jumalaton kulttuurilehti

Tällä sivulla myös:

• Lapsi äidin mukana uskontokuntaan
• Tarvitaanko uskonnonvapauslakia?
• Väestötietojärjestelmä kuin STASI
  

Katsomusvapautta aiotaan kaventaa

Hallituksen esitys uskonnonvapauslain muuttamiseksi tuotiin eduskunnalle 4.10.2002. Esitys noudattelee päälinjoittain uskonnonvapauskomitean mietintöä, joka kaventaisi esimerkiksi yksilön oikeutta määrätä oman kehonsa jäännöksistä kuoleman jälkeen. Pahaenteisiä huononnuksia on edelleen luvassa. Uhkaavana merkkinä voidaan pitää esimerkiksi opettajien katsomusvapauden huononemista. Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Erkki Hartikainen kyseenalaistaa Raisiossa 14.9. pidetyssä puheessaan koko uskonnonvapauslain mielekkyyden. Liiton kannan mukaan nykyinen uskonnonvapauslaki tulisi kumota kokonaan säätämättä sen tilalle mitään.

Tänään vietämme Raision Vapaa-ajattelijain perustamisen 20-vuotisjuhlaa. Kristityillä oli pari vuotta sitten ns. riemuvuosi. Asiaa sen kummemmin ajattelematta viimeksi mainittu näyttäisi näistä kahdesta tärkeämmältä.
Ensiksi voidaan todeta, että Raision Vapaa-ajattelijat edustaa uskontojen suhteen totuutta, kristinusko erehdystä. Kristinusko on jopa siinä määrin heikolla pohjalla, ettei ole pystytty todistamaan, että sen väitetty perustaja Joshua eli kreikkalaisittain Jeesus olisi ollut olemassa. Esimerkiksi professori Robert M. Price on esittänyt hyviä perusteluja sille, ettei Jeesusta ole ollut olemassa.
Jos Jeesusta ei ole ollut olemassa, kristinuskon riemuvuotta voidaan pitää lähinnä naurettavana. Jos Joshuan eli Jeesuksen esikuva oli olemassa, hän ei esimerkiksi professori Gerd Lüdemannin mukaan missään tapauksessa ollut sellainen kuin Uudessa testamentissa väitetään. .
Jos Jeesuksen esikuva Joshua oli olemassa, on joka tapauksessa täysin epäselvää, minä vuonna ja mihin vuodenaikaan hän on syntyi. Jos hän oli olemassa, hän ei perustanut kristinuskoa. Jos Uuden testamentin Paavali oli olemassa, kenties häntä voidaan pitää jonkinlaisena kristinuskon perustajana.
Pääpiirteissään kristinusko luotiin äänestyksin sitä vanhemmista taruista useissa kirkolliskokouksissa satoja vuosia perustajan väitetyn elämän jälkeen. Samaa voidaan sanoa islamista. Yhtään Jeesuksen tai Muhammedin kirjoittamaa paperipalaa ei ole löydetty, ja jos kyseiset henkilöt olivat olemassa, ei ole varmaa osasivatko he edes kirjoittaa.
Tässä juhlassa esitettävä Raision Vapaa-ajattelijain historiikki saattaa sisältää asiavirheitä, mutta sen rinnalla Uusi testamentti ja Koraani ovat taruja.

Toiseksi voidaan sanoa, että Raision Vapaa-ajattelijat kannattavat ihmisoikeuksien täydellistä toteuttamista. Kristityt vastustavat esimerkiksi monia uskonnottomien ihmisoikeuksia. Tämä tuli ilmi mm. viime keskiviikkoiltana, kun Suomen tietotoimisto ilmoitti valtioneuvoston sivistyspoliittisen ministerityöryhmän ehdotuksesta uskonnonvapauslainsäädännön uudistamiseksi.

Ministerityöryhmään kuului kolme evankelis-luterilaista: kokoomuksen Kaarina Dromberg, ruotsalaisen kansanpuolueen Jan-Erik Enestam ja sosialidemokraattien Maija Rask. Evankelisluterilaiset ovat ministerityöryhmässä taanneet sen, että lakiehdotus annetaan eduskunnalle melkein samassa muodossa kuin suunnilleen kokonaan evankelis-luterilaisista koostunut uskonnonvapauskomitea ehdotti.

Ministerityöryhmään kuului edellisten lisäksi yksi ortodoksi, vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes. Ei voida varmuudella sanoa, mitä hän on työryhmässä tehnyt ortodoksien hyväksi, mutta seuraava opetusministeriön tiedotteen kohta antaa siitä vihjeitä:
”Lisäksi on tarkoitus lisätä valtion panostusta kiertävien ortodoksisen uskonnon opettajien palkkaukseen sekä ottaa vähemmistöuskontojen opetuksesta aiheutuvat lisäkustannukset huomioon valtionosuusjärjestelmässä harkinnanvaraiseen yksikköhinnan korotukseen vaikuttavana tekijänä.”

