta positivismista. Rudolf Carnap, Hans Reichenbach ja Eino Kaila luopuivat aikaisemmin käyttämästään käsitteestä looginen positivismi jo 1930-luvun alkupuolella. He alkoivat käyttää käsitettä looginen empirismi. Siitä lähtien loogisen empirismin vastustajat ovat käyttäneet käsitettä looginen positivismi haukkumasanana, jonka varsinkin marxilaiset ja hermeneutikot ovat politisoineet.

Tunnetut, jopa maailmankuulut suomalaiset filosofit sekoilevat edelleen tässä käsitteistössä. Wienin piiri -kirjassa kukin kirjoittaja yrittää yleensä epäperäisesti löytää Wienin piiristä perusteluja omalle filosofialleen.

Jaakko Hintikka on peräänkuuluttanut (itse asiassa varsin hyvässä artikkelissaan) loogisen empirismin paluuta. Lindforsin opiskelukaveri Jaakko Hintikka on kuitenkin unohtanut, että looginen empirismi on sekä ajatussuuntana että yksityisten kirjoittajien (esimerkiksi Rudolf Carnap, Hans Reichenbach, Jörgen Jörgensen, Alfred Ayer ja kateederissa Eino Kaila) kirjoituksissa jyrkästi kristinuskon ja kaiken uskonnollisen mystiikan vastainen. Wienin piirin sisäpiirissä ja loogisen empirismin julkipiirissä ei ollut yhtään teologia. Wienin piirin alkuperäinen osoitekin oli vapaa-ajattelijain toimisto.

Jaakko Hintikka suosii jumaluusoppinut Simo Knuuttilaa, joka on kyseenalainen filosofina, koska on teologi, ja miehenä, joka on syyllistynyt Lindforsia koskevissa lausunnoissa ammattitaidottomuuteen ja syrjintään, jonka Helsingin yliopiston johto (mm. Nils Okerblom ja Olli Lehto) on virallisesti torjunut. Knuuttila on myös esittänyt virheellisiä tietoja ateismin historiasta.

Kaikki kirjoittajat ovat väheksyneet sitä, että metafysiikkakritiikki oli loogisen empirismin pääpiirteitä. Metafysiikka loogisten empiristien piirissä tarkoittaa tieteeksi naamioitua mielipidekirjallisuutta. Metafysiikan päämuodot ovat supernaturalismi (=usko yliluonnolliseen) kaikki uskonnot mukaan lukien, steinerilainen antroposofia, teosofia, eksistenssifilosofia, hermeneutiikka, fenomenologia, klassisen marxilaisuuden dialektiikka, Jugoslavian Praxis -ryhmä eli eksistentialistinen marxilaisuus ja postmodernismi.

Pertti Lindfors, Georg Klaus ja Yrjö Ahmavaara väittävät, että kaiken tavoitteellisen toiminnan teoria on nimeltään kybernetiikka. Hermeneutiikan järkevä osa on kybernetisoitavissa. Tällöin metafysiikkakritiikki puree hermeneutiikkaan ja eksistenssifilosofiaan kuuluvaan finalismiin, vitalismiin, ja jumaluusoppiin. Juuri Wienin piirin klassikot ovat ankarasti ja osittain ironialla arvostelleet näitä. Eino Kaila oli viime vuosinaan sitä mieltä, että filosofia on luonnontieteiden aputiede. Tämä on lähellä Wienin piirin alkuperäistä kantaa.

Myöhempinä vuosinaan Eino Kaila torjui kaiken kieleen painottuneen filosofian. Hän suhtautui kielteisesti myös Rudolf Carnapin myöhempään kielifilosofiaan. Kaila sanoi myös tässä vaiheessa olevansa loogisen empirismin edustaja. Eino Kaila on käsitteen looginen empirismi keksijä (hän keksi sen jo Wienin piirin syntyaikoina).

Suomessa vastustettu kybernetiikka on tullut näyttävästi julkisuuteen Saksan liittotasavallassa viime vuonna kyberneetikoiden, Leibnitz -seuran ja shakin pelaajien järjestämissä Georg Klausin syntymän 90-vuotisjuhlasymposiumeissa.