Ortodokseja on vain noin 1 % suomalaisista. Uskontokuntiin kuulumattomia on noin 13 %. Opetusministeriön tiedote ei mainitse lainkaan evankelis-luterilaisten jälkeen maan toiseksi suurinta väestöryhmää, uskontokuntiin kuulumattomia.

Kuten vapaa-ajattelijat ovat esittäneet, kysymys ei ole uskonnonvapauslaista vaan uskonnon rajoittamislaista, jonka tarkoitus on hyödyttää ensisijaisesti kahta valtiokirkkoa ja asettaa rajoituksia uskonnottomille ja muille uskonnoille kuin valtiokirkoille.
On sanottu, että uskonnonvapauslain nimen pitäisi olla katsomusvapauslaki. Myös tässä ajatuksessa on ihmisoikeuksien näkökulmasta paha virhe. Katsomusvapauden pitäisi olla itsestään selvä asia, mitään katsomuksia rajoittavaa katsomusvapauslakia ei tarvita.

Toinen ns. uskonnonvapauslaeille ominainen piirre on, että niillä annetaan uskonnoille etuoikeuksia uskonnottomiin verrattuna. Jota uskonnottomat eivät oikeuksia saadakseen perustaisi peiteuskontoja, opetusministeriöön tulee kolmesta todennäköisesti evankelis-luterilaisesta koostuva niin sanottu asiantuntijalautakunta, joka antaa ministeriölle lausuntoja siitä, sallitaanko jonkin uuden uskontokunnan merkitseminen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Opetusministeriön virkamiehet vihjailivat eräässä tilaisuudessa, jossa olin paikalla, että myös entisiä uskontokuntia saatettaisiin poistaa rekisteristä. Ehkä kyseessä oli Totuuden ystävät, johon nykyään kuuluu pelkkiä ateisteja.

Saadakseen inkvisition eli asiantuntijalautakunnan lakiin mukaan evankelisluterilainen kirkko on käynnistänyt tiedotusvälineissä propagandakampanjan vähemmistöuskontojen maineen tahraamiseksi. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että esimerkiksi vanhoillislaestadiolaiset ovat evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Kyllä uskonnon uhrit löytyvät pääasiassa evankelisluterilaisen kirkon sisältä.

Vapaa-ajattelijain liiton kanta, jonka itse ajoin läpi jonkin asteisesta vastustuksesta huolimatta, on, että uskonnonvapauslaki pitää kumota säätämättä sen tilalle mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslaki kieltää uskonnonvapauslakien säätämisen, ja uskonnonvapauslakeja ei ole niissä maissa, joissa kirkko on erotettu valtiosta. Vapaa-ajattelijain perinteinen kanta on, että uskontokunnat on katsottava samanlaisiksi tavallisiksi yhdistyksiksi kuin esimerkiksi Raision Vapaa-ajattelijat.

Erityisen törkeää on, että evankelis-luterilaisen hautausmaamonopolin vahvistamiseksi aiotaan säätää kokonaan uusi laki, hautaustoimilaki. Hautaaminen on terveydenhoidon piiriin kuuluva asia, eikä siitä, että hautaustoimilakia ei ole ollut olemassa, ole aiheutunut ongelmia. Melkein kaikki ongelmat ovat aiheutuneet siitä, että evankelisluterilaisella kirkolla on meidän kaikkien veronmaksajien kustantama hautausmaamonopoli.

Evankelis-luterilainen kirkko sai kaikkien veronmaksajien yhteisiä varoja yhteisöveron jako-osuutena viime vuonna 110 miljoona euroa eli 660 miljoonaa markkaa. Kun väestörekisteri on siirtynyt valtion hoitoon, ainoa asia, jolla kirkko voi enää yrittää perustella yhteisöveron jako-osuutta, on hautausmaiden ylläpito. Kun kaikkien luterilaisten hautausmaiden ylläpito maksoi noin 67 miljoonaa euroa eli noin 400 miljoonaa markkaa, ja kun kirkko vielä peri hautaamisesta maksuja, kirkko sai täysin ilmaista rahaa kaikilta veronmaksajilta enemmän kuin 43 miljoonaa euroa eli 260 miljoonaa markkaa.

Kun otetaan huomioon, että kirkkoon kuulumattomilta peritään luterilaiseen hautausmaahan hautaamisesta täysi hinta ja usein jopa ylihintaa, ja se, etteivät vapaa-ajattelijain hautausmaat saa yhteisöveron tuotosta penniäkään, vapaa-ajattelijayhdistyksen jäsen maksaa piilokirkollisveroa keskimäärin enemmän kuin vapaa-ajattelijayhdistyksen jäsenmaksun verran.

Toistan lopuksi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen vuoden 1906 Forssan ohjelman kannan:
”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta, ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisäiset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.”

Eduskunta käsittelee uskonnonvapauslakia, hautaustoimilakia, koululakeja ja muita vastaavia lakeja tänä syksynä. Meidän kaikkien on yhteisvoimin pyrittävä vaikuttamaan kansanedustajiin ja eduskunnan valiokuntiin, jotta huonoon uskonnonvapauslakiesityksen, huonoon hautaustoimilakiesityksen ja muihin huonoihin lakiesityksiin saadaan parannuksia.