Bertrand Russell'in ja Ludwig Wittgensteinin kuvat eivät kuulu Wienin piirin esittelyyn. Wienin piiri arvosti heidän varhaisimpia ajatuksiaan erityisesti matemaattisessa logiikassa. Myöhemmin he kuuluivat Wienin piirin vastustajiin mutta olivat myös keskenään täydellisellä törmäyskurssilla. Russell oli vakaumuksellinen vapaa-ajattelija. Russell käytti itsestään nimitystä agnostikko, mutta Russellin henkilökohtaisesti tuntenut John Searle sanoo, että Russell tunnettiin ateistina.

Kuten Panu Raatikaisen esitelmää kuunneltaessa todettiin, puhe analyyttisesta filosofiasta on hölynpölyä. Siitä huolimatta, että analyyttisen filosofian on katsottu olevan Wienin piirin perillinen, suurin piirtein kaikki yllä mainitut Wienin piirin ajattelua vastustavat filosofiat on myöhemmin katsottu analyyttisen filosofian piiriin kuuluviksi. Parhaimmillaan analyyttinen filosofia oli loogista empirismiä.

Maailmankuulu amerikkalaiskiinalainen loogikko Hao Wang haukkui kansainvälisessä Kirschbergin Wittgensteinia käsitelleessä symposiumissa vuonna 1987 (siis kotikentällä) täysin lyttyyn Wittgensteinin matematiikan perusteita koskevat pohdiskelut.

Kun G. H. v. Wright esitelmässään 1950-luvun alussa toi Wittgensteinin myöhäisfilosofiaa filosofiseen yhdistykseen, niin puheenjohtaja, akateemikko Eino Kaila haukkui perinpohjaisesti suosikkioppilaansa ja vaimonsa sukulaisen, joka ryöpyn jälkeen oli kuin piesty koira eikä uskaltanut vastata. Kaila syytti Wittgensteinin myöhäistuotantoa pääpainollisesti vihamielisyydestä luonnontieteitä ja kokeellista psykologiaa vastaan.

Kirjan avustajista Pertti Lindfors on aloittanut opintonsa filosofiassa ja psykologiassa Eino Kailan johdolla.

Laajimman artikkelin kirjoittaja Juha Manninen unohtaa kokonaan, että Pertti Lindfors on väitöskirjassaan esittänyt huomattavan osan Mannisen kirjoituksen asioista. Mannisen asiantuntemus rajoittuu aate- ja oppihistoriaan. Tästä syystä loogisen empirismin peruslogiikka ja siihen liittyvät tieteenteoreettiset ongelmat on käsitelty kirjassa liian vaatimattomasti.

Jyrki Alenius on mystisesti suuntautuneena uskonnonfilosofian, eksistentialismin sekä taide- ja kirjallisuusteorian tutkijana aiheettomasti herjannut Wienin piiriä. Russellin ja Wittgensteinin kuvien tilalla olisi pitäisi olla Moritz Schlick, Rudolf Carnap, Otto Neurath ja Eino Kaila. Pienempinä kuvina nämä kaikki olisivat mahtuneet lehteen.

Työtapatumaisesti tai muusta syystä Helsingin Sanomat on otsikoinut: Wienin piiri herää nyt uuteen eloon. Epäilemättä se herää poliittisesti vasta nyt taistolaisten ja lässyhumanistien suorittaman vainon jälkeen, Neuvostoliiton luhistuttua. Kiitoksella todettakoon, että Helsingin Sanomat on Eino Kailan syntymän 100 -vuotispäivän johdosta julkaissut neljä päivää etuajassa 5.9.1989 Pertti Lindforsin artikkelin (Eino Kailan 100-vuotissyntymäpäivän 9.8.1989 johdosta), jossa tulevat selvästi esiin yllä mainitut asiat. Lindfors on vuodesta 1946 peräänkuuluttanut Eino Kailan renessanssia huolimatta kommunistien suorittamasta vainosta, johon sitten Urho Kekkosen aikana yhtyivät koko Suomen tasavallan tiedepoliittiset päättäjät.

Pertti Lindfors
yhteiskuntatieteitten tohtori

Erkki Hartikainen
filosofian maisteri

alkuun
Wienin piiri vastusti metafysiikkaa

Mitä Wienin piiri väitti?