Tästä huolimatta emme saa unohtaa toista päätehtäväämme tieteellisen maailmankatsomuksen levittämistä. Pitkällä tähtäyksellä vain ateismin kasvu voi taata uskonnottomien ihmisoikeudet.
Onnittelen Raision vapaa-ajattelijoita omasta, Lohjan Seudun Vapaa-ajattelijain sekä Vapaa-ajattelijain liiton liittohallituksen puolesta kahdenkymmenen vuoden ansiokkaasta työstä.

Erkki Hartikainen
Vapaa-ajattelijain liiton liittohallituksen puheenjohtaja

Lapsi äidin mukana uskontokuntaan

Uskonnonvapauskomitean mietinnössä ehdotettiin, että jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen uskontokunnasta, lasta ei liitetä mihinkään uskontokuntaan. Nyt evankelisluterilaiset ministerit Kaarina Dromberg (kok) , Maija Rask (sd), Jan-Erik Enestam (ruots) ja ortodoksi ministeri Suvi-Anne Siimes (vas) ehdottavat seuraavaa:
”3 §
Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa
Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä. Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 9 §:n 3 momentin nojalla päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan kuitenkin tuomioistuimen päätöstä.”

Kauan sitten lapsen uskontokunta määräytyi isän mukaan. Kun isät alkoivat erota kirkosta äitejä useammin, eduskunnan luterilaiset napinpainajat muuttivat lakia niin, että lapsen uskontokunta määräytyy äidin mukaan.

Ministerityöryhmän enemmistö oli naisia. Naisten etuoikeuksien ajamisesta ei kuitenkaan ole nyt ollut kyse. Uskonnoille edulliseen huononnukseen lienee syynä se, että huononnuksen tehneet ministerit ovat uskovaisia.n

Tarvitaanko uskonnonvapauslakia?

Vapaa-ajattelijain virallisessa lausunnossa uskonnonvapauskomitean mietinnöstä todetaan mm:
Voimassa oleva uskonnonvapauslaki voitaisiin ilman haittavaikutuksia kumota. Myös laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustuksen katsomatta voitaisiin ilman haittoja kumota.

Toisaalla tässä lehdessä olen esittänyt, että olemme löytäneet ns. uskonnonvapauslakiin yhden mielekkään pykälän, uuden 1. luvun 6 §:n, jolla rajoitettaisiin mm. uskonnonopettajien oikeutta antaa uskonnottomien vakaumuksen mukaista opetusta (käytännössä elämänkatsomustietoa.
Lakiehdotuksen 1§:ssä ehdotetun uskonnonvapauslain lain tarkoitus määritellään seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Lisäksi laissa säädetään rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan perustamisesta ja toiminnan perusteista. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan sovelletaan tätä lukua ja 3 lukua.

Kuten ehdotuksesta nähdään, siinä ei puhuta mitään suurimman vähemmistöryhmän, uskonnottomien (n 13 %, ortodokseja n. 1 %) katsomusvapauden turvaamisesta. Päinvastoin lailla pyritään antamaan erioikeuksia ensisijaisesti evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä vähäisemmässä määrin myös muille sellaiselle uskontokunnalle, jonka pääasiassa evankelisluterilaisista koostuva asiantuntijalautakunta kelpuuttaa rekisteriin.
Uskonnonvapauslaki pitäisi kumota säätämättä mitään tilalle. Ehdottamanne 6§ pitäisi siinä tapauksessa sijoittaa koululakeihin.

Väestötietojärjestelmä
kuin STASI

Hyvin pitkään uskonnottomia syrjittiin ns. virkatodistuksilla. Se vaadittiin melkein jokaisen viran tai työpaikan hakupareihin. Evankelisluterilaiset saivat virkatodistuksensa kirkkoherranvirastosta, ja työnantaja näki jo todistuksen muodosta, että hakija kuuluu kirkkoon. Vastaavasti silloisen siviilirekisterin virkatodistuksesta näki, että työnhakija ei kuulunut kirkkoon.

Nyt virkatodistuksista on pääsääntöisesti luovuttu, ja uskontokunnista voi erota myös maistraatissa. Jos eduskunnan luterilaiset eivät huononna lakiehdotusta entisestään, uskontokunnasta voi tulevaisuudessa erota kirjallisella ilmoituksella ja myös sähköisillä viestintävälineillä.

Vaikka uskontotiedot väestötietojärjestelmässä ovat kirkosta eroamisen näkökulmasta hyödylliset, niillä on myös haittapuolensa. Jos joku ehdottaisi esimerkiksi puolueen jäsenyyden merkitsemistä väestötietojärjestelmään samalla tavalla kuin uskontotiedot on merkitty, rohkenen epäillä, saisiko ehdotus kannatusta, vaikka puolueet voisivat edullisesti periä jäsenmaksunsa väestörekisteritiedoilla suoraan jäsenten palkasta kirkollisveron tapaan.