Hyvin harva tässä lehdessä esitellyn teoksen "Wienin piiri" arvostelijoista on itse lukenut Wienin piirin ohjelmajulistuksen, jonka nimi on Wissenschaftliche Weltauffassung, Der Wiener Kreis, julkaisija Artur Wolf Verlag, Wien, 1929. Ensimmäinen syy tähän on se, että teosta on aika vähän saatavana. Tämän kirjoittajalla on valokopio Yrjö Reenpään Helsingin yliopiston filosofian laitoksen kirjastolle lahjoittamasta kappaleesta. Toinen syy on, että saksaa osaavat entistä harvemmat.

Lukemalla G. H. v. Wrightin, Oiva Ketosen jne. selostuksia loogisesta empirismistä saa aivan väärän käsityksen Wienin piiristä ja siitä aatesuunnasta, joka on edelleen elossa loogisen empirismin nimellä. Yllä mainitun teoksen nimi on suomeksi tieteellinen maailmankäsitys. Wienin piiri sanoi edustavansa valistusajattelua ja tosiasioihin nojautumista. Piiri kannatti kansan sivistämistä tieteellisen maailmankäsityksen mukaisesti. Logiikan eli johdonmukaisen ajattelun käyttöä piiri kannatti erityisen innokkaasti. Tosiasioista ei voida johtaa arvoja, mutta piiri arvosti seurausetiikkaa ja mahdollisimman monien onnellisuutta. Piirin tässä asiassa arvostamia ajattelijoita olivat mm. Epikuros, Hume, Bentham, Mill, Comte, Feuerbach ja Marx.

Piirin tavoitteena oli yhtenäinen tiede. Jakoa luonnontieteisiin ja ns. "hengentieteisiin" piiri vastusti. Se vastusti myös kaikkea huuhaata jumaluusoppi mukaan lukien. Tieteellinen maailmankäsitys ei tunne mitään ratkaisemattomia ongelmia. Perinteisen filosofian ongelmat ovat piirin mielestä näennäisongelmia.

Erityisesti Wienin piiri asettui vastustamaan Immanuel Kantin filosofiaa. Tieteellinen maailmankäsitys ei tunne mitään puhtaan järjen ehdottomasti pätevää tietoa, "synteettisiä lauseita apriori". (Apriorinen tieto on tietoa, joka on tosi ilman kokemusta, aposteriorinen tieto on tietoa, joka on tosi kokemuksen perusteella, analyyttinen tieto on tietoa, joka on tosi käsitteiden määritelmien perusteella, synteettinen tieto on tietoa, jonka totuutta ei voida päätellä pelkästään käsitteiden määritelmien perusteella).

Wienin piirin mukaan matematiikan ja logiikan tieto on analyyttista apriorista tietoa eli käsitteiden määritelmiin perustuvaa ja kokemuksesta riippumatonta. Kaikki muu tieto oli synteettistä aposteriorista tietoa eli ei pääteltävissä pelkästään käsitemääritelmistä vaan vasta kokemuksen perusteella.

Edellinen kappale on Wienin piirin ja myös loogisen empirismin pääväite. Sen ovat uskoneet kumonneensa mm. kylmän sodan aikainen filosofi Arthur Pap ja häntä seuraten filosofit Timo Airaksinen ja Pekka Elo. Allekirjoittanut sekä filosofit Pertti Lindfors ja Ilkka Niiniluoto eivät usko Kantin tapaan, että olisi olemassa synteettistä apriorista tietoa eli tietoa, joka ei olisi tosi käsitteiden määritelmien perusteella mutta olisi siitä huolimatta tosi vaatimatta mitään kokemusta pohjakseen.

Wienin piiri korosti, ettei ole olemassa mitään muiden tieteiden yläpuolella olevaa filosofiaa, vaan sisällöllistä tietoa voidaan saada vain kokemuksen avulla. Kokemuksen yläpuolella olevaa tuonpuoleista henkimaailmaa (Platonin ideat) ei ole olemassa.

Vapaa Ajattelija palaa tähän aihepiiriin myöhemmin. Valitamme sitä, että jotkut yllä olevan kirjoituksen asiat ovat vaikeatajuisia. Jos ne olisivat helppoja, maailma olisi parempi kuin se nyt on.

Erkki Hartikainen

alkuun
Wienin piiri vastusti metafysiikkaa
Mitä Wienin piiri väitti?